Siirry pääsisältöön

Tekstit

Koivuniemestä Ruoriniemeksi

  Lahden museot sai tänä vuonna lahjoituksena noin kolmekymmentä Antti Mäkiprosin 1940-luvun lopulla ottamaa valokuvaa Niemen kaupunginosaan kuuluvasta niemen alueesta. Ennestään alueelta ei juurikaan ollut vanhoja kuvia museon kokoelmissa. Negatiivien digitointi paljasti, miten hienosta lahjoituskokonaisuudesta on kysymys. Kuvien joukossa on myös talvikuvia, joita tulee lahjoituksina yleensä paljon vähemmän. Kuvien kautta pääsee aikamatkalle niemen 1940-luvun loppupuolen tunnelmaan. Koska niemen maisema ja käyttötarkoitus ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana niin paljon, käydään tässä lyhyesti läpi paikan historiaa ennen ja jälkeen 1940-luvun.   Vuoden 1885 Vesijärvi-kartassa niemi on saanut nimekseen Björkudd, Koivuniemi, ja sen kärkeen on merkitty kolmio, joka tarkoittaa kumpelia eli kummelia, rannalle todennäköisesti kivistä rakennettua, valkoiseksi maalattua merimerkkiä.   Niemen maisema on ikuistettu useampaan 1900-luvun alun postikorttiin. Tässä kortissa oikealla näky
Uusimmat tekstit

Tavallinen arvokas arki

Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä avaa tänä vuonna arvokkaan arjen käsitettä tapahtumaviikolla 1.-9.7.2023. Tapahtumaviikkoon osallistuvissa museoissa arki on läsnä esineinä, valokuvina, tarinoina ja tapahtumina.   Sahdin valmistuksella on pitkä historia Päijät-Hämeessä ja monen paikallismuseon kokoelmiin kuuluu sahdin valmistuksessa käytettyä esineistöä.  Sahtiperinnettä jatkavat muun muassa useat pienpanimot ja vuosittain järjestettävissä sahtitapahtumissa myös yleisöllä on mahdollisuus tutustua paikalliseen juomaperinteeseen. Sahdin valmistusta Asikkalan Vesivehmaalla vuonna 1975. Kuva: Museoviraston journalistinen kuva-arkisto  Vielä 1900-luvun alkupuolella arki ja pyhä erosivat selkeästi toisistaan. Pyhällä viitattiin sunnuntaihin tai kirkolliseen pyhäpäivään, jolloin puettiin pyhävaatteet päälle ja irrottauduttiin arkisista askareista. Työviikon päätteeksi mentiin saunaan. Saunassa sekä ruumis että mieli puhdistuivat vastaanottamaan pyhäpäivän. Lauantai oli työpäivä ja

Sata vuotta Salpausselällä

Halusta hiihtää Suomi maailmankartalle syntyi yksi hiihtohistorian pitkäaikaisimmista kisaperinteistä. Salpausselän kisat järjestettiin ensimmäisen kerran Lahdessa talvella 1923, ja sadassa vuodessa Lahdesta on kasvanut kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu hiihtokaupunki. Salppurin vuosittainen kisahuuma on jatkunut lähes katkeamattomana perinteenä tähän päivään saakka. ”Huomio, huomio, täällä Lahti ja Salpausselkä” Noin 12 000 vuotta sitten, Veiksel-jääkauden lopulla, ilmasto kylmeni äkillisesti tuhannen vuoden ajaksi. Mannerjään vetäytyminen kohti pohjoista pysähtyi. Jäätikköjokien sulamisvedet liikuttivat mukanaan maa-ainesta, mistä kerrostui mannerjään myötäisesti kolme Salpausselän reunamuodostelmaa. Suomessa tämä veden muovaama maisema on näyttävimmillään juuri Lahden alueella. Kun kilpahiihto siirtyi tasamaalta murtomaalle 1920-luvulla, tarvittiin Suomeen Holmenkollenin kaltainen paikka, missä olisi mahdollista kisata suksilla vaihtelevassa maastossa. Lahtea puolsivat hyvät k

Kuinka nykypäivä tallennetaan museokokoelmiin?

