Siirry pääsisältöön

Radiomastot 90 vuotta - seuraa livenä Twitterissä!

TIIA TIAINEN, näyttelypäällikkö

Lahden radiomastoja alettiin rakentaa tasan 90 vuotta sitten. Urakka alkoi 14. syyskuuta 1927 pystyttämällä ensimmäinen apumastoa, jonka avulla varsinaisia mastoristikoita alettiin nostaa pystyyn. Jo syyskuun alussa oli asemarakennuksen rakentaminen lähtenyt hyvin käyntiin. Valmistelevia töitä oli tehty etukäteen - mäen laella oli suoritettu puuston kaatamista sekä kivien poistamista mastojen alta. Rakennustyömaata oli valvomassa asemapäällikkö Erkki A. Liuksiala. Hän muistelee tuolloin päivätyssä päiväkirjamerkinnässään: ”Vaikka vastustakin oli, tuntuu urakka herättävän kiinnostustakin kaupunkilaisten kesken”.

Asemapäällikkö Erkki A. Liuksiala kuvassa keskellä. Kuva: Lahden
kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Mastojen pystytystyötä Lahden Selänmäelle tuli valvomaan saksalaiset herrat Frans Trojan ja Paul Nicolai. Vaikka työnjohto oli ulkomaalaista, mastomiehiksi pestautui vain suomalaisia miehiä. Työmaa kiinnosti laajalti, tosin osa kääntyi jo aseman porteilta takaisin kuultuaan työmaan jatkuvan 150 metrin korkeuteen. Syksyn edetessä 1927 Liuksialan päiväkirjasta käy ilmi kuinka aamu- ja iltapäivät hyytävine lämpötiloineen sekä räntäsateineen olivat välillä mahdottomia mastojen rakentamiseen. ”On mennyt sisähommiksi viime päivät”, toteaa Liuksiala lakonisesti päiväkirjassaan kun talvi tekee tuloaan ja estää mastotyöt.  Hämmästyttävää kuitenkin on, että nämä kaksi aikanaan Suomen korkeimmat rakennelmat saatiin valmiiksi vain kolmen kuukauden aikana. Sumun hälvetessä aamulla 26.11.1927 lahtelaiset näkevät mastot valmiina.

Läntisen radiomaston pystyttäminen alkamassa. Kuva: Lahden
kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Majesteetilliset mastot olivat 150 metriä korkeina rakennelmina suuri muutos Lahden kaupungin silhuettiin. Niihin tarvitut 120 tonnin painoiset teräselementit tilattiin saksalaiselta Lehmann & Co:lta. Lähetinkoneisto tilattiin Telefunkenin tehtaalta. Elementit tuotiin Suomeen laivalla, Lahteen ne saapuivat rautateitse. Viimeinen matka Selänmäelle, nykyiselle Radiomäelle, mastojen pystytyspaikalle tapahtui suurin osin hevospelillä, sillä tuon ajan kuorma-autot eivät jaksaneet viedä rautalasteja mäkeä ylös. Koska työmaa oli hyvin erikoislaatuinen muihin aikalaisiinsa verrattuna Suomessa, sattui työssä monenlaisia hankaluuksia. Näihin sattumuksiin ja aikamatkalle 90 vuoden taakse pääsee Radio- ja tv-museo Mastolan kokoelmissa olevan asemapäällikön Liuksialan päiväkirjan avulla. Päiväkirjan merkintöjä sekä siihen liittyviä valokuvia on poimittu Twitteriin kaiken kansan nähtäviksi ja iloksi. Seuraa radiomastojen rakentumista päivä päivältä – 90 vuotta sitten!

twitter.com/radiomastot

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...

Hyvyyttä ja totuutta etsimässä – Uuno Alangon syntymästä 140 vuotta

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Uno Alanco, vuodesta 1925 Uuno Alanko, oli insinööri, arkkitehti ja taidemaalari, jonka elämäntyön eri puolet kytkeytyvät voimakkaasti Lahteen. Hän teki monivaiheisen ja pitkän uran taiteilijana ja opettajana. Alanco oli myös muovaamassa nuoren Suomen tasavallan taide-elämää ja koulutuspolitiikkaa. Alanko syntyi Mäntsälässä 12.10.1878, mutta perhe muutti Lahteen isän Isac Alancon ryhtyessä johtamaan Pallaksen rullatehdasta Jalkarannassa. Isän toivomuksesta poika hakeutui aikanaan Polyteekkiin insinöörioppiin ottaakseen sitten yrityksen johdon itselleen. Piirtäessään eräänä päivänä kiertokankea Alanco lumoutui sen täydellisestä muodosta. Hän kertoo eläneensä silloin kauneuden määritelmän: se muoto on kaunein, joka parhaiten vastaa tarkoitustaan. Alanco valmistui insinööriksi vuonna 1901, mutta päätti jatkaa opiskeluaan arkkitehtiosastolla tutkiakseen kauneuden olemusta. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui arkkitehdiksi. Suoritettuaan arkkitehdin t...

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii...