Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ikärikkaiden talvisista muistoista tanssia, laulua ja liikettä

  Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä -hanke syntyi tarpeesta kehittää ikärikkaille suunnattuja palveluita. Hankkeelle myönnettiin Museoviraston innovatiiviset hankkeet -rahoitusta. Innovatiivisen ja osallistavan hankkeen tavoitteena on kehittää Hiihtomuseon senioriyleisötyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät ikäihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Osallistujia Salpausselän kisat -aiheisessa muistelutilaisuudessa lokakuussa 2023. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot. Hankkeen tavoitteena on liikkumisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen, sekä sosiaalisen ja osallistavan toiminnan mahdollistaminen. Hiihtomuseo toimii osana Lahden museoita, jotka kehittävät aktiivisesti ikääntyvän väestön yleisötyön palveluja. Lahden museoiden uusi strategia on asettanut askelmerkit asiakaslähtöiselle, laajasti yleisötyöosaamista kehittävälle toiminnalle. Lahden museoiden toimintamalli on osallistava. Lahden museoiden tallennusvastuuseen kuuluvat myös vanhuuteen liittyvät ilmiöt ka
Uusimmat tekstit

Impi Laine – surusilmäinen kaunotar

 Kuvakokoelmatyössä tulee lähes päivittäin ihania kuvayllätyksiä. Hiljattain edessäni oli 269 valokuvaa Impi Laineen jäämistöstä. Kokonaisuus on saatu Lahden museoiden kokoelmiin vuonna 1972 porilaiselta Uuno Kivivuolta. Kävin läpi valokuvia, joiden joukossa oli paljon kuvia erittäin kauniista Impistä, hänen perheestään ja perheen kodeista, lahtelaisista ja muun muassa J. V. Lehtosesta ja Ernst Lampén Iso-Keisarista. Erityisesti huomioni kiinnittyi kuvien joukossa olevaan piirrettyyn uudenvuodenkorttiin, johon oli merkitty, että se oli J. H. Erkon piirtämä. Kirjailija oli lähettänyt kortin Impille toivottaen hänelle Onnellista Uutta vuotta 1902! Impi Laineen valokuvien joukosta löytyy myös tämä runoilija J. H. Erkon Impille piirtämä ja lähettämä uudenvuodenkortti. Valmiin venäjänkielisen korttipohjan kuvapuolella on mies sydän  rinnassaan. Piirroksessa on mukailtu Nikolai Bobrikovin valokuvasta propagandatarkoituksiin muokattua kuvaa. Vanheneva Erkko oli kiinnostunut yhä nuoremmista ih

A. Th. Böök – monipuolinen Padasjoen kuvaaja

 Vuonna 2020 Padasjoen kunta lahjoitti Lahden museoiden kuvakokoelmiin harrastajavalokuvaaja Albert Theodor Böökin ottamien kuvien lähes 400 lasinegatiivia. Lasinegatiivit olivat Lahden museoissa jo 1980-luvun loppupuolella. Tuolloin negatiivit puhdistettiin, reprokuvattiin ja laitettiin suojakuoriin. A. Th. Böökin ottamista kuvista järjestettiin näyttely kesällä 1988 Nyystölän museossa. Näyttelyä varten pyrittiin selvittämään kuvissa esiintyviä paikkoja ja henkilöitä. Alun perin negatiivien yhteydessä ei ollut tekstitietoja, mutta Viola Vartiainen (o.s. Böök, s. 1902, k. 1989) antoi näyttelyä varten tietoja isästään ja kuvista. Tämä näyttely oli esillä vuonna 1992 Hämeenlinnassa ja uudelleen Padasjoella. Jo vuonna 1984 Lahden museot reprosi Padasjoen nuorisoseuran albumista yli 60 A. Th. Böökin ottamaa valokuvavedosta, samoja kuvia, joita tähän lasinegatiivilahjoitukseenkin kuuluu. Hyvä niin! Vuosien varrella lasinegatiiveista on hävinnyt 25 lasilevyä. Lahden museoiden kuvakokoelmissa

Karoliina Moesbellin kiehtova elämä

 Millä tavalla mahtavatkaan linkittyä toisiinsa Lahden kirjasto sekä hotelliravintola Lahden seurahuone? Äkkiseltään voisi todeta, etteivät juuri mitenkään. Kuitenkin molempien syntytarinan taustalla näemme erään tarmokkaan rouvan, Karoliina Moesbellin, vaikutuksen.  Lahtelaiset oppivat tuntemaan rouva Moesbellin juuri Karoliina Moesbellinä, jota nimeä käytän nyt minäkin tässä tekstissä. Hänen nimensä oli oikeasti kuitenkin Carolina Moesböll, syntyjään Dalinger. Hän syntyi vuonna 1814 Württenbergissä, vanhassa kuningaskunnassa, josta oli myöhemmin tuleva osa nykyistä Saksaa. Dalingerien perhe eli ilmeisen liikkuvaa elämää vaikuttaen aikanaan esimerkiksi Riiassa sekä Viipurissa. Matkustelun syyksi ilmoitettiin hajuvesikauppa sekä posetiivinsoitto. Kenties Karoliinan yritteliäisyys kumpuaakin juuri hänen perhetaustastaan.  Viipurissa Karoliina tapasi tulevan miehensä, tanskalaisen Carl Emil Moesböllin, joka oli saapunut kaupunkiin sirkusseurueen palvelijana. Nuori pari ei jäänyt toimetto

