Siirry pääsisältöön

Rakennusmestarin maanantaipäivä – viesti Lahden Kartanon menneisyydestä

TERHI TANSKA, projektitutkija & arkeologi

Lahden Historiallisen museon eli Lahden Kartanon päärakennuksen peruskorjaus etenee. Ensimmäisen kerroksen betonilattioiden purku on tuonut esiin paitsi kauniit kellarin katon kappaholvit, myös monenlaiset sirpaleet Kartanon menneisyydestä. Yksi yllättävimpiä on Lahteen rakennusmestari herra A. Sjöblomille osoitettu kirjekuori.

20 pennin suomalaisella postimerkillä varustettu kirje on leimattu Helsingissä 13.6.1898 klo 6 aamulla (Helsinki 13.VI.98. 6.f, jossa f=förmiddag, aamupäivä, ja 6 kertoo kellonajan). Kirjeen toisen puolen leima kertoo sen saapuneen Lahden postiin vielä saman päivän aikana, ilmeisesti kello 1 aikaan iltapäivällä, vaikka leiman viimeinen merkki erottuukin huonosti (Lahti 13.VI.98. 1.i). Helsingin yliopiston vuoden 1898 almanakan mukaan kyseinen päivä muuten oli maanantai, ja Edlan nimipäivä.

Kirjeen osoitepuoli. Osoitetiedoksi riitti vielä 1890-luvun lopussa “Byggmästar. Herr. A. Sjöblom. Lahti”. Kuva on otettu Kartanon 1. kerroksessa, Ida Fellmanin makuuhuoneessa, joka myöhemmin toimi koululuokkana. Seinien vihreä maalipinta ja liitutaulu sille piirrettyine kuvineen kertovat 1960-luvun puolivälin kouluinteriööristä. Lattian poisto on paljastanut kellarin katon tiiliholvaukset.
Kuva T. Tanska, Lahden kaupunginmuseo.

Kuoren postimerkki on Postimuseon postimerkkiselaimen mukaan julkaistu vuonna 1889. Kiristyvien venäläistämistoimenpiteiden vuoksi merkkiä on voinut vuonna 1898 käyttää vain Suomen sisäisessä postiliikenteessä. Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan kirjeen postituksesta maksettu 20 penniä vastaisi nykyeuroissa 94 senttiä. Sutjakkaasti ja edullisesti kulki siis kirjeposti pääkaupungista Lahteen 1800-luvun lopulla, vaikka emme varmuudella voikaan tietää saiko Sjöblom kirjeen käsiinsä jo kyseisenä maanantaina, vaiko vasta myöhemmin.

Kirjeen takapuoli. Saapumisleimassa teksti “Lahti” suomeksi ja venäjäksi, sekä merkintä 13.VI.98.1.i
Kuva T. Tanska, Lahden kaupunginmuseo.
 

Kirje löytyi Kartanon välipohjasta sahanpurun ja hiekan sekaisesta täyttö- tai eristekerroksesta ensimmäisen kerroksen lattian alta. Huonetila on aikanaan toiminut Kartanon rakennuttaneen tilanomistajan, hovineuvoksen ja Lahden kauppalanhallituksen jäsenen August Fellmanin työhuoneena.

Kirjekuori oli tyhjä, mutta se kertoo meille kuitenkin kiinnostavia ja ehkä aiemmin tuntemattomiakin seikkoja Kartanon rakennusvaiheista, sillä vaikka rakennuksen suunnitelleesta arkkitehdistä Hjalmar Åbergista on rakennuksesta kertovissa julkaisuissa kirjoitettu jonkin verran, ei niissä mainita Kartanon rakennustöitä johtanutta rakennusmestaria.

August Sjöblom oli ilmeisesti helsinkiläinen rakennusmestari, joka vuoden 1918 Rakennusteknikoiden kalenterin (Kalender för byggnadstekniker, 01.01.1918) mukaan olisi syntynyt vuonna 1866, ja valmistunut ammattiinsa vuonna 1889. Lahdessa työskennellessään hän oli siis 32-vuotias. Kartanolta löytyneen kirjeen osoitetiedot on ilmoitettu ruotsiksi, ja Sjöblom olikin luultavasti äidinkieleltään ruotsinkielinen, sillä Suomen Rakennusmestariliiton Rakennustaito -lehtien mukaanhän on kuulunut Helsingin ruotsinkieliseen osastoon ainakin vielä vuonna 1918. Ehkä kirjeessä on ollut kuulumisia kotoa, tai kollegoilta pääkaupunkiseudulta?

Lähikuvat leimoista ja postimerkistä. Kuva T. Tanska, Lahden kaupunginmuseo.

Lahdessa Sjöblom toimi rakennusmestarina varmuudella ainakin Lahden Yhteiskoululla, sillä kolme päivää ennen Kartanolta löytyneen kirjekuoren lähettämistä - 10. kesäkuuta vuonna 1898 - päätti Lahden kauppalanhallitus alkaa Lahden Yhteiskoulun rakennustyöt heti rakennusmestari August Sjöblomin johtamina, koskapa rakennusurakkaan ei ollut saatu tarjouksia lehti-ilmoittelusta huolimatta. Työt sujuivat ilmeisen hyvin, sillä seuraavana vuonna kauppalanhallitus päätti palkita rakennusmestari Sjöblomin 200 markan arvoisella kultakellolla Yhteiskoulun rakennustyön johtamisesta ”erinomaisella taidolla”. Kartano on valmistunut vuonna 1898, joten on hyvin todennäköistä, että mestari Sjöblom on siirtynyt suoraan sen rakennustöistä läheiselle Yhteiskoulun työmaalle. (Toki mahdollista on sekin, että mestari on vain syystä tai toisesta vieraillut Kartanon työmaalla kesäkuussa 1898, ja pudottanut kuoren rakennukseen silloin).

