Lahden museoiden kuvakokoelmissa on muutamia lahtelaisten valokuvaamojen valokuvakokonaisuuksia, pienempiä ja suurempia. Niitä on saatu lahjoituksina ja niitä on myös ostettu. Lahden kaupunginmuseo osti kokoelmiinsa vuonna 1996 Valokuvaamo Kuvakiilan laajan valokuva-aineiston. Kokonaisuuteen kuuluu negatiiveja, diapositiiveja, valokuvavedoksia ja diaarit eli valokuvaluettelot. Ei ole tietoa, miten kokonaisuus tuli museon tietoisuuteen, tarjottiinko sitä museolle vai miten. Diaarien mukaan Kuvakiilan toiminnan aikana kuvaustapahtumia oli 13 670. Jos yhdessä suojakuoressa olisi ollut kymmenen negatiivia, kuvien kokonaismäärä olisi vähintään 136 700 kappaletta. Kokonaisuus oli jo museoon tullessaan hyvin järjestetty ja kuvaluetteloiden kautta kuvaustapahtumasta on tarkat tiedot. Valokuvaaja Tauno Lautamatti perusti Kuvakiilan kuvaamon Lahteen vuonna 1956. Todennäköisesti suurin osa Kuvakiilan kuvista on Lautamatin itsensä ottamia.
 |
| Tauno Lautamatti studiossaan Aleksanterinkatu 2:ssa 1962–1963. Kuva yksityiskokoelmat. |
Vuosien 1996–2006 aikana osa Kuvakiilan negatiiveista luetteloitiin Lahden kaupunginmuseon kuvakokoelmiin. Vuosina 2020–2023 käytiin läpi Kuvakiilan muu aineisto, josta luetteloitiin ja digitoitiin negatiiveja 2525 kappaletta, diapositiiveja 92 kappaletta ja kaikki valokuvavedokset 274 kappaletta. Valokuvaamo Kuvakiilan kuvakokonaisuudesta on luetteloitu vain hyvin pieni, mutta keskeisin osa.
Valokuvaamo Kuvakiilan vaiheet
Toiminimi Valokuvaamo Kuvakiilan perustaja Tauno Lautamatti jätti Lahden maistraattiin elinkeinoilmoituksen 24.5.1956 ja kuvaamon diaarien mukaan ensimmäinen kuvaustapahtuma oli jo 15.6.1956. Elinkeinoilmoitusrekisterin mukaan valokuvaamon toiminta päättyi Lautamatin osalta 12.4.1972, mutta viimeinen kuvauskirjaus Kuvakiilan diaariin on tehty vasta 29.5.1975. Todennäköisesti Lautamatti myi kuvaamonsa vuonna 1972 valokuvaaja Pekka Mustoselle. Vuoden 1975 puhelinluettelossa on vielä Kuvakiilan yhteystiedot, muttei enää seuraavana vuonna. Yritys toimi puhelinluettelotietojen ja valokuvien suojakuorien yhteystietojen mukaan Lahdessa useammassa eri osoitteessa. Kuvakiila otti ainakin jo vuonna 1958 myös värikuvia.
 |
| Kaupunkinäkymä Lahdesta, 16.7.1970. Kuvakiila, Lahden museoiden kuvakokoelmat. |
Valokuvaaja Tauno Lautamatti
Valokuvaaja Tauno Lautamatti muutti Lahteen Kaakkois-Suomesta. Visa Lautamatin mukaan Tauno Lautamatti siirtyi Lahteen ammatillisista syistä. Hän näki, että Lahdessa, kasvavassa teollisuuskaupungissa, ja erityisesti sen huonekaluteollisuudessa, olisi hänelle paljon kuvattavaa.
Tauno Armas Lautamatti syntyi 9.6.1912 Valkealassa. Hän aloitti valokuvausharrastuksen jo yksitoistavuotiaana, vuonna 1923. Päästyään ylioppilaaksi vuonna 1931, hän toimi puolentoista vuosikymmenen ajan sanomalehtimiehenä, toimitussihteerinä, päätoimittajana, toimituspäällikkönä ja toimitusjohtajana muun muassa Helsingin Sanomissa 1936–1940, Aamulehdessä 1936, Yleisradiossa sekä toimituksen johtotehtävissä Savon Sanomissa vuoteen 1947 saakka. Tämän jälkeen Lautamatti siirtyi imatralaisen Ylävuoksen päätoimittajaksi, myöhemmin toimitusjohtajaksi ja Ylä-Vuoksen kirjapaino Oy:n toimitusjohtajaksi. Varsinaista valokuvaukseen liittyvää ammatillista koulutusta Tauno Lautamatilla ei ollut.
