Maakunnan mainiot

TUIJA VERTAINEN, museopedagogi Olen kotona etätöissä koronaviruksen turvatoimena. Vaikka en olekaan varsinaisessa karanteenissa, ajatukset pyörivät sanan ympärillä. Työpäivän päätyttyä vaihdan vapaalle ja harrastan. Etymologinen aikamatkailu on sellaista harrastustoimintaa, jossa ei tarvitse lähteä kotoaan mihinkään. ’La quarantaine’ -sanan merkitys eristysjaksona on ilmaantunut ranskankielisiin teksteihin vuonna 1635. Sen kirjaimellinen käännös on ’nelisenkymmentä’. Noin neljäkymmentä päivää eli puolisentoista kuukautta on siihen aikaan katsottu olleen sopiva varoaika tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Havainto on nykynäkökulmasta hämmentävän oikeanlainen verrattuna moniin muihin 1600-luvun lääketieteen käsityksiin, esimerkiksi antiikista juontuvaan humoraalioppiin eli humoralismiin, joka oli vallalla tuohon aikaan. Sen mukaan ihmisen terveydentila ja luonteenlaatu olivat riippuvaisia hänen elimistönsä nestetasapainosta (latinan hūmor = kosteus, märkyys; neste). Suonenis...

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii...

SINI OJALA, PÄIVI TAIPALE, ANNA-RIIKKA VADEN, näyttelytyöryhmä Vuonna 1939 Lahti oli vajaan 30.000 asukkaan kaupunki. Hyvien liikenneyhteyksien vireässä teollisuuskaupungissa oli myös maan voimakkain radioasema. Näistä syistä johtuen Lahdesta tuli talvisodan puhjettua vihollisen ilmapommitusten luonnollinen kohde. Talvisodan aikana Lahtea pommitettiin 36 kertaa. Pommituksissa kuoli 26, haavoittui vaikeasti 24 ja lievästi 33 henkilöä. 40 rakennusta tuhoutui täysin, 50 paloi ja 414 vaurioitui jollain tavoin. Lahteen kohdistuneisiin hyökkäyksiin osallistui 373 viholliskonetta, jotka pudottivat noin 2600 pommia. Sota-ajan pommitukset liittyvät Lahdessa yhtä jatkosodan pommitusta lukuun ottamatta kaikki talvisotaan. Kaiken tämän keskellä, pommitusten ja kaupungin keskustassa, osoitteessa Rautatienkatu 5 sijaitsi Oy Nyblinin Myymälä. Norjalaisen Daniel Nyblinin vuonna 1877 Helsinkiin perustama valokuvausliike oli laajentanut toimintaansa Lahteen huhtikuussa 1926. Lahden liiketila sijaits...

PÄIVI TAIPALE, museoamanuenssi Jokin aika sitten sain puhelun helsinkiläiseltä Herralta. Hän oli yrittänyt mennä Historialliseen museoon , mutta se olikin suljettu, ja hänen oli tartuttava puhelimeen. Herra kertoi, että hänellä olisi Lahdesta pari vanhaa valokuvaa, jotka hän haluaisi lahjoittaa Lahden museoiden kuva-arkistoon . Kuvat liittyivät hänen sukunsa omistamaan Vienolan huvilaan. Keskustelimme tovin. Vierailimme huvilassa, Viipurissa, saavuimme evakoiden matkassa Lahteen ja silmissäni vilisi Vienolan väkeä. Erityisesti mieleeni jäi tarinoinnista kävellessään rytmikkäästi kassejaan heiluttaneet sisarukset Anna ja Martta, jotka kiirehtivät töihin Vienolasta Pikku-Vesijärven rannalta ns. täytetyn alueen yli lyseon ja kartanon suuntaan. Aikamatka oli niin kiehtova, että pyysin voisinko saada tarinan kirjoitetussa muodossa. Pian saapui kaksi kirjettä ja parin kuvan sijaan kahdeksan kuvaa, joiden välityksellä pääsette nyt aikamatkalle yhden suvun historiaan. Vienola Pikku-Vesij...

SUVI KUISMA, museoamanuenssi Naisten kilpahiihto on noussut tasavertaiseen asemaan miesten maastohiihdon rinnalle naiskilpahiihtäjien uraauurtavan työn myötä. Yksi näistä uranuurtajista on Siiri Äitee Rantanen, joka osallistui kansainvälisiin arvokisoihin 1952–1962.  Siiri Rantanen täytti 95 vuotta joulukuussa 2019. Hänestä on tullut teräsmummo, joka hiihti vielä pari vuotta sitten ja edelleen kävelee viiden kilometrin lenkin joka päivä. Siirin suorasanaisuus viehättää ja samoin vahva huumorintaju, joka kumpuaa pohjoiskarjalaisista juurista. Hän on hiihtänyt jo pienestä pitäen. Kilpaileminen veti puoleensa ja Siiri pärjäsi pojillekin. Kertomansa mukaan hän ei ollut kiinnostunut tyttöjen leikeistä, vaan oli poikatyttö, joka innostui hurjasta mäenlaskusta ja hiihtämisestä. Siiri Rantanen voimakas tyylinnäyte MM-kisoissa Falunissa 1954. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Hiihtohistoriaan Äitee on jäänyt pitkällä hiihtourallaan perheellisenä naisena ja olympiavoittajana....

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija ANNA-RIIKKA VADEN, maakuntamuseotutkija Uusimaalaisella Mäntsälän kunnalla ja Päijät-Hämeen maakuntamuseolla on lähes puolivuosisatainen yhteinen historia. Yhteistyön sidos luotiin jo 1970-luvun alkupuolella Mäntsälän edustajien ollessa mukana perustamassa Päijät-Hämeen museoyhdistystä, jonka epävirallisissa puitteissa maakunnan museotoimintaa pyrittiin edistämään. Vuonna 1980 käynnistyneen maakuntamuseotoiminnan myötä kunta tuli osaksi Päijät-Hämeen maakuntamuseon ja aluetaidemuseon toiminta-aluetta. Myöhemmin yhteistyö laajeni käsittämään rakennettua kulttuuriympäristöä ja muinaisjäännöksiä koskevat viranomaistehtävät. Vuosi 2020 tuo mukanaan muutoksen. Uuden museolain ja maakunnallisiin alueellisiin vastuumuseoihin siirtymisen myötä, siirtyy Mäntsälä Lahden museoilta Helsingin kaupunginmuseon eli Keski-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon hoiviin. Päijät-Hämeen museopäivän osallistujia Sepänmäellä 1977. Kuva Maija Hahl/Lahden kaupunginmuseon k...

EETU-PEKKA HEISKANEN, valokuvaaja Auringon hehkulanka, plafondikuu tässä himmentyvässä vuodessa katuvalojen pistekirjoitus polkuna pimeydessä joulukuisten ikkunoiden värisuorat ehkä meidät heitettiin kaupunkiin kuin noppakivet satunnainen puoli ylöspäin kuuntelen ensilumen valkoista kohinaa ohikulkijoiden silmäluvut kopsahtelevat asfaltilla hengitän valoa sisään, luxus, kirkas pulssi tässä himmentyvässä vuodessa joka kiertyy kuin lampun kanta. Kirjoittaja rauhoittui joulun alla seisoskelemaan kamera sylissään Lahden keskustan jouluvalojen loisteeseen keskittyen hengittelemään ja antamaan ajatusten virrata vapaasti. Valokuvat on kuvattu pitkällä valotusajalla, jolloin jokainen sisään ja uloshengitys näkyy kuvassa valon liikehdintänä. Kaikki kuvat: Eetu-Pekka Heiskanen.