SINI OJALA, PÄIVI TAIPALE, ANNA-RIIKKA VADEN, näyttelytyöryhmä
Vuonna 1939 Lahti oli vajaan 30.000 asukkaan kaupunki. Hyvien liikenneyhteyksien vireässä teollisuuskaupungissa oli myös maan voimakkain radioasema. Näistä syistä johtuen Lahdesta tuli talvisodan puhjettua vihollisen ilmapommitusten luonnollinen kohde. Talvisodan aikana Lahtea pommitettiin 36 kertaa. Pommituksissa kuoli 26, haavoittui vaikeasti 24 ja lievästi 33 henkilöä. 40 rakennusta tuhoutui täysin, 50 paloi ja 414 vaurioitui jollain tavoin. Lahteen kohdistuneisiin hyökkäyksiin osallistui 373 viholliskonetta, jotka pudottivat noin 2600 pommia. Sota-ajan pommitukset liittyvät Lahdessa yhtä jatkosodan pommitusta lukuun ottamatta kaikki talvisotaan.
Kaiken tämän keskellä, pommitusten ja kaupungin keskustassa, osoitteessa Rautatienkatu 5 sijaitsi Oy Nyblinin Myymälä. Norjalaisen Daniel Nyblinin vuonna 1877 Helsinkiin perustama valokuvausliike oli laajentanut toimintaansa Lahteen huhtikuussa 1926. Lahden liiketila sijaitsi pitkässä hirsitalossa Rautatienkadun ja Puistokadun kulmassa. Myymälässä oli kaksi suurta näyteikkunaa, yksi kummallakin puolella. Myymälä oli alansa ensimmäinen erikoisliike Lahdessa, ja toiminta lähti hyvin käyntiin. Oy Nyblinin Myymälässä Lahdessa myytiin muun muassa valokuvauskoneita, filmejä, levyjä, laukkuja, jalustoja, albumeita, soittimia ja tietysti siellä valmistettiin ”amatöörityöt” eli asiakkaiden ottamat kuvat.
Myymälän avautuessa apulaiseksi palkattiin Katri Tirronen (1905–1980), josta tuli vuonna 1929 liikkeen pitkäaikainen myymälänhoitaja. Tirronen jäi tästä tehtävästään eläkkeelle vasta vuoden 1970 lopussa. Lahtelainen Maija (Mairi) Simola (1911–2012) tuli töihin Oy Nyblinin Myymälään Lahteen keväällä 1927. Simola toimi myymälän laboratoriossa kopistina eli hän kehitti, kopioi ja suurensi valokuvia. Aluksi liikkeen laboratoriotyöt oli ollut tarkoitus lähettää pääliikkeeseen Helsinkiin valmistettavaksi, mutta pian oli huomattu kuvien viipyvän matkalla liian kauan ja liikkeeseen oli perustettu oma laboratorio.
Oy Nyblinin Myymälässä Lahden liikkeen vaiheet on tallennettu monipuolisesti sanoin ja kuvin Simolan ja Tirrosen toimesta. Maija Simola kunnostautui erityisesti valokuvaajana ja sai palkinnon Lahden kamerakerhon järjestämässä kilpailussa vuonna 1945. Hän tallensi elävästi Nyblinin liikkeen arkea ja työtovereitaan. Talvi- ja jatkosodan aikaan filmille tarttui näkymiä Rautatienkadun ja Puistokadun kulmassa sijainneen valokuvaamon ympäristöstä sekä pommitusten jäljistä muualla Lahden keskustassa, Paavolassa ja Asemantaustassa. Maija Simola toimi Lotta Svärd -järjestössä muun muassa muonitusjaoston puheenjohtajana ja tallensi myös lahtelaisten lottien työtä kuviinsa. Simola koosti kuvistaan kaksi albumia, joista toinen liittyy talvisotaan ja toinen jatkosotaan. Yhteensä kuvia on 195. Tirronen taltioi myymälän kuva-albumin ja lehtileikevihon lisäksi liikkeen vaiheet lyhyeksi historiikiksi.
Erikoisliikkeissä, myös Nyblinin tavaravalikoimissa, tuntuivat 1930-luvun pulavuodet. Talvisota syttyi 30.11.1939 ja Lahtea pommitettiin heti. Katri Tirronen muisteli sodan syttymistä seuraavasti: ”30. päivänä marraskuuta syttyi sota ja ensimmäiset pommit pudotettiin Lahteen kello 12 päivällä. Kansa pakeni kaupungista, hälytykset seurasivat tämän tästä. Koska liikkeemme sijaitsi puutalossa, olimme pakanneet kamerat ym. kalliimmat tavarat laatikoihin ja saimme viedä ne Talousosakekaupan kivitalon kellariin.” Tirrosen muistelmien mukaan ilmapommituksia tuli jatkuvasti.
Kaupungintalo liekeissä 27.12.1939. Hätäisesti otettu otos alatorin kulmalta Rauhankadun ja Vapaudenkadun risteyksestä. Nykyisin torin laidan korkeammat rakennukset peittävät näkymän kaupngintalolle. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Kaupungintalo sai täysosuman joulukuun 27. päivän ilmapommituksessa. Räjähdystä seurannut tulipalo tuhosi suuren osan rakennuksesta. Tapahtumassa kunnostautuivat kaksi ilmavalvontalottaa, jotka tulipalosta huolimatta jatkoivat vartiointitehtäväänsä kaupungintalon tornissa. Tulipalon jälkeen kaupungintalolla sijainneet virastot ja poliisilaitos siirsivät toimintansa yhteiskoululle. Kaupungintalon palo ja savuava torni tallentuivat Simolan dokumentaarisiin kuviin eri kuvakulmista. Osa kuvista on huonosti tarkentuneita ja vaikuttavat nopeasti napatuilta. Kuvista välittyy kaupungin hätääntynyt tunnelma mahdollisesti vielä käynnissä olevan ilmahälytyksen aikana.
31.12.1939 osumia sai muun muassa Nyblinin myymälää vastapäätä sijainnut Kakolan talo (Rautatienkatu 10). Tuolloin Nyblinin Rautatienkadun puoleiset ikkunat rikkoutuivat ja myymälä siirtyi samassa pihapiirissä olleeseen Talousosakekaupan kivitaloon. Yleisradion radioasema läheisellä Radiomäellä oli usein vihollisen iskujen kohteena. Kuitenkin vain kerran pommitukset aiheuttivat keskeytyksen aseman toimintaan: 12.1.1940 osui radioasemarakennukseen sirpalepommi, joka "mykisti" lähetystoiminnan kymmeneksi päiväksi.
Asemarakennuksen sortunut nurkka 13.1.1940 ja nykyään. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Lahden strategisista kohteista rautatieasema-alue joutui useiden hyökkäysten kohteeksi. Itse asemarakennus sai osuman 13.1.1940, jolloin sen koillisnurkka sortui ja samalla rikkoutui alakerrassa olleen väestönsuojan seinä. Suojassa ollut reserviläinen kuoli heti ja useita muita haavoittui. Rautatieliikenne ei kuitenkaan katkennut. Tilanteen rauhoituttua Simola taltioi aseman lisäksi kuviinsa pommituspäivän tuhoja ympäri kaupunkia.
Tammikuun 13. päivänä 1940 osuman sai myös puutalo osoitteessa Savonkatu 3. Nykyisin katu tunnetaan Kauppakatuna ja näkymä on varsin erilainen. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
3.2.1940 päivän pommituksissa Rautatienkatu 5:n sai jälleen osumia ja tontin kivitalo sekä Nyblinin myymälärakennuksen pihan puoli kärsivät erityisesti. Myymälä jouduttiin siirtämään Hämeen- ja Rautatienkadun kulmaan, missä se toimi sodan päättymiseen asti. Tuon päivän pommitusten aikana Nyblinin hevonen seisoi pihassa ja säilyi hengissä. Liikkeellä oli käytössään vain hevonen, sillä Nyblinin autot oli annettu sotaan. Nyblinin myymälä palveli asiakkaitaan koko sodan ajan ja rintamalta tuli liikkeeseen runsaasti laboratoriotöitä.