 |
| Kuvakiilan studio Hirsimetsäntiellä 1966. Studiossa kuvattiin erityisesti huonekaluja. Kuvakiila, Lahden museoiden kuvakokoelmat. |
Ammattimaisen valokuvauksen Tauno Lautamatti aloitti vuonna 1946. Kuvausalana hänellä oli valokuvajournalismi, erikoisvalokuvaus (teollisuuskuvaus ja lehtikuvaus) sekä mainoskuvaus. Huonekalut kiinnostivat häntä erityisesti kuvauskohteena. Lautamatilla oli omat valokuvaamot Kuvapaja Imatralla, Kuvapaja Oy Lappeenrannassa vuosina 1946–1956 sekä Suomen Valokuvaajain Oy ja Valokuvaamo Kuvakiila Lahdessa. Tauno Lautamatti oli Suomen Valokuvaajain Liiton jäsen vuodesta 1949 lähtien, ja sen puheenjohtaja vuosina 1957–1960 sekä Suomen Lehtikuvaajain ry:n jäsen vuodesta 1953 alkaen.
Talvisodan aikana Lautamatti toimi Aseveli-lehden toimitussihteerinä ja jatkosodan aikana radioselostajana. TK-luutnantti Lautamatti palveli jatkosodan aikana 10. Tiedotuskomppaniassa, mutta niin kutsuttu TK-kuvaaja hän ei ollut. Lahdessa asuessaan vuonna 1963 Tauno Lautamatti julkaisi Kuvataiteen kustantaman Lahti-kirjasen, johon hän oli kirjoittanut lyhyen tekstin ja ottanut suurimman osan värikuvista.
Valokuvaamo Kuvakiila kasvavan ja kehittyvät kaupungin kuvaajana
Valokuvaamo Kuvakiila kuvasi erityisesti Lahtea, sen katunäkymiä, yrityksien toimitiloja sisä- ja ulkopuolelta, yrityksien tuotteita sekä tapahtumia – kaupungin arkea ja juhlaa. Kuvakiila kuvasi koko Päijät-Hämeen alueella ja jonkin verran muuallakin. Valokuvat levisivät sanomalehtien kautta ympäri maan. Kuvia julkaistiin vuosikymmenten aikana muun muassa Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa.
Lahden tullessa kaupungiksi vuonna 1905 sen väkiluku oli lähes kolme tuhatta henkeä. Valokuvaamo Kuvakiilan aloittaessa kuvaustoiminnan kaupungissa vuonna 1956, kaupungin väestömäärä oli kasvanut jo hieman yli kuudenkymmenen tuhannen. Osittain kasvu johtui alueliitoksista, osittain muuttoliikkeestä. Viime sotien jälkeen kaupunkiin siirtyi myös luovutetun Karjalan alueelta, erityisesti Viipurista, lähes kymmenen tuhatta evakkoa ja lukuisia yrityksiä. Erittäin nopeaa väestönkasvu oli Lahdessa vuosina 1960–1972 muuttoliikkeen takia.
 |
| Jalkakäytävänäkymä Marolankadun kohdalta Aleksanterinkatua pitkin länteen vappuna 1961. Kuvakiila, Lahden museoiden kuvakokoelmat. |
Valokuvaaja Tauno Lautamattikin tuli Lahteen muuttajana. Kasvava teollisuuskaupunki veti puoleensa kuvaajaa, joka uskoi, että hänellä olisi mahdollisuus harjoittaa kaupungissa onnistuneesti kuvausalaa. Tästä näkökulmasta katsottuna valokuvajournalismin, erikoiskuvauksen ja mainoskuvauksen kuvausalaan, teollisuuskuvauksen ja lehtikuvauksen erikoisalaan, keskittynyt Valokuvaamo Kuvakiila perustettiin suotuisaan aikaan – teollisuudessa riitti Lahdessa kuvattavaa. Kuvakiilan lopettaessa toimintansa vuonna 1975 Lahden väkiluku oli jo lähes satatuhatta. Lahden kaupungin täyttäessä vuonna 2025 120 vuotta sen väkiluku on jo yli satakaksikymmentätuhatta.
Valokuvaamo Kuvakiilan kuvista on tehty julkaisu Lahden kaupungin juhlavuoden kunniaksi. Julkaisuun on valittu 120 kuvaa Valokuvaamo Kuvakiilan yli sadastatuhannesta kuvasta. Kuvia on eri rakennuksista, paikoista, nähtävyyksistä, tapahtumista, toimijoista ja lahtelaisista. Kuvien joukossa on kesäkuvia ja talvikuvia sekä päiväkuvia ja pimeään aikaan otettuja kuvia – hetkiä, kiintopisteitä ja yrityksiä. Kuvakiila tallensi aikanaan tuhansilla ottamillaan valokuvilla hienosti kasvavaa ja kehittyvää Lahden kaupunkia.
