Siirry pääsisältöön

Tuhansien järvien maa

TIINA REKOLA, valokuvaaja

SAIMAA LA PERLE DES LACS DE FINLANDE, 1939 litografia, 102 x 68,50 cm, Paul Söderström/SEK
Lahden museot/Julistemuseo, kuva Tiina Rekola.

Julisteita Suomessa -kirjassa Julistemuseon nyt jo eläköitynyt tutkija Kari Savolainen kertoo höyrylaivaliikenteestä sokkeloisen Saimaan väylillä. Saimaa La perle des lacs de Finlande -litografiassa vuodelta 1939 höyrylaiva on kuvattu harjujen halkomaan järvimaisemaan. Tätä mainostoimisto SEKin julistetta on painettu useilla kielillä ja se on nykyäänkin suosittu korttiaihe Saimaan rantojen matkakohteissa. Höyrylaivan mallina on saattanut olla 1907 valmistunut Liperi-alus tai Leppävirta. Mutta millä väylällä laiva seilaa? Saimaan vedet tunteva on saattanut miettiä miltä harjulta pikkusaarten täplittämä järvimaisema avautuu.

Vuonna 1994 ympäristöministeriössä valittiin 27 merkittävää maisemakokonaisuutta kansallismaisemiksi. Punkaharju oli yksi niistä. Harju jakaa Puruveden Pihlajavedeksi ja Puruvedeksi. 1800-luvulla alue oli jo merkittävä matkailukohde.

Voisiko harjumaisema olla muualta kuin Punkaharjulta?

Albert Edelfelt, Näköala Kaukolanharjulta / Kaukolanharju auringonlaskun aikaan, 1888-1890.
Öljymaalaus, 116 x 83 cm, Ateneumin taidemuseo 

1800-luvun lopulla Albert Edelfelt maalasi Hämeessä Tammelassa vaimonsa Saaren kartanon tyttären Ellan de la Chapellen mailla järvimaisemaa, joka tunnetaan maalauksena Näköala Kaukolanharjulta / Kaukolanharju auringonlaskun aikaan. Ellanin veljestä vapaaherra Victor de la Chapellesta vuonna 1932 kertovassa elämäkerrassa on tuntemattoman kuvaajan valokuva Kaukolanharjulta (Utsikt från Kaukolaåsen). Samana vuonna Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta Saaren kartanolta vuokratulle maa-alueelle perustettiin yleinen vapaa-ajanviettopaikka, Suomen ensimmäinen kansanpuisto. Kansanpuistot oli tarkoitettu erityisesti sunnuntai- ja juhlapäivien viettoon. Tammelassa maakunta- ja juhannusjuhliin kerääntyi väkeä aina maamme ylintä johtoa myöden. Harjulle oli noussut vuonna 1926 näköalatorni, ja se palvelee matkailijoita edelleen. Näkötornista avautuu Edelfeltinkin näkemä maisema Pyhäjärvelle ja Saaren salmelle. 1990-luvulla maisema valittiin Kanta-Hämeen kauneimmaksi sekä yhdeksi maamme kauneimmista maisema-alueista.


Kaukolanharjun näköala kuvattuna Ester von Frenckellin vuonna 1932 julkaisemassa teoksessa Friherre Victor Eugen de la Chapelle.

SEKin mainosjulisteessa on todennäköisesti maisema Hämeen järviylängöltä Kaukolanharjulta. Julisteen laiva on saatettu kopioida juuri Liperistä, sillä Saaren salmi on matala, eikä siellä ole voinut seilata yhtä uljailla aluksilla. Julisteen suunnittelijoilla ei ehkä ole ollut tietoa kuva-aiheen alkuperästä. Julisteella on haluttu houkutella ulkomaisia turisteja ja jos tässä on onnistuttu, ei alkuperällä liene ollut väliäkään. Ehkä mikäli jossain julisteen lukuisista uusintaversiosta valtakunnallisesti arvokas Mustialan – Portaan – Kaukolanharjun maisema-alue olisi mainittu, niin julisteen innoittamat turistit löytäisivät oikeaan osoitteeseen, Tammelaan Lounais-Hämeen helmeen.


Lähteet:
Klemelä, Mahlanen 2009: Tammelan kylät taiteilijoiden silmin. Tammelan kunta.
von Frenckell 1932: Friherre Victor Eugen de la Chapelle. Helsinki.
Aartomaa, U. & Savolainen, K. 2013: Julisteita Suomesta. Lahden museot

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Andelinin perhe – tarina sukualbumien sivuilta

Lahden museoiden kuvakokoelmiin on tullut sadan toimintavuoden aikana monen lahtelaisen suvun valokuvia, albumeja ja arkistoaineistoa. Kokonaisuuksia käsitellessä herää kysymys, miksi jonkin suvun kuvat ja asiakirjat ovat päätyneet museoon. Miksi niitä ei ole pidetty suvulla? Ensiksi on todettava, että on henkilöitä, jotka ovat tietoisesti halunneet lahjoittaa sukukuvansa museolle. On myös tapauksia, että aineisto on saattanut löytyä kiinteistökaupan jälkeen ullakolta ja uudet omistajat ovat lahjoittaneet tuntemattomien ihmisten kuvat museolle. Joskus suvun aineisto on saattanut jäädä henkilölle, jolla ei ole ollut jälkikasvua tai ylipäätään perijöitä tai testamenttia, jolloin omaisuus on mennyt valtiolle, minkä jälkeen henkilön kotikunta on voinut hakea osuutta perinnöstä itselleen. Tällä tavalla Lahden museoiden kokoelmiin on tullut esimerkiksi Martti Saksalan suvun valokuvia ja arkistoaineistoa. Neljäs vaihtoehto on, että vaikka perheettömällä henkilöllä on sukua, yhteys sukuun on v...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...
1 kommentti
Lue lisää

Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...
Lähetä kommentti
Lue lisää