Siirry pääsisältöön

Enni Id asui punaisessa tuvassa Padasjoella ja ”maalasi vimmatusti”

LIISA MÄKITALO, museoamanuenssi

Ulkoisesti Enni Idin mökki on kuin mikä tahansa punainen tupa Padasjoella. Kuva: Liisa Mäkitalo/Lahden museot

Padasjoen kauniisiin luonnonmaisemiin kätkeytyy yksi Päijät-Hämeen ainutlaatuisimmista kotimuseoista. Enni Idin mökissä katse kiertää lattiasta seiniin, huonekaluihin ja esineisiin. Kaikki ovat värikkäiden maalausten peitossa – aiheissa toistuvat kukat ja kasvit, kissat ja kukot sekä ihmiset ja pirut. Paikka hämmentää ja ihmetyttää, mutta samanaikaisesti myös ihastuttaa.

Tällainen kokonaisuus ei ole syntynyt hetkessä. On kiehtovaa kuvitella Enni maalaamassa seiniä, lattiaa tai urkuharmonia. Aikoinaan nämä pinnat ovat olleet paljaat. Mistäköhän kohtaa hän on aloittanut seinien maalaamisen? Entä lattian? Hän on istunut lattialla maalaamassa ja edennyt kohta kerrallaan. Kissat ovat tassutelleet vieressä. Miltä tuntuisi asua talossa, jonka lähes joka pinta on omien maalausten peitossa? Minkälainen persoona täällä asui? Enni Idin elämäntarina alkaa välittömästi kiinnostaa.

Ennin mökki on persoonallinen kokonaistaideteos. Enni saattoi maalata mökin pintoja uudelleen. Lattia oli vielä 70-luvulla vihreä, mutta seuraavalla vuosikymmenellä Enni maalasi sen punertavalla pohjamaalilla ja kukilla. Ainoastaan kattoa ei maalattu, koska reitti taivaaseen piti pitää avoimena. Kuva: Tiina Rekola/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Enni Id syntyi Padasjoella aviottomana lapsena vuonna 1904. Hänen äitinsä meni myöhemmin naimisiin ja sai Ennin isäpuolen kanssa seitsemän lasta. Lapsena Enni tykkäsi piirtää ja veistellä kuvia, mutta sen seurauksena kotona sai tukkapöllyä. Parikymppisenä Enni karkasi kotoa ja lähti Helsinkiin töihin. Siellä hän tapasi mekaanikko Kaarlo Hiekkarinteen, ja pariskunta asteli avioon vuonna 1929. Kaarlon kuoltua vuonna 1936 Enni muutti takaisin Padasjoelle ja kolme vuotta myöhemmin hän avioitui muurari Edvard ”Eetu” Idin kanssa. Kummastakaan avioliitosta ei syntynyt lapsia.

Enni teki joitakin maalauksia jo toisen avioliittonsa aikana. Kerrotaan, että Eetu olisi vastustanut Ennin maalausharrastusta ja naulannut maalaukset kuvapuoli poispäin navetan seinään. Eetu kuoli vuonna 1966, kun Enni oli 62-vuotias. Enni alkoi ”maalata vimmatusti”. Sanotaan, että se oli aluksi surutyötä. Padasjoen punainen tupa tuntui varmasti tyhjältä. Eetun ja Ennin mökistä tuli pikku hiljaa Ennin mökki, joka oli Ennin näköinen. Ennillä oli seuranaan kissoja, kanoja ja lehmiä, joita esiintyy myös hänen taiteessaan. Myös kyläläiset kävivät tervehtimässä ja Enni tarjosi heille itse valmistamaansa sahtia. Enniä on kuvattu rääväsuiseksi. – Hän saattoi kuulemma sanoa suorasukaisesti ja kaunistelematta omat mielipiteensä esimerkiksi paikkakuntalaisista. Ennillä oli Padasjoella kylähullun ja shamaanin maine.

Enni Id oli taiteilijana itseoppinut. Hänet tunnetaan etenkin kissa-aiheistaan.
Kuva: Toni Kesti/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Vuonna 1973 Enni oli mukana Helsingin Taidehallin naivistisen taiteen näyttelyssä ja alkoi vähitellen herättää kiinnostusta taiteellaan ja räväkällä persoonallaan. Padasjoen punaiseen tupaan saapuivat myös hänen taiteestaan kiinnostuneet ulkopaikkakuntalaiset. Enni sai tunnustusta ja taulujaan myydyksi. Hänen teoksiaan on yksityiskokoelmissa ja julkisissa taidekokoelmissa, esimerkiksi Lahden taidemuseossa, Oulun taidemuseossa ja ITE-museossa Kokkolassa.

