Siirry pääsisältöön

Kaikenkarvaiset ystävät ja arjen hyödylliset apurit

Oletko koskaan miettinyt eläinten merkitystä entisaikoina tai esimerkiksi niiden roolia ihmisen apuna arjessa? Eläimiä on pidetty sekä käytetty monenlaisiin tarkoituksiin, ja ne ovat olleet osana ihmisten elämää aina. Eläimet ovat myös kuvastaneet omistajiaan ja olleet tärkeitä selviytymisen kannalta.

Kanoja riihitarhassa arviolta 1900-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Kotieläimillä on aina ollut suuri merkitys ihmisille, riippumatta siitä, asuttiinko kaupungissa vai maalla. Myös kaupunkilaiset viljelivät peltoja sekä pitivät monenlaisia kotieläimiä. Tonttien perällä oli usein talli sekä navetta, ja pihalla juoksentelevia kanoja. Ruotsin vallan aikaan ja vielä 1800-luvulla monilla oli lehmiäkin, ja niitä saattoi nähdä kadulla vapaana. Lehmien avulla saatiin niin maitoa, voita kuin juustoa. Työnjako meni yleensä niin, että lehmät kuuluivat talon emännän vastuutehtäviin, ja hevoset isännän työlistalle.

Wahlströmin perhettä ja hevonen Roinilan talolla Kuhmoisissa vuonna 1890. A. Th. Böök, Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Hevoset säilyivät pisimpään osana ihmisten arkea ja kuuluivat ennen autoja normaaliin katukuvaan. Hevosia käytettiin työapuna, mutta ne olivat myös liikkumisen kannalta tärkeitä. Suomessa yleinen liikenne muodostui hevoskärryistä vielä pitkälle 1900-luvulle asti. Vaikka eläinten roolit ovatkin vaihtuneet tai muuttuneet, ovat ne edelleen tärkeä osa ihmisten arkea. Nykyaikaistuminen, koneiden yleistyminen sekä teknologian kehitys ovat muuttaneet kotieläinten asemaa, mikä on vaikuttanut myös maatalouteen.

Leo ja Kerttu Böök koirien kanssa Padasjoen Kerttusalossa arviolta vuonna 1902-1903. A. Th. Böök, Lahden museoiden kuvakokoelmat.  

Eläimet ovat tarjonneet myös toisenlaisia merkityksiä. Moni kotieläin oli rakas ystävä tai lemmikki esimerkiksi lapsille, ja niistä luopuminen oli usein raskasta. Oli yleistä, että lapsen paras ystävä oli kana, lehmä tai porsas, aivan kuten nykyään koira tai kissa.

Tänä vuonna jo neljättä kertaa järjestettävän Päheet museot -viikon teemana on eläimet. 29.6.-7.7.2024 järjestettävä tapahtumaviikko tarjoaa eläimellistä ohjelmaa monissa paikallismuseoissa ja muissa Päijät-Hämeen kulttuurikohteissa. Ohjelmassa pääsee tutustumaan museoihin, ja näkemään tietysti erilaisia eläimiä. Monissa kotiseutumuseoissa on nähtävissä eläimiin ja entiseen maaseutuelämään liittyviä esineitä. Esimerkiksi Hollolan kotiseutumuseolla esillä on hevosiin liittyen pilttuu, suitset sekä hevoskärryt.

KATARIINA ROMPPANEN, museologian harjoittelija

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maauimala mäkimontussa – Lahden oma erikoisuus

Lahden maauimalan tuleva kohtalo on puhututtanut kaupunkilaisia niin lehtien palstoilla kuin uimalan saunan lauteillakin. Alkukesästä uutisoitiin, että maauimala on vuonna 2024 auki mahdollisesti viimeistä kesää. Korjausvelkaa on kertynyt, eikä remontin rahoittamisesta tai tahtotilasta siihen ole tietoa.  Urheilukeskus on nykymuodossaan pitkälti 1970-luvun asussa. Maauimala otettiin mukaan Urheilukeskuksen yleissuunnitelmaan oikeastaan käytännön tarpeesta: Suurmäen mäkimonttu jouduttiin betonoimaan, jotta alueen pohjavedet pystyttiin paremmin suojelemaan. Näin syntyi harvinainen yhdistelmä mäkihyppyä ja uintia. Mäen alusta saatiin valmiiksi vuoden 1972 kisoihin, mutta maauimala avautui yleisölle 1974. Maauimalasta tuli Lahden ensimmäinen ja ainoa 50 metrin allas. 1980-luvun postikorttiin on kaupungintalon ja rautatieaseman lisäksi päätynyt hyppyrimäet ja maauimala. Kuva: Raimo Ketola/Laatukortti, Lahden museoiden kuvakokoelmat.  Maauimalan kohtalo on monisyinen juttu, johon li...

Mukana museossa – Birgitta Stjernvall-Järvi Lahden museoiden muistoissa

Birgitta Stjernvall-Järvi kuoli 80-vuotiaana 10.6.2024. Hän oli syntynyt 1.4.1944 Sysmän Virtaan Vanhankartanon tyttärenä. Birgitta Stjernvall kirjoitti ylioppilaaksi Salpausselän yhteiskoulun ensimmäisen ylioppilasvuosikerran mukana vuonna 1964 ja valmistui kaksi vuotta myöhemmin kansakoulunopettaksi Helsingin opettajakorkeakoulusta. Birgitta Stjernvall-Järvi oli monin tavoin mukana museossa. Birgitta Sjernvall-Järvi 1960-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat. Opiskellessaan Birgitta sai tilaisuuden mukavaan sivutoimeen. Hänestä tuli televisiokuuluttaja, yksi alan pioneereista. Taikalaatikon kaunottaret olivat vielä 1960-luvulla suuri ihailun kohde. Tv-illan päätteeksi kuuluttajan lausuma ”Hyvää yötä” kuulosti henkilökohtaiselta ja turvalliselta. Television varhaisvuosista saakka lastenohjelmat olivat merkittävä osa ohjelmistoa, kuten voimme Radio- ja tv-museon perusnäyttelyssä oppia. Oli tietenkin tärkeää naulita kansa vastaanotinten ääreen ja totuttaa katsojat pienestä...