Osoitteessa Karjalankatu 22 sijaitsee tänäkin päivänä talo, jonka nurkkaan pommitus teki aukon 13.1.1940. Tuolloin katu tunnettiin nimellä Kauppakatu ja sai myöhemmin Lahden uusien asukkaiden mukaan nimen Karjalankatu. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Lahden kunnallistekniikka selviytyi sodan koettelemuksista suhteellisen vähin vaurioin ja sähkönjakelussakin oli keskeytyksiä vain ajoittain. Tiedot ensimmäisistä kaatuneista lahtelaisista saapuivat rintamalta joulukuun puolivälissä ja tammikuussa 1940 Lahden kaupunki luovutti seurakunnalle Kirkkopuistosta erityisen hauta-alueen sankarivainajille. Siellä pidettiin ensimmäiset hautajaiset 5.2.1940. Sodan päätyttyä korjaaminen edistyi keväällä 1940 nopeasti ja sodan jäljet häipyivät vähitellen kaupunkikuvasta.
Katukiveystä paikataan keväällä 1940 Rautatienkadulla. Taustalla häämöttää Lahden kirjapainon talo ja Pikkuteatteri osoitteessa Loviisankatu 8. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Talvisodan päätyttyä Nyblinin liike palasi takaisin entisiin tiloihinsa Rautatienkadulle. Maija Simola irtisanoutui Nyblinin liikkeen palveluksesta vuonna 1950 ja avasi seuraavana vuonna oman liikkeen, Orimattilan Valokuvaamon, Orimattilan keskustaan. Valokuvaamo sijaitsi Erkontiellä nk. Juonalan mutkan talossa. Myöhemmin Simola liittyi Suomen Valokuvaajain Liiton jäseneksi ja kävi ateljeekuvauskurssin. Simola toimi Orimattilassa uransa loppuun asti ja siirtyi vuonna 1971 viettämään eläkepäiviään takasin Lahteen.
Kirjoitus ja kuvat perustuvat Museokioskioskissa 4.3. - 29.3.2020 esillä olleeseen näyttelyyn Ilmahälytys! - Talvisodan jälkiä kaupungissa, joka jouduttiin sulkemaan yleisöltä koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilan vuoksi.
Vuonna 1939 Lahti oli vajaan 30.000 asukkaan kaupunki. Hyvien liikenneyhteyksien vireässä teollisuuskaupungissa oli myös maan voimakkain radioasema. Näistä syistä johtuen Lahdesta tuli talvisodan puhjettua vihollisen ilmapommitusten luonnollinen kohde. Talvisodan aikana Lahtea pommitettiin 36 kertaa. Pommituksissa kuoli 26, haavoittui vaikeasti 24 ja lievästi 33 henkilöä. 40 rakennusta tuhoutui täysin, 50 paloi ja 414 vaurioitui jollain tavoin. Lahteen kohdistuneisiin hyökkäyksiin osallistui 373 viholliskonetta, jotka pudottivat noin 2600 pommia. Sota-ajan pommitukset liittyvät Lahdessa yhtä jatkosodan pommitusta lukuun ottamatta kaikki talvisotaan.
Kaiken tämän keskellä, pommitusten ja kaupungin keskustassa, osoitteessa Rautatienkatu 5 sijaitsi Oy Nyblinin Myymälä. Norjalaisen Daniel Nyblinin vuonna 1877 Helsinkiin perustama valokuvausliike oli laajentanut toimintaansa Lahteen huhtikuussa 1926. Lahden liiketila sijaitsi pitkässä hirsitalossa Rautatienkadun ja Puistokadun kulmassa. Myymälässä oli kaksi suurta näyteikkunaa, yksi kummallakin puolella. Myymälä oli alansa ensimmäinen erikoisliike Lahdessa, ja toiminta lähti hyvin käyntiin. Oy Nyblinin Myymälässä Lahdessa myytiin muun muassa valokuvauskoneita, filmejä, levyjä, laukkuja, jalustoja, albumeita, soittimia ja tietysti siellä valmistettiin ”amatöörityöt” eli asiakkaiden ottamat kuvat.