Enni kuoli vuonna 1992, 88-vuotiaana. Hän testamenttasi mökkinsä Padasjoen kunnalle. Nykyään paikkaa ylläpitää talkoovoimin Kellosalmi-Seitniemen kyläyhdistys. Kun puhutaan Ennin taiteesta, merkittävin taideteos on juurikin hänen mökkinsä. Jokainen joka siellä käy, tuskin pystyy heti unohtamaan tuota kokemusta. Paikka sykähdyttää ja tekee syvän vaikutuksen. Mökki on avoinna kesäsunnuntaisin ja samassa pihapiirissä toimii myös kahvila. Mökkiin ja Ennin muuhun taiteeseen voi tutustua lisäksi viime vuonna ilmestyneen Marja-Terttu Kivirannan kirjan välityksellä.

Kuva: Tiina Rekola/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Enni Idin taiteilijakoti sijaitsee osoitteessa Kellosalmentie 579, Padasjoki ja on avoinna 9.6. – 11.8.2019 sunnuntaisin klo 12 – 15. Enni Idin taiteilijakoti löytyy myös Facebookista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maauimala mäkimontussa – Lahden oma erikoisuus

Lahden maauimalan tuleva kohtalo on puhututtanut kaupunkilaisia niin lehtien palstoilla kuin uimalan saunan lauteillakin. Alkukesästä uutisoitiin, että maauimala on vuonna 2024 auki mahdollisesti viimeistä kesää. Korjausvelkaa on kertynyt, eikä remontin rahoittamisesta tai tahtotilasta siihen ole tietoa.  Urheilukeskus on nykymuodossaan pitkälti 1970-luvun asussa. Maauimala otettiin mukaan Urheilukeskuksen yleissuunnitelmaan oikeastaan käytännön tarpeesta: Suurmäen mäkimonttu jouduttiin betonoimaan, jotta alueen pohjavedet pystyttiin paremmin suojelemaan. Näin syntyi harvinainen yhdistelmä mäkihyppyä ja uintia. Mäen alusta saatiin valmiiksi vuoden 1972 kisoihin, mutta maauimala avautui yleisölle 1974. Maauimalasta tuli Lahden ensimmäinen ja ainoa 50 metrin allas. 1980-luvun postikorttiin on kaupungintalon ja rautatieaseman lisäksi päätynyt hyppyrimäet ja maauimala. Kuva: Raimo Ketola/Laatukortti, Lahden museoiden kuvakokoelmat.  Maauimalan kohtalo on monisyinen juttu, johon li...

Andelinin perhe – tarina sukualbumien sivuilta

Lahden museoiden kuvakokoelmiin on tullut sadan toimintavuoden aikana monen lahtelaisen suvun valokuvia, albumeja ja arkistoaineistoa. Kokonaisuuksia käsitellessä herää kysymys, miksi jonkin suvun kuvat ja asiakirjat ovat päätyneet museoon. Miksi niitä ei ole pidetty suvulla? Ensiksi on todettava, että on henkilöitä, jotka ovat tietoisesti halunneet lahjoittaa sukukuvansa museolle. On myös tapauksia, että aineisto on saattanut löytyä kiinteistökaupan jälkeen ullakolta ja uudet omistajat ovat lahjoittaneet tuntemattomien ihmisten kuvat museolle. Joskus suvun aineisto on saattanut jäädä henkilölle, jolla ei ole ollut jälkikasvua tai ylipäätään perijöitä tai testamenttia, jolloin omaisuus on mennyt valtiolle, minkä jälkeen henkilön kotikunta on voinut hakea osuutta perinnöstä itselleen. Tällä tavalla Lahden museoiden kokoelmiin on tullut esimerkiksi Martti Saksalan suvun valokuvia ja arkistoaineistoa. Neljäs vaihtoehto on, että vaikka perheettömällä henkilöllä on sukua, yhteys sukuun on v...

Mukana museossa – Birgitta Stjernvall-Järvi Lahden museoiden muistoissa

Birgitta Stjernvall-Järvi kuoli 80-vuotiaana 10.6.2024. Hän oli syntynyt 1.4.1944 Sysmän Virtaan Vanhankartanon tyttärenä. Birgitta Stjernvall kirjoitti ylioppilaaksi Salpausselän yhteiskoulun ensimmäisen ylioppilasvuosikerran mukana vuonna 1964 ja valmistui kaksi vuotta myöhemmin kansakoulunopettaksi Helsingin opettajakorkeakoulusta. Birgitta Stjernvall-Järvi oli monin tavoin mukana museossa. Birgitta Sjernvall-Järvi 1960-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat. Opiskellessaan Birgitta sai tilaisuuden mukavaan sivutoimeen. Hänestä tuli televisiokuuluttaja, yksi alan pioneereista. Taikalaatikon kaunottaret olivat vielä 1960-luvulla suuri ihailun kohde. Tv-illan päätteeksi kuuluttajan lausuma ”Hyvää yötä” kuulosti henkilökohtaiselta ja turvalliselta. Television varhaisvuosista saakka lastenohjelmat olivat merkittävä osa ohjelmistoa, kuten voimme Radio- ja tv-museon perusnäyttelyssä oppia. Oli tietenkin tärkeää naulita kansa vastaanotinten ääreen ja totuttaa katsojat pienestä...