Viime vuosina Suomessa on havahduttu siihen, että erityisesti modernia rakennusperintöä puretaan kiihtyvään tahtiin. Purkamisen kohteeksi voivat joutua jopa 1990-luvulla rakennetut rakennukset ja purkamisvimma tuntuu vallanneen koko Suomen. Helsingissä on esimerkiksi puhututtanut Aktian talon purkaminen Mannerheimintiellä. Miten purkaminen vaikuttaa ilmastoon ja elinympäristöömme? Lahden vientikerman tehdasrakennus purettiin alkuvuodesta 2022. Kuva: Anssi Malinen/Lahden museot Modernin rakennusperinnön arvojen tunnistaminen on ollut kulttuuriympäristökentällä viime vuosina keskeinen teema, sillä modernit rakennukset päätyvät yhä useammin museon asiantuntijoiden työpöydälle joko korjaushankkeiden tai – yhä useammin – purkavan uudisrakentamisen yhteydessä. Yli 90 % Suomen rakennuskannasta on rakennettu sotien jälkeisenä aikana. Rakennusperintömme on siis määritelmällisesti hyvin modernia. 1960-luvun rakennukset ovat nyt peruskorjausiässä, mutta kuitenkin moni niistä päätyy purkuun, s
Olet sitten pienen tai suuren kiinteistön omistaja, omaisuudestaan kannattaa pitää hyvää huolta. Me museon tutkijat törmäämme monen kuntoisiin ja ikäisiin rakennuksiin, joten meille on syntynyt hyvä käsitys siitä, millaiset asiat ovat avaimia hyvään kiinteistön ylläpitoon. Jaamme nyt muutamat vinkkimme vastuulliseen kiinteistönomistamiseen. Keskivertosuomalaisen arvokkain omaisuus on tyypillisesti kiinteistössä kiinni, joten omaisuudestaan kannattaa pitää huolta, jotta sen arvo säilyy varmemmin tulevaisuuteen. Iitin Perheniemen kartanon runkorakenteita korjattiin kesällä 2023 vanhoja rakenteita ja materiaaleja mukaillen. Hyvällä ylläpidolla korjatut rakenteet kestävät pitkälle tulevaisuuteen. Kuva: Anssi Malinen/Lahden museot Ilmastonmuutos haastaa meitä myös rakennetun ympäristön osalta. Rakennukset sekä rakentaminen yhteensä tuottavat noin 30% Suomen kasvihuonepäästöistä. Ratkaisuja osuuden vähentämiseen on siis keksittävä. Asennetta ja näkökulmaa on muutettava, jotta rakennettu ymp