Siirry pääsisältöön

Valon hengittelyä runon ja kuvan muodossa

EETU-PEKKA HEISKANEN, valokuvaaja


Auringon hehkulanka, plafondikuu
tässä himmentyvässä vuodessa
katuvalojen pistekirjoitus polkuna pimeydessä
joulukuisten ikkunoiden värisuorat
ehkä meidät heitettiin kaupunkiin kuin noppakivet
satunnainen puoli ylöspäin


kuuntelen ensilumen valkoista kohinaa
ohikulkijoiden silmäluvut kopsahtelevat asfaltilla
hengitän valoa sisään, luxus, kirkas pulssi
tässä himmentyvässä vuodessa
joka kiertyy kuin lampun kanta.


Kirjoittaja rauhoittui joulun alla seisoskelemaan kamera sylissään Lahden keskustan jouluvalojen loisteeseen keskittyen hengittelemään ja antamaan ajatusten virrata vapaasti. Valokuvat on kuvattu pitkällä valotusajalla, jolloin jokainen sisään ja uloshengitys näkyy kuvassa valon liikehdintänä.

Kaikki kuvat: Eetu-Pekka Heiskanen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...

Uusi kenttäkausi, vanhat kujeet – arkeologiassakin

Lahden museoiden arkeologien osalta maastokausi 2025 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Tarkastettavia arkeologisia kohteita on listalla vajaa 260, joten rauhallista kenttäkautta ei ole tänäkään vuonna odotettavissa. Tarkastuskohteet jakautuvat koko Päijät-Hämeen alueelle. Odottamassa on useampia metsänkäyttöön liittyviä kohdemerkintöjä, maastorajauksia ja tarkastuksia sekä maankäyttöön liittyviä pienialaisia kaavatarkastuksia. Lisäksi kymmenet metallinetsintäilmoitukset odottavat tarkastustaan – löytöilmoitusten perusteella useampikin uusi rautakautinen kalmisto tulee todennetuksi tänäkin maastokautena.  Rautakautinen kätkö siirtolohkareen alla Asikkalan Pormestari nimisellä kohteella. Kuva Esko Tikkala, Lahden museot. Vuonna 2024 löytöilmoitus-, kaava- ja metsänkäyttöilmoitustarkastuksia tehtiin museon arkeologien toimesta yhteensä 105 kappaletta. Kaikki Suomen alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet löytyvät Museoviraston ylläpitämästä Muina...

Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...