Minulle evakkous oli aina jollain tapaa hiljaisuuden täyttämää tilaa. Mutta mitä jälkisukupolvet yhtään mitään mistään tietävät, jos ei näistä puhuta? - Hanna Kopra 28.3.2023 Kaupunkiaktiivi Hanna Kopra pohti rempseässä puheenvuorossaan karjalaista perintöä Lahdessa. Kuva: Nea Vallas 28.3.2023, Lahden museot. Kevään 2023 aikana järjestettiin Lahden Historiallisen museon Muistamon kautta kolme keskusteluiltaa, joissa käsiteltiin evakkoutta Lahdessa, Päijät-Hämeessä ja Suomessa. Keskusteluilloissa lähestyttiin evakkoutta kolmesta eri näkökulmasta: Miten evakkouden perintöä ja evakkokokemuksia voidaan käsitellä tieteen ja taiteen keinoin? , Miten evakkous näkyy lahtelaisessa katukuvassa? sekä Miten evakkojen sopeutuminen Lahden seudulle ja Suomeen on tapahtunut ?. Ensimmäisessä keskusteluillassa 28.3.2023 kaupunkiaktiivi Hanna Kopra aloitti keskusteluiltojen sarjan intensiivisellä toteamuksella, että evakkouden perintö on hänelle ollut jollain tapaa ”hiljaisuuden täyttämää tilaa” ja
Tein Lahden museoiden tutkimusyksikössä kahden kuukauden harjoittelun osana opintojani (kulttuuriympäristötutkimuksen maisterikoulutus/taidekasvatus). Olen päässyt useiden tutkijoiden matkaan eri puolille maakuntaa tutustumaan heidän työhönsä sekä näkemään alueemme kauniita maisemia, rikasta kulttuuria ja ällistyttävää kulttuuriperintötyötä yllättävissä paikoissa. Yhteisötaideteosta rakennetaan Iitin kotiseutumuseon pihaan heinäkuussa 2023. Kuva: Maija Raikamo, Lahden museot Harjoittelun aikana olen tutustunut erityisesti alueelliseen taidemuseotyöhön sekä Päijät-Hämeen rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen päivitystyöhön, jossa olen ollut mukana erityisesti Iitin alueella. Olen Iitistä kotoisin ja täten olenkin pystynyt hieman toimimaan paikallisoppaana alueita kiertäessä. Vaikka tiedän Iitin alueet sekä osin alueiden ja paikkojen historiaa, olen joutunut harjoittelun aikana katsomaan paikkoja toisin silmin ja kääntämään erityisesti muistopankin vivut toiseen asentoon (vaik