Siirry pääsisältöön

Kaikenkarvaiset ystävät ja arjen hyödylliset apurit

Oletko koskaan miettinyt eläinten merkitystä entisaikoina tai esimerkiksi niiden roolia ihmisen apuna arjessa? Eläimiä on pidetty sekä käytetty monenlaisiin tarkoituksiin, ja ne ovat olleet osana ihmisten elämää aina. Eläimet ovat myös kuvastaneet omistajiaan ja olleet tärkeitä selviytymisen kannalta.

Kanoja riihitarhassa arviolta 1900-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Kotieläimillä on aina ollut suuri merkitys ihmisille, riippumatta siitä, asuttiinko kaupungissa vai maalla. Myös kaupunkilaiset viljelivät peltoja sekä pitivät monenlaisia kotieläimiä. Tonttien perällä oli usein talli sekä navetta, ja pihalla juoksentelevia kanoja. Ruotsin vallan aikaan ja vielä 1800-luvulla monilla oli lehmiäkin, ja niitä saattoi nähdä kadulla vapaana. Lehmien avulla saatiin niin maitoa, voita kuin juustoa. Työnjako meni yleensä niin, että lehmät kuuluivat talon emännän vastuutehtäviin, ja hevoset isännän työlistalle.

Wahlströmin perhettä ja hevonen Roinilan talolla Kuhmoisissa vuonna 1890. A. Th. Böök, Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Hevoset säilyivät pisimpään osana ihmisten arkea ja kuuluivat ennen autoja normaaliin katukuvaan. Hevosia käytettiin työapuna, mutta ne olivat myös liikkumisen kannalta tärkeitä. Suomessa yleinen liikenne muodostui hevoskärryistä vielä pitkälle 1900-luvulle asti. Vaikka eläinten roolit ovatkin vaihtuneet tai muuttuneet, ovat ne edelleen tärkeä osa ihmisten arkea. Nykyaikaistuminen, koneiden yleistyminen sekä teknologian kehitys ovat muuttaneet kotieläinten asemaa, mikä on vaikuttanut myös maatalouteen.

Leo ja Kerttu Böök koirien kanssa Padasjoen Kerttusalossa arviolta vuonna 1902-1903. A. Th. Böök, Lahden museoiden kuvakokoelmat.  

Eläimet ovat tarjonneet myös toisenlaisia merkityksiä. Moni kotieläin oli rakas ystävä tai lemmikki esimerkiksi lapsille, ja niistä luopuminen oli usein raskasta. Oli yleistä, että lapsen paras ystävä oli kana, lehmä tai porsas, aivan kuten nykyään koira tai kissa.

Tänä vuonna jo neljättä kertaa järjestettävän Päheet museot -viikon teemana on eläimet. 29.6.-7.7.2024 järjestettävä tapahtumaviikko tarjoaa eläimellistä ohjelmaa monissa paikallismuseoissa ja muissa Päijät-Hämeen kulttuurikohteissa. Ohjelmassa pääsee tutustumaan museoihin, ja näkemään tietysti erilaisia eläimiä. Monissa kotiseutumuseoissa on nähtävissä eläimiin ja entiseen maaseutuelämään liittyviä esineitä. Esimerkiksi Hollolan kotiseutumuseolla esillä on hevosiin liittyen pilttuu, suitset sekä hevoskärryt.

KATARIINA ROMPPANEN, museologian harjoittelija

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...

Hyvyyttä ja totuutta etsimässä – Uuno Alangon syntymästä 140 vuotta

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Uno Alanco, vuodesta 1925 Uuno Alanko, oli insinööri, arkkitehti ja taidemaalari, jonka elämäntyön eri puolet kytkeytyvät voimakkaasti Lahteen. Hän teki monivaiheisen ja pitkän uran taiteilijana ja opettajana. Alanco oli myös muovaamassa nuoren Suomen tasavallan taide-elämää ja koulutuspolitiikkaa. Alanko syntyi Mäntsälässä 12.10.1878, mutta perhe muutti Lahteen isän Isac Alancon ryhtyessä johtamaan Pallaksen rullatehdasta Jalkarannassa. Isän toivomuksesta poika hakeutui aikanaan Polyteekkiin insinöörioppiin ottaakseen sitten yrityksen johdon itselleen. Piirtäessään eräänä päivänä kiertokankea Alanco lumoutui sen täydellisestä muodosta. Hän kertoo eläneensä silloin kauneuden määritelmän: se muoto on kaunein, joka parhaiten vastaa tarkoitustaan. Alanco valmistui insinööriksi vuonna 1901, mutta päätti jatkaa opiskeluaan arkkitehtiosastolla tutkiakseen kauneuden olemusta. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui arkkitehdiksi. Suoritettuaan arkkitehdin t...

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii...