Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Enni Id asui punaisessa tuvassa Padasjoella ja ”maalasi vimmatusti”

Kuva
LIISA MÄKITALO, museoamanuenssi


Padasjoen kauniisiin luonnonmaisemiin kätkeytyy yksi Päijät-Hämeen ainutlaatuisimmista kotimuseoista. Enni Idin mökissä katse kiertää lattiasta seiniin, huonekaluihin ja esineisiin. Kaikki ovat värikkäiden maalausten peitossa – aiheissa toistuvat kukat ja kasvit, kissat ja kukot sekä ihmiset ja pirut. Paikka hämmentää ja ihmetyttää, mutta samanaikaisesti myös ihastuttaa.

Tällainen kokonaisuus ei ole syntynyt hetkessä. On kiehtovaa kuvitella Enni maalaamassa seiniä, lattiaa tai urkuharmonia. Aikoinaan nämä pinnat ovat olleet paljaat. Mistäköhän kohtaa hän on aloittanut seinien maalaamisen? Entä lattian? Hän on istunut lattialla maalaamassa ja edennyt kohta kerrallaan. Kissat ovat tassutelleet vieressä. Miltä tuntuisi asua talossa, jonka lähes joka pinta on omien maalausten peitossa? Minkälainen persoona täällä asui? Enni Idin elämäntarina alkaa välittömästi kiinnostaa.


Enni Id syntyi Padasjoella aviottomana lapsena vuonna 1904. Hänen äitinsä meni myöhemm…

Nastolalaisen kotiseutuhengen vaiheita

Kuva
VILLE EEROLA, tutkija Nastolan historia -hanke

Nastola juhlii 9.5.2019 Nastola-päivää kunnan itsehallinnon 150-vuotispäivänä. Vaikka itsenäistä Nastolan kuntaa ei enää ole, kotiseutuhenki elää ja voi hyvin – kenties paremmin kuin pitkään aikaan.

Ensimmäisiä nastolalaisia perinteen tallentajia oli Kalle Kustaa Lindeberg Kumialta. Hän aloitti 1800-luvun lopulla kotiseudulliset harrastuksensa merkitsemällä muistiin säätiloja ja hoidellen paikakuntalaisten erilaista ”paperisotaa”. Nastolalainen Markus Lehtinen puolestaan kiinnostui 1940-luvulla kotipitäjänsä vaiheista opiskellessaan Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa. Lehtisen teos Nastolan erä- ja rajahistoria I–II (1950) laajeni Suomen historian laudaturtyöstä paikallishistorialliseksi tutkimukseksi. Hän olisi käyttänyt tutkimustaan väitöskirjansa runkona, mutta menehtyi vaikeaan sairauteen keväällä 1949.

Mittavimpiin saavutuksiin nastolalaisen kansaperinteen keräämisen saralla ylsi emäntä Bertta Takala,…

Rakennusmestarin maanantaipäivä – viesti Lahden Kartanon menneisyydestä

Kuva
TERHI TANSKA, projektitutkija & arkeologi

Lahden Historiallisen museon eli Lahden Kartanon päärakennuksen peruskorjaus etenee. Ensimmäisen kerroksen betonilattioiden purku on tuonut esiin paitsi kauniit kellarin katon kappaholvit, myös monenlaiset sirpaleet Kartanon menneisyydestä. Yksi yllättävimpiä on Lahteen rakennusmestari herra A. Sjöblomille osoitettu kirjekuori.

20 pennin suomalaisella postimerkillä varustettu kirje on leimattu Helsingissä 13.6.1898 klo 6 aamulla (Helsinki 13.VI.98. 6.f, jossa f=förmiddag, aamupäivä, ja 6 kertoo kellonajan). Kirjeen toisen puolen leima kertoo sen saapuneen Lahden postiin vielä saman päivän aikana, ilmeisesti kello 1 aikaan iltapäivällä, vaikka leiman viimeinen merkki erottuukin huonosti (Lahti 13.VI.98. 1.i). Helsingin yliopiston vuoden 1898 almanakan mukaan kyseinen päivä muuten oli maanantai, ja Edlan nimipäivä.


Kuoren postimerkki on Postimuseon postimerkkiselaimen mukaan julkaistu vuonna 1889. Kiristyvien venäläistämistoimenpiteiden vuok…

Rahan katedraalista Museokioskiin

Kuva
RIITTA NISKANEN, rakennustutkija

Kuusikymmenluvun kuohut synnyttivät rauhanliikkeen, ympäristöaktivismin, ehkäisypillerin ja vapaan seksin, opiskelijaradikalismin, hipit ja taistolaisuuden. Arkkitehtuurissa ajan murros muotoutui luoviksi törmäyksiksi, vanhan ja uuden tarkoitukselliseksi ristiriidaksi.

