Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kulttuuri? Musiikkia, kuvataidetta, historiaa, uskontoa, tapoja, kenties urheiluakin? Ruoan vastavuoroinen vaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa voi usein unohtua, koska pidämme ruokaa niin arkisena asiana. Mutta mitä olisikaan suomalainen kulttuuri ilman ruisleipää, hirvenlihaa, makkaraa, muikkuja, karjalanpaistia ja -piirakoita, perunaa, joulutorttuja tai ilmaista kouluruokaa?
![]() |
Lahden läntisen kansakoulun oppilaat ruokailemassa 1930-luvulla. Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat. |
Ruokakulttuurit ovat alun perin kehittyneet maantieteellisen sijainnin pohjalta. Kasvit ja eläintuotteet valikoituvat lautaselle luonnollisesti sen mukaan, mikä missäkin ilmastossa pärjää. Ruokavalio on myös historiallisesti kertonut paljon henkilön sosioekonomisesta asemasta. Ylemmät säädyt ja yhteiskuntaluokat ovat saaneet syödäkseen enemmän kalliita ruoka-aineita ja päässeet ensimmäisinä maistamaan eksoottisia uutuuksia, kuten mausteita ja hedelmiä kaukomailta. Sodat ja pula-ajat taas ovat pakottaneet ihmiset kehittämään säästeliäämpiä ruokalajeja ja valmistustapoja, joista osa on jäänyt elämään.
Monilla uskonnoilla on myös säädöksiä ruokaan liittyen. Kielletyt ja sallitut ruoka-aineet ja valmistustavat, paastot sekä pyhät ateriat kuten ehtoollinen ovat kaikki esimerkkejä ruokaan liittyvistä uskonnollisista tavoista tai säännöistä. Nykyään ruokavalio, esimerkiksi vegetaristinen tai vegaaninen sellainen, saattaa kertoa myös henkilön eettisistä periaatteista. Yhteiskunnallisia normeja heijastavat esimerkiksi laajat käsitykset siitä, mitä eläimiä saa syödä ja mitä ei.
Ruoka on myös yhteisöllisyyttä lisäävä voima. Monissa kulttuureissa perheen yhteistä ateriaa pidetään korkeassa arvossa ja ruoalla osoitetaan vieraanvaraisuutta. Ruoka on myös tärkeä osa juhlia, häistä hautajaisiin, syntymäpäivistä ylioppilasjuhliin, joulusta pääsiäiseen ja bar mitsvoista quinceañeroihin.
![]() |
Porrin perhe joulupöydässä vuonna 1930. Kuva Anton Porri, Lahden museoiden kuvakokoelmat. |
Ruoka tarjoaa siis monipuolisen teeman tämän kesän Päheetmuseot - Museoviikolle 28.6.–6.7. Päijät-Hämeessä. Teemaviikko järjestetään jo viidettä kertaa ja
siihen osallistuu yli kolmekymmentä museota eri puolilta Päijät-Hämettä. Museot
tuovat teemaa luovasti esiin näyttelyissään ja tapahtumissaan, ja teemaviikolla
pääsee tutustumaan tarkemmin muun muassa säännöstelyyn, sotamuonaan, kartanoherkkuihin,
karjalaiseen ruokaperinteeseen, puulusikoihin, rakastettuun perunaan, 1700-luvun
hyötypuutarhaan, villiyrtteihin, kansanparannukseen ja jopa lentokoneiden
“ruokintaan”, useita sahtiaiheisia tapahtumia toki unohtamatta.
HILDA LAHDENVIRTA, museoharjoittelija
Kommentit
Lähetä kommentti