Maakunnan mainiot

Lahden museoiden kuvakokoelmiin lahjoitettiin marraskuussa 2000 Pekka Kinnarin (1926–2001) kuvaama ja kokoama valokuvakokonaisuus. Kinnari itse kuoli pian lahjoituksen jälkeen 10.2.2001. Marraskuun 2024 aikana kuvakokonaisuus digitoitiin ja luetteloitiin Lahden museoiden tietokantaan ja kuvat on nyt julkaistu Finna-palvelussa . Kuka oli Pekka Kinnari ja minkälaisesta kuvakokonaisuudesta on kysymys? Pekka Kinnari ja kuvauskalustoa. Lahden museot, kuvakokoelmat. Pekka Robert Kinnari syntyi Helsingissä 7.6.1926 yhdeksänlapsiseen perheeseen. Perhe asui sittemmin Artjärvellä, lähellä kirkkoa. Jo 13-vuotiaana Pekka Kinnari meni päivätöihin läheiseen Kinttulan kartanoon ja lähti 17-vuotiaana maailmalle, merille. Kinnari vietti merillä seitsemän vuotta, lähinnä Pohjanmerta seilaten. Merimiesvuosien jälkeen hän päätyi rakennus- ja telakkatöihin. Pekka Kinnari työskenteli pisimpään, kaksikymmentäneljä vuotta, ammattiliitto Merimies-Unionin palveluksessa. Hän toimitti liiton Merimies-lehteä ja to...

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...