Siirry pääsisältöön

Tekstit

Evakkouden trauma ja karjalaisuus voimavarana – Onko Lahti hyvä paikka?

 Minulle evakkous oli aina jollain tapaa hiljaisuuden täyttämää tilaa. Mutta mitä jälkisukupolvet yhtään mitään mistään tietävät, jos ei näistä puhuta?    - Hanna Kopra 28.3.2023  Kaupunkiaktiivi Hanna Kopra pohti rempseässä puheenvuorossaan karjalaista perintöä Lahdessa. Kuva: Nea Vallas 28.3.2023, Lahden museot. Kevään 2023 aikana järjestettiin Lahden Historiallisen museon Muistamon kautta kolme keskusteluiltaa, joissa käsiteltiin evakkoutta Lahdessa, Päijät-Hämeessä ja Suomessa. Keskusteluilloissa lähestyttiin evakkoutta kolmesta eri näkökulmasta: Miten evakkouden perintöä ja evakkokokemuksia voidaan käsitellä tieteen ja taiteen keinoin? , Miten evakkous näkyy lahtelaisessa katukuvassa? sekä Miten evakkojen sopeutuminen Lahden seudulle ja Suomeen on tapahtunut ?. Ensimmäisessä keskusteluillassa 28.3.2023 kaupunkiaktiivi Hanna Kopra aloitti keskusteluiltojen sarjan intensiivisellä toteamuksella, että evakkouden perintö on hänelle ollut jollain tapaa ”hiljaisuuden täyttämää tilaa” ja
Uusimmat tekstit

Vene ja juuret - yhteisötaide menetelmänä osana kulttuuriperinnön tallentamista

  Tein Lahden museoiden tutkimusyksikössä kahden kuukauden harjoittelun osana opintojani (kulttuuriympäristötutkimuksen maisterikoulutus/taidekasvatus). Olen päässyt useiden tutkijoiden matkaan eri puolille maakuntaa tutustumaan heidän työhönsä sekä näkemään alueemme kauniita maisemia, rikasta kulttuuria ja ällistyttävää kulttuuriperintötyötä yllättävissä paikoissa. Yhteisötaideteosta rakennetaan Iitin kotiseutumuseon pihaan heinäkuussa 2023. Kuva: Maija Raikamo, Lahden museot Harjoittelun aikana olen tutustunut erityisesti alueelliseen taidemuseotyöhön sekä Päijät-Hämeen rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen päivitystyöhön, jossa olen ollut mukana erityisesti Iitin alueella. Olen Iitistä kotoisin ja täten olenkin pystynyt hieman toimimaan paikallisoppaana alueita kiertäessä. Vaikka tiedän Iitin alueet sekä osin alueiden ja paikkojen historiaa, olen joutunut harjoittelun aikana katsomaan paikkoja toisin silmin ja kääntämään erityisesti muistopankin vivut toiseen asentoon (vaik

Aune Schulmanin valokuvat ja Niemen asiakirjat

  Vuonna 1980 Lahden museoiden kuvakokoelmiin saatiin lahtelaisen Aune Schulmanin jäämistöstä mustakantinen vihko ja yhdeksän vanhaa postikorttia. Seuraava vuonna Lahden kaupunginkirjastosta tuli museoon kaksi Aune Schulmanille kuulunutta visiittikorttikuva-albumia. Pari vuotta sitten museosta löytyi asiakirjanippu, joissa esiintyi Schulman-sukunimeä. Aune Schulmanin aineisto luetteloitiin tänä vuonna Lahden museoiden kokoelmatietokantaan. Tässä yhteydessä nousi esille kysymys, liittyvätkö valokuvat ja asiakirjat mitenkään toisiinsa? Geni.comin kautta löytyi Aune Emilia Schulman ja hänen sukunsa. Internetissä oleva Geni.com on sukututkimukseen liittyvä yhteisöpalvelu, jossa palvelun käyttäjät luovat yhteistä, koko maailman sukupuuta ja jakavat sukulaisuussuhteitaan muille. Palvelu otettiin käyttöön vuonna 2007. Tämä löytö helpotti aineiston luettelointia, koska kuvissa ei juurikaan ollut mitään sisältötietoja. Aune Emilia Schulman syntyi Ruotsinpyhtäällä 1904 Maria Vilhelmina ja Fran