Kun Kansallis-Osake-Pankin uusi konttori valmistui alkuvuodesta 1964 Lahteen Aleksanterinkatu 10:een, sen tieltä purettiin puolet vanhasta arvokkaasta pankkipalatsista, joka oli vuodesta 1913 seissyt paikallaan suomalaisuuden vertauskuvana ja kansallisuusaatteen graniittisena kiteytymänä.

Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Matti Virkkunen tähtäsi kansainvälisyyteen. Siksi uuteen konttoriin ei haluttu suomalaisiksi miellettyjä rakennusaineita, vaan eurooppalaisen ja amerikkalaisen modernismin materiaaleja. Uusi arkkitehtuuri oli tärkeä osa pankin markkinointia. Sillä tavoiteltiin Suomen pankkimarkkinoiden johtoasemaa ja konttoriverkon kaksinkertaistumista.


Uuden konttorin suunnittelusta vu…

Hiihdon hurmaa - #hurmaavahiihto

Kuva
SUVI KUISMA, museoamanuenssi

Tänä vuonna on nautittu tammikuussa vanhan ajan kunnon talvesta. Se on innostanut laduille jo ennestään innokkaat hiihtäjät sekä lukuisan joukon ihmisiä kokeilemaan hiihtoa pitkästä aikaa lämpimimpien talvien jälkeen. Toisaalta nuoren polven hiihtoinnostus on hiipunut jo pidemmän aikaa. Viimeaikaiset tilastot kertovat, että kaikista suomalaisista noin kymmenessä vuodessa hiihtämässä pyörähtäneiden määrä oli pudonnut 42 prosentista 34 prosenttiin. Aktiivisesti hiihtoa harrastavien määrä on pudonnut 7-29-vuotiaiden keskuudessa kahteen prosenttiin viime vuosina. Vielä 1950- ja 1960-luvulla hiihto oli yksi suosituimpia lasten ja nuorten harrastuksia.


Mikä hiihtämisessä innostaa nykyisin ja tuo iloa? Sitä halutaan esille Hurmaava hiihto -hankkeessa. Projekti on osa Hurmaava Suomi -nykydokumentointihanketta, joka on kansallinen ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmaverkoston  TAKO:n projekti. Projektin avulla kerätään talteen ihmisille tärkeitä ja mielui…

Rouva Juliste

Kuva
RIITTA NISKANEN, rakennustutkija

Muoto koskettaa ainoastaan silmän verkkokalvoa, idea tunkeutuu ihmiseen – päähän ja sydämeen. Tämä kuulun ranskalaisen julistetaiteilijan Raymond Savignacin ajatus julisteen ainutlaatuisesta voimasta vangita silmänräpäys ja lyödä katsoja ällikällä johdatti sekä Helmiriitta Honkasen taiteilijan- että tutkijantyötä. Hän ansaitsee arvonimen Suomen Rouva Juliste.

Helmiriitta Honkanen kävi Taideteollisen keskuskoulun graafillisen kurssin ja valmistui sieltä 1945. Hän aloitti kuvittajana, mutta uran suunnan määräsi lopulta vuonna 1961 alkanut työ Osuusliike Elannon mainososastolla. Hän suunnitteli mainoksia, näyteikkunoiden katseenvangitsijoita ja julisteita sekä taittoi Elanto-lehteä esikuvanaan ennen kaikkea vastaava ruotsalainen lehti Vi.


Aatteellisen osuuskauppaliikkeen tavoitteena oli kotien hyvinvointi, ja se kohdisti toimintansa ja viestinsä paljolti naisiin, perheenäiteihin. Elannon julisteet ovat kodikkaita, elämäniloisia, lämpimiä ja hauskoja, aihe…

Tarinoiden keruuta Nastolassa

Kuva
NEA UUSISALO, tutkimusavustaja

Historiassa minua kiehtovat eniten tarinat: kertomukset menneisyyden seikkailuista ja menneistä maailmoista. Tarinoille yhteistä on se, että niillä kaikilla on jokin opetus. Nalle Puhin ja Nasun seikkaillessa pitkin kirjojen sivuja lapsi oppii tärkeitä asioita ystävyydestä ja välittämisestä. Kun aikuinen kuuntelee tarinaa historian tapahtumista, oletetaan automaattisesti, että tilanne on erilainen. Historiallisessa seminaarissa istuessaan aikuinen harvoin ajattelee kuuntelevansa tarinoita menneistä tapahtumista. Hän olettaa kuuntelevansa löyhästi yhteen sidottuja yksittäisiä faktoja. Mutta mitä muutakaan ne ovat kuin aikuisille suunnattuja kertomuksia rakentamassa kuvaa, ei lapsen tavoin mielikuvitusmaailmasta, vaan todellisesta menneestä maailmasta? Aikuisten tarinat ovat erilaisia ja ne muodostuvat sirpaleista, jotka jokaisen pään sisällä yhdistyvät ja saavat muodon. Mikä näissä aikuisten tarinoissa on se tärkeä oppiläksy, joka meidän pitäisi ymmärtää?