Oletko koskaan miettinyt eläinten merkitystä entisaikoina tai esimerkiksi niiden roolia ihmisen apuna arjessa? Eläimiä on pidetty sekä käytetty monenlaisiin tarkoituksiin, ja ne ovat olleet osana ihmisten elämää aina. Eläimet ovat myös kuvastaneet omistajiaan ja olleet tärkeitä selviytymisen kannalta. Kanoja riihitarhassa arviolta 1900-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat. Kotieläimillä on aina ollut suuri merkitys ihmisille, riippumatta siitä, asuttiinko kaupungissa vai maalla. Myös kaupunkilaiset viljelivät peltoja sekä pitivät monenlaisia kotieläimiä. Tonttien perällä oli usein talli sekä navetta, ja pihalla juoksentelevia kanoja. Ruotsin vallan aikaan ja vielä 1800-luvulla monilla oli lehmiäkin, ja niitä saattoi nähdä kadulla vapaana. Lehmien avulla saatiin niin maitoa, voita kuin juustoa. Työnjako meni yleensä niin, että lehmät kuuluivat talon emännän vastuutehtäviin, ja hevoset isännän työlistalle. Wahlströmin perhettä ja hevonen Roinilan talolla Kuhmoisissa vuonna 1890.
Viime vuosina Suomessa on havahduttu siihen, että erityisesti modernia rakennusperintöä puretaan kiihtyvään tahtiin. Purkamisen kohteeksi voivat joutua jopa 1990-luvulla rakennetut rakennukset ja purkamisvimma tuntuu vallanneen koko Suomen. Helsingissä on esimerkiksi puhututtanut Aktian talon purkaminen Mannerheimintiellä. Miten purkaminen vaikuttaa ilmastoon ja elinympäristöömme? Lahden vientikerman tehdasrakennus purettiin alkuvuodesta 2022. Kuva: Anssi Malinen/Lahden museot Modernin rakennusperinnön arvojen tunnistaminen on ollut kulttuuriympäristökentällä viime vuosina keskeinen teema, sillä modernit rakennukset päätyvät yhä useammin museon asiantuntijoiden työpöydälle joko korjaushankkeiden tai – yhä useammin – purkavan uudisrakentamisen yhteydessä. Yli 90 % Suomen rakennuskannasta on rakennettu sotien jälkeisenä aikana. Rakennusperintömme on siis määritelmällisesti hyvin modernia. 1960-luvun rakennukset ovat nyt peruskorjausiässä, mutta kuitenkin moni niistä päätyy purkuun, s