Kiova wanhoissa visiittikorttikuvissa

 Mitä yhteistä on Lahden museoilla, Viipurin historiallisella museolla, Wilhelm Grommélla, Joseph Kordyschilla, visiittikorttikuvilla ja Kiovalla? Otetaanpa asiasta selvää.  Pyhän Sofian katedraali, josta tuli Kiovan luolaluostarin kanssa vuonna 1990 ensimmäiset Unescon maailmanperintökohteet Ukrainassa. Lahden museot, kuvakokoelmat. Kuva Joseph Kordysch. Viime sotien aikana Viipurin historiallisesta museosta (per. 1892) siirrettiin kokoelmia turvaan toisaalle. Rauhan tultua Viipuri jouduttiin luovuttamaan pois, joten kaupungin museon kokoelmat eivät enää palanneet sinne. Siirrettyjä kokoelmia päätyi vuonna 1950 myös Lahden museoiden kokoelmiin. Esinekokoelmien lisäksi Lahteen tuli valokuvia yhteensä 383 kappaletta. Lahdessa valokuvat pyrittiin identifioimaan Viipurin historiallisen museon pääkirjan ja ryhmäkirjan avulla. Viipurista tulleen kokoelman inventointi valmistui Lahden museoissa vuonna 1958.  Vuoden 2018 aikana kaikkien Viipurin historiallisesta museosta tulleiden kuvien luet

Evakkouden trauma ja karjalaisuus voimavarana – Onko Lahti hyvä paikka?

 Minulle evakkous oli aina jollain tapaa hiljaisuuden täyttämää tilaa. Mutta mitä jälkisukupolvet yhtään mitään mistään tietävät, jos ei näistä puhuta?    - Hanna Kopra 28.3.2023  Kaupunkiaktiivi Hanna Kopra pohti rempseässä puheenvuorossaan karjalaista perintöä Lahdessa. Kuva: Nea Vallas 28.3.2023, Lahden museot. Kevään 2023 aikana järjestettiin Lahden Historiallisen museon Muistamon kautta kolme keskusteluiltaa, joissa käsiteltiin evakkoutta Lahdessa, Päijät-Hämeessä ja Suomessa. Keskusteluilloissa lähestyttiin evakkoutta kolmesta eri näkökulmasta: Miten evakkouden perintöä ja evakkokokemuksia voidaan käsitellä tieteen ja taiteen keinoin? , Miten evakkous näkyy lahtelaisessa katukuvassa? sekä Miten evakkojen sopeutuminen Lahden seudulle ja Suomeen on tapahtunut ?. Ensimmäisessä keskusteluillassa 28.3.2023 kaupunkiaktiivi Hanna Kopra aloitti keskusteluiltojen sarjan intensiivisellä toteamuksella, että evakkouden perintö on hänelle ollut jollain tapaa ”hiljaisuuden täyttämää tilaa” ja

Vene ja juuret - yhteisötaide menetelmänä osana kulttuuriperinnön tallentamista

  Tein Lahden museoiden tutkimusyksikössä kahden kuukauden harjoittelun osana opintojani (kulttuuriympäristötutkimuksen maisterikoulutus/taidekasvatus). Olen päässyt useiden tutkijoiden matkaan eri puolille maakuntaa tutustumaan heidän työhönsä sekä näkemään alueemme kauniita maisemia, rikasta kulttuuria ja ällistyttävää kulttuuriperintötyötä yllättävissä paikoissa. Yhteisötaideteosta rakennetaan Iitin kotiseutumuseon pihaan heinäkuussa 2023. Kuva: Maija Raikamo, Lahden museot Harjoittelun aikana olen tutustunut erityisesti alueelliseen taidemuseotyöhön sekä Päijät-Hämeen rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen päivitystyöhön, jossa olen ollut mukana erityisesti Iitin alueella. Olen Iitistä kotoisin ja täten olenkin pystynyt hieman toimimaan paikallisoppaana alueita kiertäessä. Vaikka tiedän Iitin alueet sekä osin alueiden ja paikkojen historiaa, olen joutunut harjoittelun aikana katsomaan paikkoja toisin silmin ja kääntämään erityisesti muistopankin vivut toiseen asentoon (vaik