Osaa kuvista voi katsella myös Finna-palvelun kautta. Kuvia katsomalla voi palata menneeseen, ja nähdä muutoksen niin katukuvassa kuin asukkaiden vaatteissakin – nostalgiaa. Kuvia katsellessa voi löytää tuttuja vaatteita, kuoseja, hiusmalleja, astioita, mainoksia, rakennuksia, liikkeitä ja vaikka mitä. Tutkitusti valokuvat voivat välittää moniaistillisia muistoja ja tunnelmia. Kuvien kautta saattaa välittyä tai ne voivat nostaa pintaan äänimuistoja tai hajumuistoja, jo unohdettuja. Kuvaa katsellessa mieleen voi tulla junan, kirkonkellojen tai koulun välituntisummerin ääni. Valokuva on kuin maisema: se mitä koemme kuvien kautta, ei ole itse kuvassa, vaan mielissämme ja muistikuvissamme.
 |
| Tuomisen puku Oy:n takkiin pukeutunut malli on asettunut kuvaan Lahden rautatieaseman läheisyyteen. Kuvakiila, Lahden museoiden kuvakokoelmat. |
PÄIVI TAIPALE, kokoelma-amanuenssi, kuva- ja arkistokokoelmat.
LÄHTEET:
Arkistolähteet
Lahden kaupunginmuseo, kuvakokoelmat
Hankintaerädiaari 1982–2012.
Negatiividiaari 99725–130766.
Negatiividiaari 130767–134574.
Valokuvaamo Kuvakiila
Diaari 1. 15.6.1956–18.9.1961 (kuvat 1–4845).
Diaari 2. 5.9.1961–7.8.1974 (kuvat 4846–10369).
Diaari 3. henkilökuvat 11.11.1964–29.5.1975 (kuvat 1–3301).
KUVKUVD1996001:1–92, KUVKUVN1996001:1–2521 ja KUVKUVV1996991:1–274.
Suojakuoret.
Kirjalliset ja suulliset tiedonannot
Visa Lautamatin kirjallinen tiedonanto 14.1.2025.
Liisa Lautamatin suullinen tiedonanto 11.3.2025.
Visa Lautamatin suullinen tiedonanto 12.3.2025.
Sähköinen aineisto
Helsingin Sanomat
https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000003006232.html, katsottu 24.2.2025.
https://www.hs.fi/muistot/art-2000002627449.html, katsottu 3.3.2025
Intervalli, Musiikkikirjaston yhteinen julkaisu
Kuunnellaan valokuvia! • Intervalli 1/2024 - Musiikki kuuluu kaikilleMusiikki kuuluu kaikille, katsottu 1.12.2025.
Suomen valokuvataiteen museo
https://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/tietuekortti/valokuvaaja/1869, katsottu 25.2.2025.
Painetut lähteet
Elinkeinoilmoitukset 1952–1975. Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä Lahden historiaan X 1977 1978. Lahti.
Halila, Aimo 1958. Lahden historia. Lahti.
Helsingin jakoalue Puhelinluettelo Osa II No 5 1966.
Helsingin jakoalue Puhelinluettelo Osa II No 6 1967.
Helsingin jakoalue Puhelinluettelo Osa HEL II No 14 1975 1975. Turku.
Helsingin jakoalue Puhelinluettelo Osa II HEL No 15 1976 1976. Turku.
Kivilä, Hannu 2007. Lahtelaisen lukukirja. Lahti.
Kivilä, Hannu 2015. Lahtelaisen sanakirja. Lahti.
Laapotti, Marjukka 1994. Lahden paikannimistö. Lahti.
Lahden historia 4:2. Lahden kulttuurilaitosten historia 2 2006. Jyväskylä.
Lahden puhelinluettelo 1958. Lahti.
Lautamatti, Tauno 1963. Lahti.
Pihlaja, Juhani 2005. Lahti-käsikirja. Jyväskylä.
Päijät-Hämeen museot 1996 1997. Lahti.
Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista 2000. Kukkila.
Tupala, Unto [1995]. Kun Lahti rakennettiin. Lahti.
Vihola, Teppo 1996. Lahden historia 3. Lahden talouselämän historia. Jyväskylä.
Kommentit
Lähetä kommentti