Siirry pääsisältöön

Kaikenkarvaiset ystävät ja arjen hyödylliset apurit

Oletko koskaan miettinyt eläinten merkitystä entisaikoina tai esimerkiksi niiden roolia ihmisen apuna arjessa? Eläimiä on pidetty sekä käytetty monenlaisiin tarkoituksiin, ja ne ovat olleet osana ihmisten elämää aina. Eläimet ovat myös kuvastaneet omistajiaan ja olleet tärkeitä selviytymisen kannalta.

Kanoja riihitarhassa arviolta 1900-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Kotieläimillä on aina ollut suuri merkitys ihmisille, riippumatta siitä, asuttiinko kaupungissa vai maalla. Myös kaupunkilaiset viljelivät peltoja sekä pitivät monenlaisia kotieläimiä. Tonttien perällä oli usein talli sekä navetta, ja pihalla juoksentelevia kanoja. Ruotsin vallan aikaan ja vielä 1800-luvulla monilla oli lehmiäkin, ja niitä saattoi nähdä kadulla vapaana. Lehmien avulla saatiin niin maitoa, voita kuin juustoa. Työnjako meni yleensä niin, että lehmät kuuluivat talon emännän vastuutehtäviin, ja hevoset isännän työlistalle.

Wahlströmin perhettä ja hevonen Roinilan talolla Kuhmoisissa vuonna 1890. A. Th. Böök, Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Hevoset säilyivät pisimpään osana ihmisten arkea ja kuuluivat ennen autoja normaaliin katukuvaan. Hevosia käytettiin työapuna, mutta ne olivat myös liikkumisen kannalta tärkeitä. Suomessa yleinen liikenne muodostui hevoskärryistä vielä pitkälle 1900-luvulle asti. Vaikka eläinten roolit ovatkin vaihtuneet tai muuttuneet, ovat ne edelleen tärkeä osa ihmisten arkea. Nykyaikaistuminen, koneiden yleistyminen sekä teknologian kehitys ovat muuttaneet kotieläinten asemaa, mikä on vaikuttanut myös maatalouteen.

Leo ja Kerttu Böök koirien kanssa Padasjoen Kerttusalossa arviolta vuonna 1902-1903. A. Th. Böök, Lahden museoiden kuvakokoelmat.  

Eläimet ovat tarjonneet myös toisenlaisia merkityksiä. Moni kotieläin oli rakas ystävä tai lemmikki esimerkiksi lapsille, ja niistä luopuminen oli usein raskasta. Oli yleistä, että lapsen paras ystävä oli kana, lehmä tai porsas, aivan kuten nykyään koira tai kissa.

Tänä vuonna jo neljättä kertaa järjestettävän Päheet museot -viikon teemana on eläimet. 29.6.-7.7.2024 järjestettävä tapahtumaviikko tarjoaa eläimellistä ohjelmaa monissa paikallismuseoissa ja muissa Päijät-Hämeen kulttuurikohteissa. Ohjelmassa pääsee tutustumaan museoihin, ja näkemään tietysti erilaisia eläimiä. Monissa kotiseutumuseoissa on nähtävissä eläimiin ja entiseen maaseutuelämään liittyviä esineitä. Esimerkiksi Hollolan kotiseutumuseolla esillä on hevosiin liittyen pilttuu, suitset sekä hevoskärryt.

KATARIINA ROMPPANEN, museologian harjoittelija

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, kaksi

Kesäisiä päiviä Jalkarannassa – Ainolan historiaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Herrasväen kesänviettotavat alkoivat muuttua kaupungistumisen myötä. Suomalaisen maalaismaiseman kauneus avautui uudella tavalla. Höyrylaivat kuljettivat väkeä suvisiin maisemiin, ja rautatieverkon laajetessa junakyydilläkin oli mahdollista päästä vilpeiden vesien äärelle. 1800-luvun loppupuolella rannoille alkoi nousta porvariston huviloita, joihin talous palvelijoineen kaikkineen siirrettiin yleensä koko kesän ajaksi. Lahden seudun ensimmäisiä huviloita oli apteekkari Aron Grönmarkin Jalkarantaan rakennuttama Merilä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Talon takan piirsi taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joskin tieto on epävarma. Eliel Saarisen suunnittelema Merilä vuonna 1904 lähetetyssä postikortissa. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Suomalaismielinen Grönmark halusi huvilansa suunnittelijaksi suomalaisuuden manifestiksi vuonna 1900 nousseen Pariisin maailmannäyttelypaviljongin arkkitehdin. Mer

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii