Pekka Kinnari – Artjärven seudun kuvaaja

Lahden museoiden kuvakokoelmiin lahjoitettiin marraskuussa 2000 Pekka Kinnarin (1926–2001) kuvaama ja kokoama valokuvakokonaisuus. Kinnari itse kuoli pian lahjoituksen jälkeen 10.2.2001. Marraskuun 2024 aikana kuvakokonaisuus digitoitiin ja luetteloitiin Lahden museoiden tietokantaan ja kuvat on nyt julkaistu Finna-palvelussa. Kuka oli Pekka Kinnari ja minkälaisesta kuvakokonaisuudesta on kysymys?

Pekka Kinnari ja kuvauskalustoa. Lahden museot, kuvakokoelmat.

Pekka Robert Kinnari syntyi Helsingissä 7.6.1926 yhdeksänlapsiseen perheeseen. Perhe asui sittemmin Artjärvellä, lähellä kirkkoa. Jo 13-vuotiaana Pekka Kinnari meni päivätöihin läheiseen Kinttulan kartanoon ja lähti 17-vuotiaana maailmalle, merille. Kinnari vietti merillä seitsemän vuotta, lähinnä Pohjanmerta seilaten. Merimiesvuosien jälkeen hän päätyi rakennus- ja telakkatöihin. Pekka Kinnari työskenteli pisimpään, kaksikymmentäneljä vuotta, ammattiliitto Merimies-Unionin palveluksessa. Hän toimitti liiton Merimies-lehteä ja toimi samalla opintosihteerinä. Ennen eläköitymistään Kinnari oli vapaana toimittaja-valokuvaajana. Pekka Kinnaria luonnehditaan sydämelliseksi ja välittömäksi ihmiseksi.

Kinnari innostui valokuvauksesta alle kolmekymppisenä 1950-luvulla. Rakkain ja tärkein kuvauskohde hänellä oli meri ja merimiehen elämä. Näitä kuvia on myös tässä Lahden museoiden saamassa lahjoituksessa. Toinen läheinen kuvauskohde oli kotiseutu, Artjärven lapsuudenkodin pihapiiri, kotiseudun maisemat ja ihmiset.

Talvista Kinnarin mökin pihapiiriä 1980-luvulla. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat. 

Pekka Kinnari oli myös monipuolinen kirjailija. Hän kirjoitti elämänsä aikana kaksi valokuvauksen opaskirjaa, romaaneja, runokokoelmia ja novelleja. Lisäksi hän oli mukana yhtenä kirjoittajana monessa kokoelmajulkaisussa. Harrasta valokuvausta - Ohjekirja merimiehille julkaistiin 1963 ja Valokuvaus harrastuksena 1965. Viimeksi mainitusta Kansan Sivistysliiton julkaisemasta teoksesta otettiin 2. painos 1982 ja 3. painos 1985. Kinnari myös opetti valokuvausta. Esikoisromaani Matilda ja pojat ilmestyi 1973. Kinttulan kartanon ajoistaan hän kirjoitti romaanin Salaojat vuonna 1975. Pekka Kinnarilta on julkaistu myös runokokoelmat Passikuvat 1975, Vanavedet 1976, Buchenwald 1977 ja Balladi vanhoista merimiehistä 1981. Lähes kaikki teokset on kustantanut Kansan voima. Vuonna 1997 Kinnari kokosi aineiston Tosina tarina -sarjan dokumenttiin Hitlerin vieraana. Dokumentti kertoo natsi-Saksan keskitysleireille päätyneistä suomalaista merimiehistä. Melkein kaikissa julkaisuissaan Kinnari vie lukijansa meren, merimiesten ja satamien maailmaan.

Haavistonkalliota Artjärven Salmelassa. Kallion vieressä sijaitsi läheisen Ylöstalon kaivo. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat.