Myymälän avautuessa apulaiseksi palkattiin Katri Tirronen (1905–1980), josta tuli vuonna 1929 liikkeen pitkäaikainen myymälänhoitaja. Tirronen jäi tästä tehtävästään eläkkeelle vasta vuoden 1970 lopussa. Lahtelainen Maija (Mairi) Simola (1911–2012) tuli töihin Oy Nyblinin Myymälään Lahteen keväällä 1927. Simola toimi myymälän laboratoriossa kopistina eli hän kehitti, kopioi ja suurensi valokuvia. Aluksi liikkeen laboratoriotyöt oli ollut tarkoitus lähettää pääliikkeeseen Helsinkiin valmistettavaksi, mutta pian oli huomattu kuvien viipyvän matkalla liian kauan ja liikkeeseen oli perustettu oma laboratorio.
 |
| Maija Simola kesällä 1937. Kuvaaja tuntematon, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. |
Oy Nyblinin Myymälässä Lahden liikkeen vaiheet on tallennettu monipuolisesti sanoin ja kuvin Simolan ja Tirrosen toimesta. Maija Simola kunnostautui erityisesti valokuvaajana ja sai palkinnon Lahden kamerakerhon järjestämässä kilpailussa vuonna 1945. Hän tallensi elävästi Nyblinin liikkeen arkea ja työtovereitaan. Talvi- ja jatkosodan aikaan filmille tarttui näkymiä Rautatienkadun ja Puistokadun kulmassa sijainneen valokuvaamon ympäristöstä sekä pommitusten jäljistä muualla Lahden keskustassa, Paavolassa ja Asemantaustassa. Maija Simola toimi Lotta Svärd -järjestössä muun muassa muonitusjaoston puheenjohtajana ja tallensi myös lahtelaisten lottien työtä kuviinsa. Simola koosti kuvistaan kaksi albumia, joista toinen liittyy talvisotaan ja toinen jatkosotaan. Yhteensä kuvia on 195. Tirronen taltioi myymälän kuva-albumin ja lehtileikevihon lisäksi liikkeen vaiheet lyhyeksi historiikiksi.
Erikoisliikkeissä, myös Nyblinin tavaravalikoimissa, tuntuivat 1930-luvun pulavuodet. Talvisota syttyi 30.11.1939 ja Lahtea pommitettiin heti. Katri Tirronen muisteli sodan syttymistä seuraavasti: ”30. päivänä marraskuuta syttyi sota ja ensimmäiset pommit pudotettiin Lahteen kello 12 päivällä. Kansa pakeni kaupungista, hälytykset seurasivat tämän tästä. Koska liikkeemme sijaitsi puutalossa, olimme pakanneet kamerat ym. kalliimmat tavarat laatikoihin ja saimme viedä ne Talousosakekaupan kivitalon kellariin.” Tirrosen muistelmien mukaan ilmapommituksia tuli jatkuvasti.
Kaupungintalo liekeissä 27.12.1939. Hätäisesti otettu otos alatorin kulmalta Rauhankadun ja Vapaudenkadun risteyksestä. Nykyisin torin laidan korkeammat rakennukset peittävät näkymän kaupngintalolle. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Kaupungintalo sai täysosuman joulukuun 27. päivän ilmapommituksessa. Räjähdystä seurannut tulipalo tuhosi suuren osan rakennuksesta. Tapahtumassa kunnostautuivat kaksi ilmavalvontalottaa, jotka tulipalosta huolimatta jatkoivat vartiointitehtäväänsä kaupungintalon tornissa. Tulipalon jälkeen kaupungintalolla sijainneet virastot ja poliisilaitos siirsivät toimintansa yhteiskoululle. Kaupungintalon palo ja savuava torni tallentuivat Simolan dokumentaarisiin kuviin eri kuvakulmista. Osa kuvista on huonosti tarkentuneita ja vaikuttavat nopeasti napatuilta. Kuvista välittyy kaupungin hätääntynyt tunnelma mahdollisesti vielä käynnissä olevan ilmahälytyksen aikana.
31.12.1939 osumia sai muun muassa Nyblinin myymälää vastapäätä sijainnut Kakolan talo (Rautatienkatu 10). Tuolloin Nyblinin Rautatienkadun puoleiset ikkunat rikkoutuivat ja myymälä siirtyi samassa pihapiirissä olleeseen Talousosakekaupan kivitaloon. Yleisradion radioasema läheisellä Radiomäellä oli usein vihollisen iskujen kohteena. Kuitenkin vain kerran pommitukset aiheuttivat keskeytyksen aseman toimintaan: 12.1.1940 osui radioasemarakennukseen sirpalepommi, joka "mykisti" lähetystoiminnan kymmeneksi päiväksi.
