Siirry pääsisältöön

Pekka Kinnari – Artjärven seudun kuvaaja

Lahden museoiden kuvakokoelmiin lahjoitettiin marraskuussa 2000 Pekka Kinnarin (1926–2001) kuvaama ja kokoama valokuvakokonaisuus. Kinnari itse kuoli pian lahjoituksen jälkeen 10.2.2001. Marraskuun 2024 aikana kuvakokonaisuus digitoitiin ja luetteloitiin Lahden museoiden tietokantaan ja kuvat on nyt julkaistu Finna-palvelussa. Kuka oli Pekka Kinnari ja minkälaisesta kuvakokonaisuudesta on kysymys?

Mustavalkoinen kuva, jossa mies kävelee kamera kaulassa hiekkatien laitaa.
Pekka Kinnari ja kuvauskalustoa. Lahden museot, kuvakokoelmat.

Pekka Robert Kinnari syntyi Helsingissä 7.6.1926 yhdeksänlapsiseen perheeseen. Perhe asui sittemmin Artjärvellä, lähellä kirkkoa. Jo 13-vuotiaana Pekka Kinnari meni päivätöihin läheiseen Kinttulan kartanoon ja lähti 17-vuotiaana maailmalle, merille. Kinnari vietti merillä seitsemän vuotta, lähinnä Pohjanmerta seilaten. Merimiesvuosien jälkeen hän päätyi rakennus- ja telakkatöihin. Pekka Kinnari työskenteli pisimpään, kaksikymmentäneljä vuotta, ammattiliitto Merimies-Unionin palveluksessa. Hän toimitti liiton Merimies-lehteä ja toimi samalla opintosihteerinä. Ennen eläköitymistään Kinnari oli vapaana toimittaja-valokuvaajana. Pekka Kinnaria luonnehditaan sydämelliseksi ja välittömäksi ihmiseksi.

Kinnari innostui valokuvauksesta alle kolmekymppisenä 1950-luvulla. Rakkain ja tärkein kuvauskohde hänellä oli meri ja merimiehen elämä. Näitä kuvia on myös tässä Lahden museoiden saamassa lahjoituksessa. Toinen läheinen kuvauskohde oli kotiseutu, Artjärven lapsuudenkodin pihapiiri, kotiseudun maisemat ja ihmiset.

Mustavalkoinen kuva lumisesta metsästä jossa puiden välistä pilkottaa mökkimäinen rakennus.
Talvista Kinnarin mökin pihapiiriä 1980-luvulla. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat. 

Pekka Kinnari oli myös monipuolinen kirjailija. Hän kirjoitti elämänsä aikana kaksi valokuvauksen opaskirjaa, romaaneja, runokokoelmia ja novelleja. Lisäksi hän oli mukana yhtenä kirjoittajana monessa kokoelmajulkaisussa. Harrasta valokuvausta - Ohjekirja merimiehille julkaistiin 1963 ja Valokuvaus harrastuksena 1965. Viimeksi mainitusta Kansan Sivistysliiton julkaisemasta teoksesta otettiin 2. painos 1982 ja 3. painos 1985. Kinnari myös opetti valokuvausta. Esikoisromaani Matilda ja pojat ilmestyi 1973. Kinttulan kartanon ajoistaan hän kirjoitti romaanin Salaojat vuonna 1975. Pekka Kinnarilta on julkaistu myös runokokoelmat Passikuvat 1975, Vanavedet 1976, Buchenwald 1977 ja Balladi vanhoista merimiehistä 1981. Lähes kaikki teokset on kustantanut Kansan voima. Vuonna 1997 Kinnari kokosi aineiston Tosina tarina -sarjan dokumenttiin Hitlerin vieraana. Dokumentti kertoo natsi-Saksan keskitysleireille päätyneistä suomalaista merimiehistä. Melkein kaikissa julkaisuissaan Kinnari vie lukijansa meren, merimiesten ja satamien maailmaan.

Mustavalkoisessa kuvassa pystysuoran kallion juurella puita ja kaivo sekä kaivolla nainen.
Haavistonkalliota Artjärven Salmelassa. Kallion vieressä sijaitsi läheisen Ylöstalon kaivo. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat.

Lahden museoiden kuvakokoelmaan lahjoitetussa Pekka Kinnarin kuvakokonaisuudessa on yhteensä 352 objektia, suurin osa valokuvavedoksia. Lahjoitukseen kuuluu myös Kinnarin kirjoittamia negatiiviluetteloita, mutta itse negatiiveja ei lahjoitukseen sisältynyt. Kokonaisuudessa on kolmenlaisia kuvia: Kinnarin itse valokuvaamia (155 kpl), hänen reprokuvaamiaan kuvia eli toisten kuvista ottamiaan kuvia ja muiden kuin Kinnarin ottamia kuvia. Pekka Kinnari valokuvasi 1950–1980-luvuilla kotiseutuaan Artjärveä ja lähialueita, itselleen merkityksellisiä paikkoja. Kokonaisuudessa on parikymmentä Kinnarin Sillmanin suvun lasinegatiiveista reprokuvaamaa vedosta. Vuonna 1909 kuvatut lasinegatiivit löytyivät aikoinaan Pesämäen vintiltä, Kinnarin kotitalon naapurista. Lähellä asunut kauppias Toivo Harjanne toimitti lasilevyt Pekka Kinnarille, joka reprokuvasi ne 1980-luvulla. Muiden kuvaamia kuvia kokonaisuudessa ovat Kinnarin isän ja äidin sukuihin liittyvät originaalivedokset, joista osa on Päijät-Hämeen ulkopuolelta.