121-vuotias kirjekuori on erittäin hyväkuntoinen, ja siinä on vain muutamia kosteudesta kertovia homepilkkuja. Koska auringonvalo tai muut vaihtelevat olosuhteet eivät ole paperia kellastuttaneet tai haurastuttaneet, on todennäköistä, että kuori on päätynyt löytöpaikkaansa ensimmäisen kerroksen lattian alle pian kirjeen perille pääsyn jälkeen.

Kuori näyttäisi revityn auki sen päädystä siten, että alakulmasta on ensin repäisty irti pieni pala, jonka jälkeen kuoren sisään on voinut työntää sormen ja repiä päädyn siististi auki. Lopussa kuori on kuitenkin revennyt osoitepuolelta isommin auki. Sjöblom on ehkä avannut kirjeen kiireessä työmaalla, ja heittänyt kuoren olkansa yli keskittyessään lukemaan kirjeen sisältöä. Välipohjan purujen sekaan jouduttuaan kuori on saanut olla melko rauhassa tähän päivään asti, sillä vaikka lattioita on aikojen saatossa muutettu puurakenteisista betonisiksi, on välipohjan täyttö saanut jäädä muutostöissä monin osin paikoilleen.

Lähteitä:
Kari Savolainen: Hollolan pitäjän Lahden kartanon uusi päärakennus ja sen ympäristö vuosisadan vaihteessa, Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1995, toim. E. Hassinen, Päijät-Hämeen tutkimusseura ry, 1996
Kari Savolainen: Linna puiston suojassa, Kartanon kertomaa, toim. E. Kärki, M. Lappi ja U. Lilius, Lahden kartanon ystävät ry, 2015.
Unto Tupala, Lahden rakentaminen jatkui. Rakentaminen vuoden 1882 lisäysmaakaavan ja vuoden 1905 laajennuskaavan alueelle. Lahden kaupunki, 1998.
Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 04.05.1918, nro 3-9, s. 27 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/965319?page=27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Suomen Rakennusmestarien Albumi-Matrikkeli I, toimittanut E. Ikäläinen, Suomen Rakennusmestariliitto, 1907, s.420 ja 429.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, k...

Purkuaalto uhkaa rakennettua ympäristöä – ja ilmastoa

Viime vuosina Suomessa on havahduttu siihen, että erityisesti modernia rakennusperintöä puretaan kiihtyvään tahtiin. Purkamisen kohteeksi voivat joutua jopa 1990-luvulla rakennetut rakennukset ja purkamisvimma tuntuu vallanneen koko Suomen. Helsingissä on esimerkiksi puhututtanut Aktian talon purkaminen Mannerheimintiellä. Miten purkaminen vaikuttaa ilmastoon ja elinympäristöömme?   Lahden vientikerman tehdasrakennus purettiin alkuvuodesta 2022. Kuva: Anssi Malinen/Lahden museot  Modernin rakennusperinnön arvojen tunnistaminen on ollut kulttuuriympäristökentällä viime vuosina keskeinen teema, sillä modernit rakennukset päätyvät yhä useammin museon asiantuntijoiden työpöydälle joko korjaushankkeiden tai – yhä useammin – purkavan uudisrakentamisen yhteydessä. Yli 90 % Suomen rakennuskannasta on rakennettu sotien jälkeisenä aikana. Rakennusperintömme on siis määritelmällisesti hyvin modernia.  1960-luvun rakennukset ovat nyt peruskorjausiässä, mutta kuitenkin moni niist...

Mukana museossa – Birgitta Stjernvall-Järvi Lahden museoiden muistoissa

Birgitta Stjernvall-Järvi kuoli 80-vuotiaana 10.6.2024. Hän oli syntynyt 1.4.1944 Sysmän Virtaan Vanhankartanon tyttärenä. Birgitta Stjernvall kirjoitti ylioppilaaksi Salpausselän yhteiskoulun ensimmäisen ylioppilasvuosikerran mukana vuonna 1964 ja valmistui kaksi vuotta myöhemmin kansakoulunopettaksi Helsingin opettajakorkeakoulusta. Birgitta Stjernvall-Järvi oli monin tavoin mukana museossa. Birgitta Sjernvall-Järvi 1960-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat. Opiskellessaan Birgitta sai tilaisuuden mukavaan sivutoimeen. Hänestä tuli televisiokuuluttaja, yksi alan pioneereista. Taikalaatikon kaunottaret olivat vielä 1960-luvulla suuri ihailun kohde. Tv-illan päätteeksi kuuluttajan lausuma ”Hyvää yötä” kuulosti henkilökohtaiselta ja turvalliselta. Television varhaisvuosista saakka lastenohjelmat olivat merkittävä osa ohjelmistoa, kuten voimme Radio- ja tv-museon perusnäyttelyssä oppia. Oli tietenkin tärkeää naulita kansa vastaanotinten ääreen ja totuttaa katsojat pienestä...