Sinullakin on todennäköisesti keittiön laatikossasi puusta tehty työväline esimerkiksi puukauha tai puulusikka. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään puulusikan tarinaa, sen vuosituhansista matkaa esi-isiemme käsistä nykyihmisen keittiöön? Puulusikan valmistus on osa aineetonta kulttuuriperintöä, joka on säilynyt elävänä läpi aikakausien. Hollolan Kotiseutuyhdistys ry vaalii ja juhlistaa tätä arvokasta perinnettä järjestämällä vuosittain puulusikkapäivän Hollolan kotiseutumuseon talomuseoalueella Hollolan Kirkonkylässä. Puulusikkapäivä järjestetään myös kesällä 2026. Puulusikkapäivä ja puulusikkaharrastajien ylläpitämä tietotaito pitävät huolen siitä, ettei lusikan veisto jää vain historiankirjojen lehdille. Se on elävää historiaperinnettä, joka jatkuu taitavissa käsissä ja tuoksuu veistettävässä puussa. Puulusikan veistoa Puulusikkapäivässä 2025. Kuva Niko Jäämaa, Hollolan Kotiseutuyhdistys ry. Puulusikan historiaa lyhyesti Puulusikka on varmastikin yksi ihmiskunnan vanhimmista ja p...
Sahdin valmistuksessa kunnioitetaan edelleen tämän muinaisolueksikin kutsutun perinnejuoman vanhoja valmistusmenetelmiä ja tapoja. Arvonanto näkyy myös monien nuorempien sahdinvalmistajien tekemisessä. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että myös viimeisintä tekniikkaa hyödynnetään eri valmistusvaiheissa. Sahdin valmistuksessa ja valmistusvälineissä on tapahtunut samanlainen muutos kuin muussakin ruokataloudessa. Kotona valmistetuista maltaista siirryttiin ostomaltaisiin jo edellisten sukupolvien aikana. Maltaiden laatu on parantunut vuosien kuluessa. Kotimaisen tarjonnan ohella voi kokeilla myös joskus ulkomaisia vaihtoehtoja. Samanlainen kehitys on tapahtunut käymiseen tarvittavan hiivan ja makua ja säilyvyyttä parantavan humalan osalta. Sahtitynnyri on turvotettu ja kiehuvalla katajavedellä entinen happamuus poistettu. Sahti on ensin käytetty ehkä saavissa noin vuorokauden. Sahdista siivilöidään humalat pois ja sitten kaadetaan tynnyriin. Valmistusta 1970-luvulla. Kuva...