Kauhakuormaajien louske kaikuu Nastolan kirkonkylällä, kun entistä kunnantaloa lohkotaan pala palalta maan tasalle. Purettaessaan rakennus on 63-vuotias, joiltain osin nuorempi. Lohduton näky herättää kysymyksiä niin modernin rakennuskannan elinkaaresta, kunnantalojen roolista tänä päivänä kuin itse kirkonkylän tulevaisuudesta. Nastolan kunnantaloa purettiin syyskuussa 2026. Kuva Tiina Rekola, Lahdenmuseoiden kuvakokoelmat. Kunnantaloon kiteytyy rakennuksena paikkakunnan olemus. Se on hallinnon ja päätöksenteon tyyssija, julkisen vallan paikka. Kunnantaloja pystytettiin Suomeen runsaasti erityisesti hyvinvointivaltion kasvun vuosikymmeninä 1960–1980-luvuilla. Rakennukset olivat kunnan identiteetin jatke ja hallinnon symboli. Niiden arkkitehtuurin haluttiin olevan laadukasta ja edustavaa, joten niihin panostettiin merkittäviä summia kuntien taloudesta. Kunnantalot ovat ilmiönä ja rakennustyyppinä moderneja, eteenpäin katsovan aikakauden tuotteita. Aiemmin varsinkin pienempien pitäj...
Lahden museoiden blogi