Siirry pääsisältöön

Ruoka – kulttuurin arkisin ilmenemismuoto

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kulttuuri? Musiikkia, kuvataidetta, historiaa, uskontoa, tapoja, kenties urheiluakin? Ruoan vastavuoroinen vaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa voi usein unohtua, koska pidämme ruokaa niin arkisena asiana. Mutta mitä olisikaan suomalainen kulttuuri ilman ruisleipää, hirvenlihaa, makkaraa, muikkuja, karjalanpaistia ja -piirakoita, perunaa, joulutorttuja tai ilmaista kouluruokaa?

Mustavalkoinen kuva, jossa lapsia ruokailemassa pitkien pöytien äärellä. Etualalla olevan pöydän päässä istuu aikuinen mies, mahdollisesti opettaja.
Lahden läntisen kansakoulun oppilaat ruokailemassa 1930-luvulla. Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat.

Ruokakulttuurit ovat alun perin kehittyneet maantieteellisen sijainnin pohjalta. Kasvit ja eläintuotteet valikoituvat lautaselle luonnollisesti sen mukaan, mikä missäkin ilmastossa pärjää. Ruokavalio on myös historiallisesti kertonut paljon henkilön sosioekonomisesta asemasta. Ylemmät säädyt ja yhteiskuntaluokat ovat saaneet syödäkseen enemmän kalliita ruoka-aineita ja päässeet ensimmäisinä maistamaan eksoottisia uutuuksia, kuten mausteita ja hedelmiä kaukomailta. Sodat ja pula-ajat taas ovat pakottaneet ihmiset kehittämään säästeliäämpiä ruokalajeja ja valmistustapoja, joista osa on jäänyt elämään.

Monilla uskonnoilla on myös säädöksiä ruokaan liittyen. Kielletyt ja sallitut ruoka-aineet ja valmistustavat, paastot sekä pyhät ateriat kuten ehtoollinen ovat kaikki esimerkkejä ruokaan liittyvistä uskonnollisista tavoista tai säännöistä. Nykyään ruokavalio, esimerkiksi vegetaristinen tai vegaaninen sellainen, saattaa kertoa myös henkilön eettisistä periaatteista. Yhteiskunnallisia normeja heijastavat esimerkiksi laajat käsitykset siitä, mitä eläimiä saa syödä ja mitä ei.

Ruoka on myös yhteisöllisyyttä lisäävä voima. Monissa kulttuureissa perheen yhteistä ateriaa pidetään korkeassa arvossa ja ruoalla osoitetaan vieraanvaraisuutta. Ruoka on myös tärkeä osa juhlia, häistä hautajaisiin, syntymäpäivistä ylioppilasjuhliin, joulusta pääsiäiseen ja bar mitsvoista quinceañeroihin.

Mustavalkoinen kuva, jossa nelihenkinen perhe on kokoontunut syömään joulupäivällistä. Pöydällä astiat, valkoinen liina ja kolmihaarainen kynttelikkö.
Porrin perhe joulupöydässä vuonna 1930. Kuva Anton Porri, Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Ruoka tarjoaa siis monipuolisen teeman tämän kesän Päheetmuseot - Museoviikolle 28.6.–6.7. Päijät-Hämeessä. Teemaviikko järjestetään jo viidettä kertaa ja siihen osallistuu yli kolmekymmentä museota eri puolilta Päijät-Hämettä. Museot tuovat teemaa luovasti esiin näyttelyissään ja tapahtumissaan, ja teemaviikolla pääsee tutustumaan tarkemmin muun muassa säännöstelyyn, sotamuonaan, kartanoherkkuihin, karjalaiseen ruokaperinteeseen, puulusikoihin, rakastettuun perunaan, 1700-luvun hyötypuutarhaan, villiyrtteihin, kansanparannukseen ja jopa lentokoneiden “ruokintaan”, useita sahtiaiheisia tapahtumia toki unohtamatta.

HILDA LAHDENVIRTA, museoharjoittelija

Päheet museot museoviikon logo, jossa teksti Päheet museot museoviikko Päijät-Hämeessä 28.6.-6.7.2025.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...

Teollisuutta tallentamassa – Lahden museot jalkautui paikallisiin yrityksiin

Museo paitsi säilyttää ja vaalii kulttuuriperintöä, myös jatkuvasti tallentaa sitä. Museoiden tekemän nykydokumentointityön tarkoituksena on tallentaa nykypäivän ilmiöitä osaksi yhteistä kulttuuriperintöä. Viime kuukausina Lahden museoiden huomion kohteena on ollut työelämä ja tarkemmin paikallisten teollisuusyritysten arki. Lahden Teollisuusseuran tukemassa hankkeessa tutustuttiin yhdeksän eri yrityksen toimintaan. Dokumentoidut yritykset olivat Peikko, Kemppi, Kemptron, Kempower, Viking Malt, Teerenpeli Panimo & Tislaamo, Makron, Luhta ja Askon Sohvatehdas. Yritykset olivat yhtä lukuun ottamatta Lahden Teollisuusseuran jäseniä, ja edustivat monipuolisesti eri teollisuuden aloja. Museolaisia kierrätetään Viking Maltin tuotantotiloissa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Hankkeessa haluttiin tallentaa työtä sen kaikessa arkisuudessaan. Museon tiimi jalkautui yrityksiin havainnoimaan työskentelyä eri osastoilla. Työntekijöitä jututettiin heidän työnsä ohessa ja syvemmissä haastattelu...

Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...