Pertsaa koulusta kotisohville – suomalainen verenperintö tiivistyy laduille

LAURA HÄKKINEN, museoamanuenssi Hiihtomuseo

Suurella todennäköisyydellä jokainen suomalainen on joskus hiihtänyt. Vaikka emme olisi synnynnäisiä Aino-Kaisoja tai Iivoja, jokainen meistä ymmärtää suksilla liikkumisen perusperiaatteen. Monilla meistä vahvimmat muistot hiihdosta liittyvät kouluhiihtoon ja erityisesti hiihtokilpailuihin. Meistä kaikki ovat myös joutuneet kuulemaan vanhempiensa tarinoita siitä, kuinka kouluun hiihdettiin ennen vanhaan kesät ja talvet. Ei siis ole ihme, että tämän rakas ja joskus vastenmielinenkin kansallislaji on juurtunut meihin jo nuorena.

Salpausselän hiihdot eli Salpausselän kisat, Lahti 1923. Hiihtäjä Matti Raivio on pudonnut susihautaan.
Kuva: Museovirasto.

Hiihto herättää meissä tunteita juuri siksi: se on kuulunut meidän elämäämme pienestä pitäen. Olemme saaneet nauttia siitä sekä inhota sitä kollektiivisesti. Hiihtoon liittyy tärkeänä osana myös nostalgia. Olkoon kyseessä sitten ikimuistoiset hiihtoretket vanhempien tai kavereiden kanssa tai ne koulun karmeat hiihtokilpailut, missä sormet ja varpaat jäässä odoteltiin palkintolusikoita ja kuumaa mehua. Jokainen meistä muistaa, mitä Marjo Matikainen huusi Oberstdorfissa vuonna 1987 ja mitä sekunnin sadasosa merkitsee Juha Miedolle. 

Kivikaudelta koko kansan ajanvietteeksi

Hiihdolla on merkittävä rooli suomalaisessa kansanperinteessä, eikä ihme. Hiihdelty on näillä seuduilla jo kivikaudelta lähtien. Yksi maailman vanhimmista suksista on löytynyt Sallan alueelta. Muinaissuksi on peräisin vuodelta 3 298 eaa.

Hiihto oli alun perin tapa liikkua ja metsästää. Koko kansan urheilumuoto ja ajanviettotapa siitä tuli 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Harrastuksen suosio oli huipussaan 1950- ja 1960-luvulla. Suosioon vaikutti positiivisesti urheiluvalistus kouluissa, harrastuspaikkojen runsaus, kilpailut ja ennen kaikkea vilkas seuratoiminta. 

Maahamme perustettiin kymmeniä hiihto- ja talviurheiluseuroja viime vuosisadan aikana. Maineikas Lahden Hiihtoseura perustettiin 1922 ja ihka ensimmäiset Salpausselän hiihdot järjestettiin vuotta myöhemmin talvella 1923. Tästä lähtien Salpausselän kisaperinne on jatkunut lähes katkeamattomana jo miltei sata vuotta. Kisat ovat jätetty järjestämättä vain kolmesti, vuonna 1930 lumepuutteen vuoksi ja vuosina 1940 ja 1942 toisen maailmansodan takia. 

MM-kisat Lahti 2017, Lauantain talvikarnevaali. Kuva Tiina Rekola/Lahden museot, kuvakokoelmat.

Tänä vuonna Salpausselän kisoja ei peruttu, mutta pandemian takia kisat järjestetään ensimmäistä kertaa ilman yleisöä. Poikkeusolojen suurin muutos koskeekin siis pääsääntöisesti yleisöä, kun kisat katsotaan kotisohvalta. Vaikka mäkimonttuun tai ladun varteen ei fyysisesti pääsekään, uskon että Salppurin henki elää vahvana. Ovathan Salpausselän kisat lahtelaista kulttuuriperintöä parhaimmillaan. 

Hiihtohetki on myös hiihtoretki menneeseen

Lahti tarjoaa hiihtämiseen erinomaiset puitteet. Pitkä lajiperinne on luonut ympäristöömme kymmeniä latuja ja ainutlaatuinen luonto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia talvisiin retkiin jääkauden muovaamissa maisemissa. Kaupunkia halkovat Salpausselät ovat viimeisemmän jääkauden näyttävin perintö ja nämä lahtelaiset maamerkit tarjoavat suurenmoisen ympäristön esimerkiksi juuri hiihtoharrastukseen. Lahti on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki, joten nyt jos koskaan kannattaa tutustua alueen poikkeukselliseen luontoon ja kulttuuriympäristöön. 

Pandemiavuosi on saanut meistä monet kaipaamaan menneeseen ja siitä kumpuavaan turvalliseen aikaan. Ehkä nyt olisikin syytä puhaltaa pölyt vanhoista Järvisistä tai Valtosista ja keittää henkilökohtaiset mitalikahvit termariin, sivakoida Salpausselän harjuille nauttimaan luonnosta ja kulttuuriperinnöstä. Retkellä voi palata lapsuuden mielenmaisemiin, unohtumattomiin kisatunnelmiin tai kauemmas menneisyyteen – ja ammentaa ajasta hieman toivoa tulevaisuuteen.

Ja hyvä on hiihtäjän hiihdellä, / kun riemu on rinnassansa, / kun toivo säihkyvi soihtuna yöss' - / (Eino Leino). Hiihtäjämies talvimaisemassa, 1940-luvulla.
Kuva Aarne Pietinen/Lahden museot, kuvakokoelmat.

Lähteet:

Heinonen, J., Karisto, A., Laaksonen, P. & Palmgren, U. 2005. Salpausselän kisat: Suomalainen kansanjuhla. Lahti: Lahden hiihtoseura.

Parviainen, Helena 2002: Suksen ja hiihdon alkuperästä. Teoksessa Karhu, Seppo (toim.) Yhdessä
hiihtäen. Edita.