Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ruoka – kulttuurin arkisin ilmenemismuoto

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kulttuuri? Musiikkia, kuvataidetta, historiaa, uskontoa, tapoja, kenties urheiluakin? Ruoan vastavuoroinen vaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa voi usein unohtua, koska pidämme ruokaa niin arkisena asiana. Mutta mitä olisikaan suomalainen kulttuuri ilman ruisleipää, hirvenlihaa, makkaraa, muikkuja, karjalanpaistia ja -piirakoita, perunaa, joulutorttuja tai ilmaista kouluruokaa? Lahden läntisen kansakoulun oppilaat ruokailemassa 1930-luvulla. Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat. Ruokakulttuurit ovat alun perin kehittyneet maantieteellisen sijainnin pohjalta. Kasvit ja eläintuotteet valikoituvat lautaselle luonnollisesti sen mukaan, mikä missäkin ilmastossa pärjää. Ruokavalio on myös historiallisesti kertonut paljon henkilön sosioekonomisesta asemasta. Ylemmät säädyt ja yhteiskuntaluokat ovat saaneet syödäkseen enemmän kalliita ruoka-aineita ja päässeet ensimmäisinä maistamaan eksoottisia uutuuksia, kuten mausteita ja hedelmiä kaukomailta. Sodat ja pula-...
Uusimmat tekstit

Uusi kenttäkausi, vanhat kujeet – arkeologiassakin

Lahden museoiden arkeologien osalta maastokausi 2025 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Tarkastettavia arkeologisia kohteita on listalla vajaa 260, joten rauhallista kenttäkautta ei ole tänäkään vuonna odotettavissa. Tarkastuskohteet jakautuvat koko Päijät-Hämeen alueelle. Odottamassa on useampia metsänkäyttöön liittyviä kohdemerkintöjä, maastorajauksia ja tarkastuksia sekä maankäyttöön liittyviä pienialaisia kaavatarkastuksia. Lisäksi kymmenet metallinetsintäilmoitukset odottavat tarkastustaan – löytöilmoitusten perusteella useampikin uusi rautakautinen kalmisto tulee todennetuksi tänäkin maastokautena.  Rautakautinen kätkö siirtolohkareen alla Asikkalan Pormestari nimisellä kohteella. Kuva Esko Tikkala, Lahden museot. Vuonna 2024 löytöilmoitus-, kaava- ja metsänkäyttöilmoitustarkastuksia tehtiin museon arkeologien toimesta yhteensä 105 kappaletta. Kaikki Suomen alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet löytyvät Museoviraston ylläpitämästä Muina...

Teollisuutta tallentamassa – Lahden museot jalkautui paikallisiin yrityksiin

Museo paitsi säilyttää ja vaalii kulttuuriperintöä, myös jatkuvasti tallentaa sitä. Museoiden tekemän nykydokumentointityön tarkoituksena on tallentaa nykypäivän ilmiöitä osaksi yhteistä kulttuuriperintöä. Viime kuukausina Lahden museoiden huomion kohteena on ollut työelämä ja tarkemmin paikallisten teollisuusyritysten arki. Lahden Teollisuusseuran tukemassa hankkeessa tutustuttiin yhdeksän eri yrityksen toimintaan. Dokumentoidut yritykset olivat Peikko, Kemppi, Kemptron, Kempower, Viking Malt, Teerenpeli Panimo & Tislaamo, Makron, Luhta ja Askon Sohvatehdas. Yritykset olivat yhtä lukuun ottamatta Lahden Teollisuusseuran jäseniä, ja edustivat monipuolisesti eri teollisuuden aloja. Museolaisia kierrätetään Viking Maltin tuotantotiloissa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Hankkeessa haluttiin tallentaa työtä sen kaikessa arkisuudessaan. Museon tiimi jalkautui yrityksiin havainnoimaan työskentelyä eri osastoilla. Työntekijöitä jututettiin heidän työnsä ohessa ja syvemmissä haastattelu...

Pekka Kinnari – Artjärven seudun kuvaaja

Lahden museoiden kuvakokoelmiin lahjoitettiin marraskuussa 2000 Pekka Kinnarin (1926–2001) kuvaama ja kokoama valokuvakokonaisuus. Kinnari itse kuoli pian lahjoituksen jälkeen 10.2.2001. Marraskuun 2024 aikana kuvakokonaisuus digitoitiin ja luetteloitiin Lahden museoiden tietokantaan ja kuvat on nyt julkaistu Finna-palvelussa . Kuka oli Pekka Kinnari ja minkälaisesta kuvakokonaisuudesta on kysymys? Pekka Kinnari ja kuvauskalustoa. Lahden museot, kuvakokoelmat. Pekka Robert Kinnari syntyi Helsingissä 7.6.1926 yhdeksänlapsiseen perheeseen. Perhe asui sittemmin Artjärvellä, lähellä kirkkoa. Jo 13-vuotiaana Pekka Kinnari meni päivätöihin läheiseen Kinttulan kartanoon ja lähti 17-vuotiaana maailmalle, merille. Kinnari vietti merillä seitsemän vuotta, lähinnä Pohjanmerta seilaten. Merimiesvuosien jälkeen hän päätyi rakennus- ja telakkatöihin. Pekka Kinnari työskenteli pisimpään, kaksikymmentäneljä vuotta, ammattiliitto Merimies-Unionin palveluksessa. Hän toimitti liiton Merimies-lehteä ja to...

Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...

Andelinin perhe – tarina sukualbumien sivuilta

Lahden museoiden kuvakokoelmiin on tullut sadan toimintavuoden aikana monen lahtelaisen suvun valokuvia, albumeja ja arkistoaineistoa. Kokonaisuuksia käsitellessä herää kysymys, miksi jonkin suvun kuvat ja asiakirjat ovat päätyneet museoon. Miksi niitä ei ole pidetty suvulla? Ensiksi on todettava, että on henkilöitä, jotka ovat tietoisesti halunneet lahjoittaa sukukuvansa museolle. On myös tapauksia, että aineisto on saattanut löytyä kiinteistökaupan jälkeen ullakolta ja uudet omistajat ovat lahjoittaneet tuntemattomien ihmisten kuvat museolle. Joskus suvun aineisto on saattanut jäädä henkilölle, jolla ei ole ollut jälkikasvua tai ylipäätään perijöitä tai testamenttia, jolloin omaisuus on mennyt valtiolle, minkä jälkeen henkilön kotikunta on voinut hakea osuutta perinnöstä itselleen. Tällä tavalla Lahden museoiden kokoelmiin on tullut esimerkiksi Martti Saksalan suvun valokuvia ja arkistoaineistoa. Neljäs vaihtoehto on, että vaikka perheettömällä henkilöllä on sukua, yhteys sukuun on v...