Mustavalkoinen kuva heinäseipäistä pellolla taustalla järvi ja vastaranta.

Näkymä Kinnarin perunamaalta heinäpellolle. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat. 

Pekka Kinnarin kuvia on ollut esillä aikanaan Merimiesmuseossa ja 6.12.1987 Artjärven säästöpankissa. Näyttelyn jälkeen osa kuvista päätyi Artjärven kotiseutumuseon kokoelmiin. Osa kotiseutumuseon kuvista on samoja, joita on Lahden museoiden kokoelmissa, mutta osa on sellaisia, joita ei Lahteen päätyneessä kokonaisuudessa ole. 

Pekka Kinnarin vanhempi veli Osmo Kinnari (s. 1917) järjesti ja tekstitti kuvakokonaisuuden lahjoituksen jälkeen. Osmo Kinnarin laatimat kuvatekstit ovat lähinnä näyttelytekstejä, eivätkä ne ole kovin informatiivisia. Usein esimerkiksi kuvan ajoitus puuttuu. Finnan kautta on mahdollista täydentää kuvien tietoja lähettämällä palautetta kuvan yhteydestä löytyvän painikkeen kautta.

Mustavalkoinen utuinen kuva metsäisestä niemenkärjestä jota ympäröi tyyni vesi.

Maalauksellinen otos Pyhäjärven Valkeaniemen nekasta. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat.


Mustavalkoinen kuva muuntajapylvääseen kiivenneestä miehestä korjaamassa muuntajaa.
Eino Vähätalo muuntajapylväässä. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat. 

Pekka Kinnarin Artjärveltä ottamat kuvat ovat suurelta osin dokumenttikuvia, mutta osa on suorastaan taidevalokuvia, hienoja sellaisia. Erityisesti hän kuvasi kotitalonsa ympäristöä ja näkymiä sieltä, lähiympäristö kuten kirkonseutua, kotiseutumuseota ja Pyhäjärveä. Hän ikuisti kuviin kotiseutuaan eri vuodenaikoina, myös talvella. Pekka Kinnari lähti nuorena pois Artjärveltä maailman merille, mutta rakkaalle kotiseudulleen hän palasi aina uudelleen.

PÄIVI TAIPALE, kokoelma-amanuenssi kuva- ja arkistokokoelmat


Osoitteessa lahdenmuseot.finna.fi voit selata Lahden museoiden kokoelmia. Jätä palautetta tai lisätietoa aineistosta Ota yhteyttä -painikkeen avulla.

Lähteet
Painamattomat lähteet:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175925764476 11.12.2024.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityRecord/melinda.(FI-ASTERI-N)000047565, 11.12.2024.
Artjärven kotiseutumuseo. Kuvakokoelmat. Pekka Kinnarin valokuvat. 
Lahden museot. Kuvakokoelmat. Hankintaerä KUVKUVV20000011, valokuvat, arkistoaineisto.
 
Painetut lähteet:
Kinnari tapasi Hitlerin vieraat. Orimattilan Sanomat 16.9.1997.
Toimittaja-kirjailija Pekka Kinnari on kuollut. Orimattilan Sanomat 3.3.2001.
Tosi tarina: Hitlerin vieraana. Helsingin Sanomat 16.9.1997.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Andelinin perhe – tarina sukualbumien sivuilta

Lahden museoiden kuvakokoelmiin on tullut sadan toimintavuoden aikana monen lahtelaisen suvun valokuvia, albumeja ja arkistoaineistoa. Kokonaisuuksia käsitellessä herää kysymys, miksi jonkin suvun kuvat ja asiakirjat ovat päätyneet museoon. Miksi niitä ei ole pidetty suvulla? Ensiksi on todettava, että on henkilöitä, jotka ovat tietoisesti halunneet lahjoittaa sukukuvansa museolle. On myös tapauksia, että aineisto on saattanut löytyä kiinteistökaupan jälkeen ullakolta ja uudet omistajat ovat lahjoittaneet tuntemattomien ihmisten kuvat museolle. Joskus suvun aineisto on saattanut jäädä henkilölle, jolla ei ole ollut jälkikasvua tai ylipäätään perijöitä tai testamenttia, jolloin omaisuus on mennyt valtiolle, minkä jälkeen henkilön kotikunta on voinut hakea osuutta perinnöstä itselleen. Tällä tavalla Lahden museoiden kokoelmiin on tullut esimerkiksi Martti Saksalan suvun valokuvia ja arkistoaineistoa. Neljäs vaihtoehto on, että vaikka perheettömällä henkilöllä on sukua, yhteys sukuun on v...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...
Lähetä kommentti
Lue lisää