Sanavalmis taiteilija Enni Id

 ”Vai että taiteilija. Vanha akka. Minua naurattaa koko höpsötys.” 

Näin lausahti ITE-taiteilija Enni Id (1904-1992), jonka taiteilijakoti Padasjoella on yksi kunnan kesäisistä vetonauloista. ITE-sana on lyhenne sanoista -Itse tehty elämä, eli ITE-taiteilijoilla ei ole formaalia taidealan koulutusta, vaan heidän tekemänsä taide syntyy niistä materiaaleista, joita on helposti saatavilla ja toteutus vastaavasti täysin tekijän omin ideoin sekä menetelmin. Enni Id oli eläessään hyvin tuottelias ITE-taiteilija, jolle eivät riittäneet pelkästään taulujen pohjat maalattavaksi, vaan hän jatkoi maalaamista koristelemalla kotinsa seinät, huonekalut, kodin tarve-esineet, siis lähes kaikki, mihin vain Miranol-maali tarttui. Ainutlaatuisen taiteilijakodin kesäiset vierailijat tutustuvat samalla rehevää ja ronskia kieltä käyttäneen taiteilijan elämään. 

Enni Id. Kuva Enni Idin kotialbumi.

Enni Id oli tunnettu sanavalmiudestaan höystäessään keskustelua esimerkiksi taulujensa myyntitilanteissa. Kaikeksi onneksi Ennin sanontoja ja tokaisuja on tallennettu hänen itsensä aikoinaan antamiin lehtihaastatteluihin sekä äänitallenteeseen. ”Kesällä väkeä hyppää, käyvät katsomassa kuin tivolissa, mutta harva taulun ostaa”. Ennin puheessa kuuluu paikallinen murre ja hänen sanontansa liittyvät tiiviisti taiteilijauran eri vaiheisiin. ”Kun maalaan, minä ajattelen. Haaveilen, otan pännan tai siveltimen ja silmät kiinni vetelen luonnoksen.”

Enni Idin taiteilijakoti taideteoksineen on osa paikallista aineellista kulttuuriperintöä. Taiteilijan sanontojen ja tokaisujen tallentamisessa ollaan lähellä aineettoman kulttuuriperinnön suojelua. Aineeton kulttuuriperintö käsittää myös suullisen perinteen ja ilmaisut, ja Enni Idin tokaisut ja puheenparret ovat osa tätä elävää aineetonta kulttuuriperinnettä Kellosalmen, Seitniemen ja Virmailan kylien yhteisössä. Niin kauan kuin Ennin puheiden annetaan kuulua ja vaikuttaa, perinteellä on mahdollisuus yhdistää niin paikallista väestöä kuin laajempaa ITE-taiteen seuraajajoukkoa. 

Enni Id, istumassa, värikkäässä kodissaan. Kuva Enni Idin kotialbumi.

Ennin sanonnoissa on tyypillistä aitous ja kaunistelematon puhe, kuten seuraavassa tokaisussa Aimo Puromäelle taulun ostotilanteessa näkyy. ”Hän valitti, että maalit maksavat helvetisti ja maksavat noi pahvitkin. Kun aloin kaivaa rahapussia,- niin hän sanoi, että älä kaiva tai mä kusen siihen.” Enni oli elementissään puhetta johtaessaan ja samalla ohjaillessaan keskustelua mieleiseensä suuntaan.

Enni eli vaiherikkaan elämän. Vaatimaton lapsuus Padasjoella torpassa, huoleton nuoruus Helsingissä, kaksi avioliittoa ja kahdesti leskeys. Toinen avioliitto muurari Edvard Idin kanssa lienee tuonut turvaa, mutta myös Ennin luovuudelle esteitä. Näin Enni kuvailee avioliittoaan.” Molemmat äijänikin olivat möröjä. Ensimmäisen aikana minulla ei ollut inspiraatitota. Toisen äijän aikana aloin maalata mainoslevyihin. Se hakkasi maalaukseni piiloon komeroitten seinille ja tuhrasi niitä värillä. Tälläista se lempi on.” 

