Siirry pääsisältöön

Kaikenkarvaiset ystävät ja arjen hyödylliset apurit

Oletko koskaan miettinyt eläinten merkitystä entisaikoina tai esimerkiksi niiden roolia ihmisen apuna arjessa? Eläimiä on pidetty sekä käytetty monenlaisiin tarkoituksiin, ja ne ovat olleet osana ihmisten elämää aina. Eläimet ovat myös kuvastaneet omistajiaan ja olleet tärkeitä selviytymisen kannalta.

Kanoja riihitarhassa arviolta 1900-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Kotieläimillä on aina ollut suuri merkitys ihmisille, riippumatta siitä, asuttiinko kaupungissa vai maalla. Myös kaupunkilaiset viljelivät peltoja sekä pitivät monenlaisia kotieläimiä. Tonttien perällä oli usein talli sekä navetta, ja pihalla juoksentelevia kanoja. Ruotsin vallan aikaan ja vielä 1800-luvulla monilla oli lehmiäkin, ja niitä saattoi nähdä kadulla vapaana. Lehmien avulla saatiin niin maitoa, voita kuin juustoa. Työnjako meni yleensä niin, että lehmät kuuluivat talon emännän vastuutehtäviin, ja hevoset isännän työlistalle.

Wahlströmin perhettä ja hevonen Roinilan talolla Kuhmoisissa vuonna 1890. A. Th. Böök, Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Hevoset säilyivät pisimpään osana ihmisten arkea ja kuuluivat ennen autoja normaaliin katukuvaan. Hevosia käytettiin työapuna, mutta ne olivat myös liikkumisen kannalta tärkeitä. Suomessa yleinen liikenne muodostui hevoskärryistä vielä pitkälle 1900-luvulle asti. Vaikka eläinten roolit ovatkin vaihtuneet tai muuttuneet, ovat ne edelleen tärkeä osa ihmisten arkea. Nykyaikaistuminen, koneiden yleistyminen sekä teknologian kehitys ovat muuttaneet kotieläinten asemaa, mikä on vaikuttanut myös maatalouteen.

Leo ja Kerttu Böök koirien kanssa Padasjoen Kerttusalossa arviolta vuonna 1902-1903. A. Th. Böök, Lahden museoiden kuvakokoelmat.  

Eläimet ovat tarjonneet myös toisenlaisia merkityksiä. Moni kotieläin oli rakas ystävä tai lemmikki esimerkiksi lapsille, ja niistä luopuminen oli usein raskasta. Oli yleistä, että lapsen paras ystävä oli kana, lehmä tai porsas, aivan kuten nykyään koira tai kissa.

Tänä vuonna jo neljättä kertaa järjestettävän Päheet museot -viikon teemana on eläimet. 29.6.-7.7.2024 järjestettävä tapahtumaviikko tarjoaa eläimellistä ohjelmaa monissa paikallismuseoissa ja muissa Päijät-Hämeen kulttuurikohteissa. Ohjelmassa pääsee tutustumaan museoihin, ja näkemään tietysti erilaisia eläimiä. Monissa kotiseutumuseoissa on nähtävissä eläimiin ja entiseen maaseutuelämään liittyviä esineitä. Esimerkiksi Hollolan kotiseutumuseolla esillä on hevosiin liittyen pilttuu, suitset sekä hevoskärryt.

KATARIINA ROMPPANEN, museologian harjoittelija

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Andelinin perhe – tarina sukualbumien sivuilta

Lahden museoiden kuvakokoelmiin on tullut sadan toimintavuoden aikana monen lahtelaisen suvun valokuvia, albumeja ja arkistoaineistoa. Kokonaisuuksia käsitellessä herää kysymys, miksi jonkin suvun kuvat ja asiakirjat ovat päätyneet museoon. Miksi niitä ei ole pidetty suvulla? Ensiksi on todettava, että on henkilöitä, jotka ovat tietoisesti halunneet lahjoittaa sukukuvansa museolle. On myös tapauksia, että aineisto on saattanut löytyä kiinteistökaupan jälkeen ullakolta ja uudet omistajat ovat lahjoittaneet tuntemattomien ihmisten kuvat museolle. Joskus suvun aineisto on saattanut jäädä henkilölle, jolla ei ole ollut jälkikasvua tai ylipäätään perijöitä tai testamenttia, jolloin omaisuus on mennyt valtiolle, minkä jälkeen henkilön kotikunta on voinut hakea osuutta perinnöstä itselleen. Tällä tavalla Lahden museoiden kokoelmiin on tullut esimerkiksi Martti Saksalan suvun valokuvia ja arkistoaineistoa. Neljäs vaihtoehto on, että vaikka perheettömällä henkilöllä on sukua, yhteys sukuun on v...

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...

Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...