Museot säilyttävät ja välittävät kulttuuriperintöä. Elämme parhaillaan tulevaisuuden historiaa ja tuotamme kulttuuriperintöä huomaamattammekin. Museokokoelmiin kerätään erilaisista tämän päivän ilmiöistä kertovia esineitä, mutta tallennus voi tapahtua myös muilla keinoin. Ilmiö tai osanen siitä saadaan tallennettua esimerkiksi haastatteluin, kirjoituspyynnöin tai valokuvaamalla ja havainnoimalla ympäristöä. Työ vaatii kiikareita tulevaisuuteen. Mitkä asiat 2020-luvusta kiinnostavat 20, 50 tai 100 vuoden päästä? Usein ne ovat näennäisesti pieniä, mutta kokonaiskuvan kannalta merkittäviä asioita. Arkipäiväiset asiat, kuten se mitä syömme, mitä puemme päällemme ja miten vietämme vapaa-aikaamme, kertovat paljon elämänmenosta eri aikoina. Haastateltavat kokivat tärkeäksi pitää kiinni arjen rutiineista ja tutuista harrastuksistaan poikkeusaikana. Kuva Karoliina Redsven, Lahden museot. Lahden museot tallentaa vanhuusiän ilmiöitä. Tänä syksynä jatkoimme keväällä 2020 aloitettua korona-ajan tal

Rakennusperintö, kokemus ja valokuva

Vähä-Henna, Kärkölä 2022. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Rakennusperinnöllä viitataan kollektiivisesti tietyn aikakauden tai maantieteellisen alueen historiallisiin muistomerkkeihin. Ihmisen kokemuksella on rooli rakennusperinnön merkityksen rakentajana, sillä rakennettu ympäristö ei muutu automaattisesti rakennusperinnöksi, vaan joidenkin ihmisryhmien on ensin otettava se henkisesti omakseen. Muistomerkkiluonnetta on sukupolvi sukupolvelta aktiivisesti rakennettava ja ylläpidettävä, muutoin se häviää. Rakennusperintöstatus lankeaa kohteille, jotka on hyväksytty ja todettu yhteisön kannalta merkittäviksi. Niihin sitoutuvat sukupolvien kokemukset, jos ajatellaan rakennusperinnön saavuttavan asemansa kahdessa sukupolvessa. Usein tavanomainen rakennuskanta, joka ei nouse arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisten kohteiden joukkoon, hiipuu unhoon samaan tapaan kuin ovat nousseet. Hiljaisesti. Metelillä ja rummutuksella pystytetyt koulut ja terveyskeskukset saavat julkaisuissa palstatilaa ja me

Alvar Aallon Salpausselkä-reliefi sai LähiTapiola Vellamon toimitiloista arvokkaan tilan ympärilleen

Alvar Aallon Salpausselkä-reliefi LähiTapiola Vellamon toimitiloissa Lahdessa. Kuva Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden museot. Syksyllä 2020 Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva ja LähiTapiola Vellamo sopivat yhteistyöstä Malvan kokoelmissa olevan Alvar Aallon (1898–1976) Salpausselkä -reliefin sijoittamiseksi vakuutusyhtiön tiloihin Lahden keskustaan. Vellamon toimitilat olivat muuttamassa uuteen osoitteeseen, arkkitehti Viljo Revellin 1960-luvulla Kansallis-Osake Pankin lisärakennukseksi suunnittelemaan kiinteistöön , osoitteessa Aleksanterinkatu 10. Tulevien toimitilojen sisustus oli suunniteltu harkiten. Tyylikkyyttä, arvokkuutta ja viihtyisyyttä henkiviin tiloihin haluttiin myös taideteoksia. 1960-luvulla valmistuneen Alvar Aallon reliefin koettiin sopivan erinomaisesti 1960-luvulla valmistuneeseen modernistiseen ja avaraan entiseen pankkisaliin sekä tilojen tulevaan sisustukseen. Lahden taidemuseon, sittemmin Malvan, kokoelmiin Salpausselkä -reliefi (LTMB-157) tuli lahjoituksena

Katseet kohti 30-vuotiasta Lanu-puistoa

Olavi Lanu: Läpi harmaan kiven , Lanu-puisto, 1992. Kuva Juha Tanhua 2011, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan kokoelmat. Lahden Kariniemen mäelle kätkeytyy varsinainen helmi. Lehtometsän siimeksessä on 12 kuvataiteilija Olavi Lanun (1925–2015) betoniveistosta. Materiaalin lisäksi kaikkia veistoksia yhdistää aihe – niissä jokaisessa esiintyy yksi tai useampi ihmishahmo. Nämä istuvat, seisovat, halailevat ja mitä erilaisempiin asentoihin asettuneet betonijättiläiset ovat asuttaneet Kariniemen mäkeä jo 30 vuotta. Luonto on ottanut teokset omakseen. Sammal saa kasvaa niiden päällä ja teokset sulautuvat osaksi puustoa ja maastoa. Juuri niin kuin taiteilija toivoikin. Lanu-puisto valmistui vuosien 1989–1992 välillä. Veistoksia pystytettiin paikoilleen kesäisin, kolme teosta vuodessa. Veistokset ovat paitsi isokokoisia, myös painavia. Lanun avustajina toimi Lahden taideinstituutin oppilaita. Heistä osa ikuistettiin myös itse teoksiin, sillä hahmojen malleina toimi Lanun oppilaita ja