Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Rahan katedraalista Museokioskiin

Kuva
RIITTA NISKANEN, rakennustutkija

Kuusikymmenluvun kuohut synnyttivät rauhanliikkeen, ympäristöaktivismin, ehkäisypillerin ja vapaan seksin, opiskelijaradikalismin, hipit ja taistolaisuuden. Arkkitehtuurissa ajan murros muotoutui luoviksi törmäyksiksi, vanhan ja uuden tarkoitukselliseksi ristiriidaksi.

Kun Kansallis-Osake-Pankin uusi konttori valmistui alkuvuodesta 1964 Lahteen Aleksanterinkatu 10:een, sen tieltä purettiin puolet vanhasta arvokkaasta pankkipalatsista, joka oli vuodesta 1913 seissyt paikallaan suomalaisuuden vertauskuvana ja kansallisuusaatteen graniittisena kiteytymänä.

Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Matti Virkkunen tähtäsi kansainvälisyyteen. Siksi uuteen konttoriin ei haluttu suomalaisiksi miellettyjä rakennusaineita, vaan eurooppalaisen ja amerikkalaisen modernismin materiaaleja. Uusi arkkitehtuuri oli tärkeä osa pankin markkinointia. Sillä tavoiteltiin Suomen pankkimarkkinoiden johtoasemaa ja konttoriverkon kaksinkertaistumista.


Uuden konttorin suunnittelusta vu…

Hiihdon hurmaa - #hurmaavahiihto

Kuva
SUVI KUISMA, museoamanuenssi

Tänä vuonna on nautittu tammikuussa vanhan ajan kunnon talvesta. Se on innostanut laduille jo ennestään innokkaat hiihtäjät sekä lukuisan joukon ihmisiä kokeilemaan hiihtoa pitkästä aikaa lämpimimpien talvien jälkeen. Toisaalta nuoren polven hiihtoinnostus on hiipunut jo pidemmän aikaa. Viimeaikaiset tilastot kertovat, että kaikista suomalaisista noin kymmenessä vuodessa hiihtämässä pyörähtäneiden määrä oli pudonnut 42 prosentista 34 prosenttiin. Aktiivisesti hiihtoa harrastavien määrä on pudonnut 7-29-vuotiaiden keskuudessa kahteen prosenttiin viime vuosina. Vielä 1950- ja 1960-luvulla hiihto oli yksi suosituimpia lasten ja nuorten harrastuksia.


Mikä hiihtämisessä innostaa nykyisin ja tuo iloa? Sitä halutaan esille Hurmaava hiihto -hankkeessa. Projekti on osa Hurmaava Suomi -nykydokumentointihanketta, joka on kansallinen ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmaverkoston  TAKO:n projekti. Projektin avulla kerätään talteen ihmisille tärkeitä ja mielui…

Rouva Juliste

Kuva
RIITTA NISKANEN, rakennustutkija

Muoto koskettaa ainoastaan silmän verkkokalvoa, idea tunkeutuu ihmiseen – päähän ja sydämeen. Tämä kuulun ranskalaisen julistetaiteilijan Raymond Savignacin ajatus julisteen ainutlaatuisesta voimasta vangita silmänräpäys ja lyödä katsoja ällikällä johdatti sekä Helmiriitta Honkasen taiteilijan- että tutkijantyötä. Hän ansaitsee arvonimen Suomen Rouva Juliste.

Helmiriitta Honkanen kävi Taideteollisen keskuskoulun graafillisen kurssin ja valmistui sieltä 1945. Hän aloitti kuvittajana, mutta uran suunnan määräsi lopulta vuonna 1961 alkanut työ Osuusliike Elannon mainososastolla. Hän suunnitteli mainoksia, näyteikkunoiden katseenvangitsijoita ja julisteita sekä taittoi Elanto-lehteä esikuvanaan ennen kaikkea vastaava ruotsalainen lehti Vi.


Aatteellisen osuuskauppaliikkeen tavoitteena oli kotien hyvinvointi, ja se kohdisti toimintansa ja viestinsä paljolti naisiin, perheenäiteihin. Elannon julisteet ovat kodikkaita, elämäniloisia, lämpimiä ja hauskoja, aihe…

Tarinoiden keruuta Nastolassa

Kuva
NEA UUSISALO, tutkimusavustaja

Historiassa minua kiehtovat eniten tarinat: kertomukset menneisyyden seikkailuista ja menneistä maailmoista. Tarinoille yhteistä on se, että niillä kaikilla on jokin opetus. Nalle Puhin ja Nasun seikkaillessa pitkin kirjojen sivuja lapsi oppii tärkeitä asioita ystävyydestä ja välittämisestä. Kun aikuinen kuuntelee tarinaa historian tapahtumista, oletetaan automaattisesti, että tilanne on erilainen. Historiallisessa seminaarissa istuessaan aikuinen harvoin ajattelee kuuntelevansa tarinoita menneistä tapahtumista. Hän olettaa kuuntelevansa löyhästi yhteen sidottuja yksittäisiä faktoja. Mutta mitä muutakaan ne ovat kuin aikuisille suunnattuja kertomuksia rakentamassa kuvaa, ei lapsen tavoin mielikuvitusmaailmasta, vaan todellisesta menneestä maailmasta? Aikuisten tarinat ovat erilaisia ja ne muodostuvat sirpaleista, jotka jokaisen pään sisällä yhdistyvät ja saavat muodon. Mikä näissä aikuisten tarinoissa on se tärkeä oppiläksy, joka meidän pitäisi ymmärtää?