Lapseton Enni pohti myös lapsuuttaan ja sitä, miten hänen orastavaan kuvalliseen ilmaisuun ajan mukaisesti suhtauduttiin ”Tukkapöllyä annettiin, jos piirusteli. Kakarana oli töitä tehtävä. Yhlen muijan poika söi tissiä lähemmäs kymmeen vuoteen, kun minä jo samanikäisenä karjassa kävin.” 

Taiteilijakodin värikäs maailma ja Ennille tärkeät kissat. Kuva Elias Outakivi, Lahden museot.

Monissa Enni Idin teoksissa kuvataan entisajan maaseudun työtehtäviä, arkiaskareita, hetkiä elämän eri tilanteista, sekä paljon Päijänteen luontoa ja eläimiä. Kissoja hänellä kerrottiin olleen useitakin ja olivathan ne myös seuralaisia ja vaativat huolenpitoa emännältään.Näitä tukevajalkaisia ja tiukasti tuijottavia kissoja hän tallensi tauluihinsa. Jotain ikävääkin kissalle oli tapahtunut, sillä Enni on raivostuneena huutanut ikkunastaan ohikulkeville pojille: ”Te perkeleen pojat. Te olette tappaneet kissani. Minä noilun teidät.” 

Enni Idin taiteilijakodin säilymisen turvaa tällä hetkellä aktiivinen yhteisö, johon kuuluvat Kellosalmi-Seitniemi-Virmaila kyläyhdistys sekä tietysti Ennin taiteesta kiinnostuneet henkilöt. Ilman kyläyhdistyksen innostavaa ja taitelijan elämäntyötä kunnioittavaa toimintaa, taiteilijakotia ei olisi mahdollista pitää avoinna yleisölle. Osa taiteilijakodin tunnelmaa ovat juuri Enni Idin lausahdukset, jotka nostavat esiin muistoja, toisinaan taas ihmettelyä ja toisinaan taas päinvastoin kasvavaa mielenkiintoa taiteilijaa kohtaan.

Seinävaatteeseen kirjailutna taiteilijan sananparsia. Kuva Elias Outakivi, Lahden museot.

Taiteilijakodissa vierailevat kiinnostuvat esimerkiksi Ennin kirjailemasta seinävaatteen tekstistä: ”köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin: vaan rikkaalla on monta ystävätä”. Monesti vierailijat jäävätkin kesäkahvilaan – Ennin ”sen seitsemän sortin” kahvipöydän ääreen pohtimaan näkemäänsä ja kokemaansa kahvilaa pitävien paikallisten, Ennin aikoinaan tunteneiden kera. Enni itse tarjosi vierailleen hienostuneesti murukahvia- ”Kyllä minulla on ihmisten tuomaa pannukahvejakin, mutta en viitsi sotata pannujani, niin että käytän aina vain neskahveeta”.

Missä tämä mielenkiintoinen taiteilijakoti on? Enni vastaa ”Se on siellä, yhleksänkymmennen yhleksännen ja salannen sähkötolpan kohlalla.” Enni Idin taitelijakoti on avoinna kesäsunnuntaisin ositteessa Kellosalmentie 579, Padasjoki.

PIRJO TUOMINEN, Kellosalmi-Seitniemi-Virmaila kyläyhdistys ry.

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa esitellään vuosina 2025–2026 Päijät-Hämeen museoiden työryhmän yhteishankkeena tehtyjä päijäthämäläisen aineettoman ja elävän perinteen tallennuksia. Kellosalmi-Seitniemi-Virmaila kyläyhdistys ry tallensi vuonna 2025 ITE-taiteilija Enni Idin sanontoja, tokaisuja ja näistä kertomuksina elämään jäänyttä perinnettä.

Lähteet:
Kivirinta, Marja-Terttu 2018. Enni Id ”kun maalaan ajattelen”. Kellosalmi-Seitniemi-Virmaila kyläyhdistys ry. Tallinna Raamatutrükoja OÜ.
Mondo 5/2022, s.44–49
Puromäki, Aimo 2003. Ensikäynti Enni Idin luona. Padasjoen Sanomat 37-39/2003
Tyrkkö, Maarit  1976. Suomen Kuvalehti no 33, s.63.