Asemarakennuksen sortunut nurkka 13.1.1940 ja nykyään. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Lahden strategisista kohteista rautatieasema-alue joutui useiden hyökkäysten kohteeksi. Itse asemarakennus sai osuman 13.1.1940, jolloin sen koillisnurkka sortui ja samalla rikkoutui alakerrassa olleen väestönsuojan seinä. Suojassa ollut reserviläinen kuoli heti ja useita muita haavoittui. Rautatieliikenne ei kuitenkaan katkennut. Tilanteen rauhoituttua Simola taltioi aseman lisäksi kuviinsa pommituspäivän tuhoja ympäri kaupunkia.
Tammikuun 13. päivänä 1940 osuman sai myös puutalo osoitteessa Savonkatu 3. Nykyisin katu tunnetaan Kauppakatuna ja näkymä on varsin erilainen. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
3.2.1940 päivän pommituksissa Rautatienkatu 5:n sai jälleen osumia ja tontin kivitalo sekä Nyblinin myymälärakennuksen pihan puoli kärsivät erityisesti. Myymälä jouduttiin siirtämään Hämeen- ja Rautatienkadun kulmaan, missä se toimi sodan päättymiseen asti. Tuon päivän pommitusten aikana Nyblinin hevonen seisoi pihassa ja säilyi hengissä. Liikkeellä oli käytössään vain hevonen, sillä Nyblinin autot oli annettu sotaan. Nyblinin myymälä palveli asiakkaitaan koko sodan ajan ja rintamalta tuli liikkeeseen runsaasti laboratoriotöitä.
Osoitteessa Karjalankatu 22 sijaitsee tänäkin päivänä talo, jonka nurkkaan pommitus teki aukon 13.1.1940. Tuolloin katu tunnettiin nimellä Kauppakatu ja sai myöhemmin Lahden uusien asukkaiden mukaan nimen Karjalankatu. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Lahden kunnallistekniikka selviytyi sodan koettelemuksista suhteellisen vähin vaurioin ja sähkönjakelussakin oli keskeytyksiä vain ajoittain. Tiedot ensimmäisistä kaatuneista lahtelaisista saapuivat rintamalta joulukuun puolivälissä ja tammikuussa 1940 Lahden kaupunki luovutti seurakunnalle Kirkkopuistosta erityisen hauta-alueen sankarivainajille. Siellä pidettiin ensimmäiset hautajaiset 5.2.1940. Sodan päätyttyä korjaaminen edistyi keväällä 1940 nopeasti ja sodan jäljet häipyivät vähitellen kaupunkikuvasta.
Katukiveystä paikataan keväällä 1940 Rautatienkadulla. Taustalla häämöttää Lahden kirjapainon talo ja Pikkuteatteri osoitteessa Loviisankatu 8. Kuvat Maija Simola ja Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Talvisodan päätyttyä Nyblinin liike palasi takaisin entisiin tiloihinsa Rautatienkadulle. Maija Simola irtisanoutui Nyblinin liikkeen palveluksesta vuonna 1950 ja avasi seuraavana vuonna oman liikkeen, Orimattilan Valokuvaamon, Orimattilan keskustaan. Valokuvaamo sijaitsi Erkontiellä nk. Juonalan mutkan talossa. Myöhemmin Simola liittyi Suomen Valokuvaajain Liiton jäseneksi ja kävi ateljeekuvauskurssin. Simola toimi Orimattilassa uransa loppuun asti ja siirtyi vuonna 1971 viettämään eläkepäiviään takasin Lahteen.
Kirjoitus ja kuvat perustuvat Museokioskioskissa 4.3. - 29.3.2020 esillä olleeseen näyttelyyn Ilmahälytys! - Talvisodan jälkiä kaupungissa, joka jouduttiin sulkemaan yleisöltä koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilan vuoksi.
Kommentit
Lähetä kommentti