Siirry pääsisältöön

Enni Id asui punaisessa tuvassa Padasjoella ja ”maalasi vimmatusti”

LIISA MÄKITALO, museoamanuenssi

Ulkoisesti Enni Idin mökki on kuin mikä tahansa punainen tupa Padasjoella. Kuva: Liisa Mäkitalo/Lahden museot

Padasjoen kauniisiin luonnonmaisemiin kätkeytyy yksi Päijät-Hämeen ainutlaatuisimmista kotimuseoista. Enni Idin mökissä katse kiertää lattiasta seiniin, huonekaluihin ja esineisiin. Kaikki ovat värikkäiden maalausten peitossa – aiheissa toistuvat kukat ja kasvit, kissat ja kukot sekä ihmiset ja pirut. Paikka hämmentää ja ihmetyttää, mutta samanaikaisesti myös ihastuttaa.

Tällainen kokonaisuus ei ole syntynyt hetkessä. On kiehtovaa kuvitella Enni maalaamassa seiniä, lattiaa tai urkuharmonia. Aikoinaan nämä pinnat ovat olleet paljaat. Mistäköhän kohtaa hän on aloittanut seinien maalaamisen? Entä lattian? Hän on istunut lattialla maalaamassa ja edennyt kohta kerrallaan. Kissat ovat tassutelleet vieressä. Miltä tuntuisi asua talossa, jonka lähes joka pinta on omien maalausten peitossa? Minkälainen persoona täällä asui? Enni Idin elämäntarina alkaa välittömästi kiinnostaa.

Ennin mökki on persoonallinen kokonaistaideteos. Enni saattoi maalata mökin pintoja uudelleen. Lattia oli vielä 70-luvulla vihreä, mutta seuraavalla vuosikymmenellä Enni maalasi sen punertavalla pohjamaalilla ja kukilla. Ainoastaan kattoa ei maalattu, koska reitti taivaaseen piti pitää avoimena. Kuva: Tiina Rekola/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Enni Id syntyi Padasjoella aviottomana lapsena vuonna 1904. Hänen äitinsä meni myöhemmin naimisiin ja sai Ennin isäpuolen kanssa seitsemän lasta. Lapsena Enni tykkäsi piirtää ja veistellä kuvia, mutta sen seurauksena kotona sai tukkapöllyä. Parikymppisenä Enni karkasi kotoa ja lähti Helsinkiin töihin. Siellä hän tapasi mekaanikko Kaarlo Hiekkarinteen, ja pariskunta asteli avioon vuonna 1929. Kaarlon kuoltua vuonna 1936 Enni muutti takaisin Padasjoelle ja kolme vuotta myöhemmin hän avioitui muurari Edvard ”Eetu” Idin kanssa. Kummastakaan avioliitosta ei syntynyt lapsia.

Enni teki joitakin maalauksia jo toisen avioliittonsa aikana. Kerrotaan, että Eetu olisi vastustanut Ennin maalausharrastusta ja naulannut maalaukset kuvapuoli poispäin navetan seinään. Eetu kuoli vuonna 1966, kun Enni oli 62-vuotias. Enni alkoi ”maalata vimmatusti”. Sanotaan, että se oli aluksi surutyötä. Padasjoen punainen tupa tuntui varmasti tyhjältä. Eetun ja Ennin mökistä tuli pikku hiljaa Ennin mökki, joka oli Ennin näköinen. Ennillä oli seuranaan kissoja, kanoja ja lehmiä, joita esiintyy myös hänen taiteessaan. Myös kyläläiset kävivät tervehtimässä ja Enni tarjosi heille itse valmistamaansa sahtia. Enniä on kuvattu rääväsuiseksi. – Hän saattoi kuulemma sanoa suorasukaisesti ja kaunistelematta omat mielipiteensä esimerkiksi paikkakuntalaisista. Ennillä oli Padasjoella kylähullun ja shamaanin maine.

Enni Id oli taiteilijana itseoppinut. Hänet tunnetaan etenkin kissa-aiheistaan.
Kuva: Toni Kesti/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Vuonna 1973 Enni oli mukana Helsingin Taidehallin naivistisen taiteen näyttelyssä ja alkoi vähitellen herättää kiinnostusta taiteellaan ja räväkällä persoonallaan. Padasjoen punaiseen tupaan saapuivat myös hänen taiteestaan kiinnostuneet ulkopaikkakuntalaiset. Enni sai tunnustusta ja taulujaan myydyksi. Hänen teoksiaan on yksityiskokoelmissa ja julkisissa taidekokoelmissa, esimerkiksi Lahden taidemuseossa, Oulun taidemuseossa ja ITE-museossa Kokkolassa.

Enni kuoli vuonna 1992, 88-vuotiaana. Hän testamenttasi mökkinsä Padasjoen kunnalle. Nykyään paikkaa ylläpitää talkoovoimin Kellosalmi-Seitniemen kyläyhdistys. Kun puhutaan Ennin taiteesta, merkittävin taideteos on juurikin hänen mökkinsä. Jokainen joka siellä käy, tuskin pystyy heti unohtamaan tuota kokemusta. Paikka sykähdyttää ja tekee syvän vaikutuksen. Mökki on avoinna kesäsunnuntaisin ja samassa pihapiirissä toimii myös kahvila. Mökkiin ja Ennin muuhun taiteeseen voi tutustua lisäksi viime vuonna ilmestyneen Marja-Terttu Kivirannan kirjan välityksellä.

Kuva: Tiina Rekola/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Enni Idin taiteilijakoti sijaitsee osoitteessa Kellosalmentie 579, Padasjoki ja on avoinna 9.6. – 11.8.2019 sunnuntaisin klo 12 – 15. Enni Idin taiteilijakoti löytyy myös Facebookista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, kaksi

Kesäisiä päiviä Jalkarannassa – Ainolan historiaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Herrasväen kesänviettotavat alkoivat muuttua kaupungistumisen myötä. Suomalaisen maalaismaiseman kauneus avautui uudella tavalla. Höyrylaivat kuljettivat väkeä suvisiin maisemiin, ja rautatieverkon laajetessa junakyydilläkin oli mahdollista päästä vilpeiden vesien äärelle. 1800-luvun loppupuolella rannoille alkoi nousta porvariston huviloita, joihin talous palvelijoineen kaikkineen siirrettiin yleensä koko kesän ajaksi. Lahden seudun ensimmäisiä huviloita oli apteekkari Aron Grönmarkin Jalkarantaan rakennuttama Merilä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Talon takan piirsi taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joskin tieto on epävarma. Eliel Saarisen suunnittelema Merilä vuonna 1904 lähetetyssä postikortissa. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Suomalaismielinen Grönmark halusi huvilansa suunnittelijaksi suomalaisuuden manifestiksi vuonna 1900 nousseen Pariisin maailmannäyttelypaviljongin arkkitehdin. Mer

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii