Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kulttuuri? Musiikkia, kuvataidetta, historiaa, uskontoa, tapoja, kenties urheiluakin? Ruoan vastavuoroinen vaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa voi usein unohtua, koska pidämme ruokaa niin arkisena asiana. Mutta mitä olisikaan suomalainen kulttuuri ilman ruisleipää, hirvenlihaa, makkaraa, muikkuja, karjalanpaistia ja -piirakoita, perunaa, joulutorttuja tai ilmaista kouluruokaa? Lahden läntisen kansakoulun oppilaat ruokailemassa 1930-luvulla. Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat. Ruokakulttuurit ovat alun perin kehittyneet maantieteellisen sijainnin pohjalta. Kasvit ja eläintuotteet valikoituvat lautaselle luonnollisesti sen mukaan, mikä missäkin ilmastossa pärjää. Ruokavalio on myös historiallisesti kertonut paljon henkilön sosioekonomisesta asemasta. Ylemmät säädyt ja yhteiskuntaluokat ovat saaneet syödäkseen enemmän kalliita ruoka-aineita ja päässeet ensimmäisinä maistamaan eksoottisia uutuuksia, kuten mausteita ja hedelmiä kaukomailta. Sodat ja pula-...
Lahden museoiden arkeologien osalta maastokausi 2025 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Tarkastettavia arkeologisia kohteita on listalla vajaa 260, joten rauhallista kenttäkautta ei ole tänäkään vuonna odotettavissa. Tarkastuskohteet jakautuvat koko Päijät-Hämeen alueelle. Odottamassa on useampia metsänkäyttöön liittyviä kohdemerkintöjä, maastorajauksia ja tarkastuksia sekä maankäyttöön liittyviä pienialaisia kaavatarkastuksia. Lisäksi kymmenet metallinetsintäilmoitukset odottavat tarkastustaan – löytöilmoitusten perusteella useampikin uusi rautakautinen kalmisto tulee todennetuksi tänäkin maastokautena. Rautakautinen kätkö siirtolohkareen alla Asikkalan Pormestari nimisellä kohteella. Kuva Esko Tikkala, Lahden museot. Vuonna 2024 löytöilmoitus-, kaava- ja metsänkäyttöilmoitustarkastuksia tehtiin museon arkeologien toimesta yhteensä 105 kappaletta. Kaikki Suomen alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet löytyvät Museoviraston ylläpitämästä Muina...