Lahden museoiden kuvakokoelmaan lahjoitetussa Pekka Kinnarin kuvakokonaisuudessa on yhteensä 352 objektia, suurin osa valokuvavedoksia. Lahjoitukseen kuuluu myös Kinnarin kirjoittamia negatiiviluetteloita, mutta itse negatiiveja ei lahjoitukseen sisältynyt. Kokonaisuudessa on kolmenlaisia kuvia: Kinnarin itse valokuvaamia (155 kpl), hänen reprokuvaamiaan kuvia eli toisten kuvista ottamiaan kuvia ja muiden kuin Kinnarin ottamia kuvia. Pekka Kinnari valokuvasi 1950–1980-luvuilla kotiseutuaan Artjärveä ja lähialueita, itselleen merkityksellisiä paikkoja. Kokonaisuudessa on parikymmentä Kinnarin Sillmanin suvun lasinegatiiveista reprokuvaamaa vedosta. Vuonna 1909 kuvatut lasinegatiivit löytyivät aikoinaan Pesämäen vintiltä, Kinnarin kotitalon naapurista. Lähellä asunut kauppias Toivo Harjanne toimitti lasilevyt Pekka Kinnarille, joka reprokuvasi ne 1980-luvulla. Muiden kuvaamia kuvia kokonaisuudessa ovat Kinnarin isän ja äidin sukuihin liittyvät originaalivedokset, joista osa on Päijät-Hämeen ulkopuolelta.

Näkymä Kinnarin perunamaalta heinäpellolle. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat. 

Pekka Kinnarin kuvia on ollut esillä aikanaan Merimiesmuseossa ja 6.12.1987 Artjärven säästöpankissa. Näyttelyn jälkeen osa kuvista päätyi Artjärven kotiseutumuseon kokoelmiin. Osa kotiseutumuseon kuvista on samoja, joita on Lahden museoiden kokoelmissa, mutta osa on sellaisia, joita ei Lahteen päätyneessä kokonaisuudessa ole. 

Pekka Kinnarin vanhempi veli Osmo Kinnari (s. 1917) järjesti ja tekstitti kuvakokonaisuuden lahjoituksen jälkeen. Osmo Kinnarin laatimat kuvatekstit ovat lähinnä näyttelytekstejä, eivätkä ne ole kovin informatiivisia. Usein esimerkiksi kuvan ajoitus puuttuu. Finnan kautta on mahdollista täydentää kuvien tietoja lähettämällä palautetta kuvan yhteydestä löytyvän painikkeen kautta.

Maalauksellinen otos Pyhäjärven Valkeaniemen nekasta. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat.

Eino Vähätalo muuntajapylväässä. Kuva Pekka Kinnari Lahden museot, kuvakokoelmat. 

Pekka Kinnarin Artjärveltä ottamat kuvat ovat suurelta osin dokumenttikuvia, mutta osa on suorastaan taidevalokuvia, hienoja sellaisia. Erityisesti hän kuvasi kotitalonsa ympäristöä ja näkymiä sieltä, lähiympäristö kuten kirkonseutua, kotiseutumuseota ja Pyhäjärveä. Hän ikuisti kuviin kotiseutuaan eri vuodenaikoina, myös talvella. Pekka Kinnari lähti nuorena pois Artjärveltä maailman merille, mutta rakkaalle kotiseudulleen hän palasi aina uudelleen.

PÄIVI TAIPALE, kokoelma-amanuenssi kuva- ja arkistokokoelmat

Osoitteessa lahdenmuseot.finna.fi voit selata Lahden museoiden kokoelmia. Jätä palautetta tai lisätietoa aineistosta Ota yhteyttä -painikkeen avulla.

Lähteet
Painamattomat lähteet:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175925764476 11.12.2024.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityRecord/melinda.(FI-ASTERI-N)000047565, 11.12.2024.
Artjärven kotiseutumuseo. Kuvakokoelmat. Pekka Kinnarin valokuvat. 
Lahden museot. Kuvakokoelmat. Hankintaerä KUVKUVV20000011, valokuvat, arkistoaineisto.
 
Painetut lähteet:
Kinnari tapasi Hitlerin vieraat. Orimattilan Sanomat 16.9.1997.
Toimittaja-kirjailija Pekka Kinnari on kuollut. Orimattilan Sanomat 3.3.2001.
Tosi tarina: Hitlerin vieraana. Helsingin Sanomat 16.9.1997.