Koivuniemestä Ruoriniemeksi

  Lahden museot sai tänä vuonna lahjoituksena noin kolmekymmentä Antti Mäkiprosin 1940-luvun lopulla ottamaa valokuvaa Niemen kaupunginosaan kuuluvasta niemen alueesta. Ennestään alueelta ei juurikaan ollut vanhoja kuvia museon kokoelmissa. Negatiivien digitointi paljasti, miten hienosta lahjoituskokonaisuudesta on kysymys. Kuvien joukossa on myös talvikuvia, joita tulee lahjoituksina yleensä paljon vähemmän. Kuvien kautta pääsee aikamatkalle niemen 1940-luvun loppupuolen tunnelmaan. Koska niemen maisema ja käyttötarkoitus ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana niin paljon, käydään tässä lyhyesti läpi paikan historiaa ennen ja jälkeen 1940-luvun.   Vuoden 1885 Vesijärvi-kartassa niemi on saanut nimekseen Björkudd, Koivuniemi, ja sen kärkeen on merkitty kolmio, joka tarkoittaa kumpelia eli kummelia, rannalle todennäköisesti kivistä rakennettua, valkoiseksi maalattua merimerkkiä.   Niemen maisema on ikuistettu useampaan 1900-luvun alun postikorttiin. Tässä kortissa oikealla näky

Tavallinen arvokas arki

Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä avaa tänä vuonna arvokkaan arjen käsitettä tapahtumaviikolla 1.-9.7.2023. Tapahtumaviikkoon osallistuvissa museoissa arki on läsnä esineinä, valokuvina, tarinoina ja tapahtumina.   Sahdin valmistuksella on pitkä historia Päijät-Hämeessä ja monen paikallismuseon kokoelmiin kuuluu sahdin valmistuksessa käytettyä esineistöä.  Sahtiperinnettä jatkavat muun muassa useat pienpanimot ja vuosittain järjestettävissä sahtitapahtumissa myös yleisöllä on mahdollisuus tutustua paikalliseen juomaperinteeseen. Sahdin valmistusta Asikkalan Vesivehmaalla vuonna 1975. Kuva: Museoviraston journalistinen kuva-arkisto  Vielä 1900-luvun alkupuolella arki ja pyhä erosivat selkeästi toisistaan. Pyhällä viitattiin sunnuntaihin tai kirkolliseen pyhäpäivään, jolloin puettiin pyhävaatteet päälle ja irrottauduttiin arkisista askareista. Työviikon päätteeksi mentiin saunaan. Saunassa sekä ruumis että mieli puhdistuivat vastaanottamaan pyhäpäivän. Lauantai oli työpäivä ja

Sata vuotta Salpausselällä

Halusta hiihtää Suomi maailmankartalle syntyi yksi hiihtohistorian pitkäaikaisimmista kisaperinteistä. Salpausselän kisat järjestettiin ensimmäisen kerran Lahdessa talvella 1923, ja sadassa vuodessa Lahdesta on kasvanut kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu hiihtokaupunki. Salppurin vuosittainen kisahuuma on jatkunut lähes katkeamattomana perinteenä tähän päivään saakka. ”Huomio, huomio, täällä Lahti ja Salpausselkä” Noin 12 000 vuotta sitten, Veiksel-jääkauden lopulla, ilmasto kylmeni äkillisesti tuhannen vuoden ajaksi. Mannerjään vetäytyminen kohti pohjoista pysähtyi. Jäätikköjokien sulamisvedet liikuttivat mukanaan maa-ainesta, mistä kerrostui mannerjään myötäisesti kolme Salpausselän reunamuodostelmaa. Suomessa tämä veden muovaama maisema on näyttävimmillään juuri Lahden alueella. Kun kilpahiihto siirtyi tasamaalta murtomaalle 1920-luvulla, tarvittiin Suomeen Holmenkollenin kaltainen paikka, missä olisi mahdollista kisata suksilla vaihtelevassa maastossa. Lahtea puolsivat hyvät k

Kuinka nykypäivä tallennetaan museokokoelmiin?

Museot säilyttävät ja välittävät kulttuuriperintöä. Elämme parhaillaan tulevaisuuden historiaa ja tuotamme kulttuuriperintöä huomaamattammekin. Museokokoelmiin kerätään erilaisista tämän päivän ilmiöistä kertovia esineitä, mutta tallennus voi tapahtua myös muilla keinoin. Ilmiö tai osanen siitä saadaan tallennettua esimerkiksi haastatteluin, kirjoituspyynnöin tai valokuvaamalla ja havainnoimalla ympäristöä. Työ vaatii kiikareita tulevaisuuteen. Mitkä asiat 2020-luvusta kiinnostavat 20, 50 tai 100 vuoden päästä? Usein ne ovat näennäisesti pieniä, mutta kokonaiskuvan kannalta merkittäviä asioita. Arkipäiväiset asiat, kuten se mitä syömme, mitä puemme päällemme ja miten vietämme vapaa-aikaamme, kertovat paljon elämänmenosta eri aikoina. Haastateltavat kokivat tärkeäksi pitää kiinni arjen rutiineista ja tutuista harrastuksistaan poikkeusaikana. Kuva Karoliina Redsven, Lahden museot. Lahden museot tallentaa vanhuusiän ilmiöitä. Tänä syksynä jatkoimme keväällä 2020 aloitettua korona-ajan tal