Helena Maria Becker (1845–1928), jota paikalliset kutsuvat Bekkerskaksi, on yksi Padasjoen tunnetuimmista historiallisista hahmoista. Hänen maineensa kansanparantajana ja näkijänä muistetaan seudulla vielä lähes sata vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin.
Myös Bekkerskaan liittyvä tarinaperinne elää ja kehittyy edelleen. Erityisen tunnettuja ovat varoitustarinat siitä, mitä merkillistä ja yliluonnolliseksi miellettyä voi tapahtua, jos hänen autioksi jääneelle kotimökilleen tai rautaketjuin ympäröidylle haudalleen mennään. Kertomukset vierailuja seuraavista äkillisistä koputuksista ja muista selittämättömiksi koetuista ilmiöistä kiertävät sekä suullisesti että netin keskustelupalstoilla.
Janakkalan Turengissa 24.7.1845 syntyneen Bekkerskan elämä ei ollut sidottu yhteen paikkaan. Ensimmäisen aviomiehensä Manasse Bergmanin kuoleman jälkeen hän vietti noin kymmenen vuoden ajan kiertelevää elämää. Tänä aikana hänen taitonsa ja maineensa parantajana sekä näkijänä kasvoivat, ja hänestä tuli tunnettu laajemminkin kuin vain kotiseudullaan.
 |
| Lääkepullo Padasjoen kunnan museokokoelmassa. Kuva Päivi Repo, Padasjoen museotoimi. |
Myöhemmin Bekkerskan elämä asettui Padasjoelle, missä hän eli mökissään toisen miehensä Joonas Beckerin sekä ”Beckerin Villenä” tunnetun tyttärenpoikansa Ville Vikmanin kanssa. Lisäksi Bekkerskalla oli kasvattitytär, ja myös hänen sisarensa Wilhelmiina asettui asumaan parantajan naapurustoon Padasjoen Hietarantaan.
Parantajalla on sekä historiallisissa dokumenteissa että tarinoissa useita nimiä. Häntä kutsutaan Helenan lisäksi myös Heleenaksi, Marian ohella Maijaksi tai Leena Maijaksi sekä sukututkimuksessa patronyymillä Benjamintytär. Sukunimi Becker muuntuu lähteestä riippuen Pekkerskaksi, Bekkerskaksi tai Beckerskaksi.
Bekkerskan parantajantaidot perustuivat vahvaan kansanlääkinnän perinteeseen. Hänen ajattelustaan on säilynyt lausahdus: “Ihmisellä on kolmenlainen koiska: luukoiska, verikoiska ja lihakoiska.” Murreilmaisu koiska tarkoittaa tässä sairautta yleensä tai sairauteen liittyvää pahoinvointia.
Lausahdus kuvastaa parantajan tapaa jäsentää sairauksia ja ihmiskehoa omalla, kokemukseen perustuvalla logiikallaan. Beckerin suvussa myöhemmin eläneen lääkärin kerrotaan arvostaneen erityisesti parantajan kykyä tunnistaa syöpäsairauksia ja lievittää niiden oireita.
 |
| Tuvan nurkkaus Bekkerskasta kertovassa näyttelyssä Padasjoen kotiseututalolla. Kuva Päivi Repo, Padsajoen museotoimi. |
Teemapäivä elokuussa
Tarinaperinne osoittaa, että Bekkerska ei ole vain historiallinen henkilö – parantajan tarina on osa yhä elävää paikallista aineetonta kulttuuriperintöä. Beckerin tarinat yhdistävät menneiden aikojen kansanparannuksen, suku-, perhe- ja paikallishistorian sekä nykyajassa ilmenevät selittämättömiksi koetut tapahtumat.
Kesällä 2025 Padasjoen museotoimi tallensi haastatteluin, arkisto- ja esinelöydöin Bekkerskan elämäntarinaa. Ensimmäinen parantajaan liittyvä teemapäivä järjestettiin Padasjoella heinäkuussa 2025 Maijan päivänä. Ohjelmaan sisältyi tarinoinnin ja muisteluiden lisäksi vierailu yhä olemassa olevalla parantajan kotimökillä sekä Padasjoen hautausmaalla sijaitsevalla haudalla.
Maijan päivän illassa perustettiin myös tutkijaverkosto, joka kokoaa yhteen sekä sukututkijat että muut parantajasta kiinnostuneet. Toinen Bekkerskan perintöä kokoava teemapäivä järjestetään Padasjoen kotiseututalolla keskiviikkona 12.8.2026.
Beckerin kuolemasta tulee täyteen sata vuotta 25.3.2028. Parantajan elämästä on tekeillä juhlavuonna julkaistava tutkimus ja juhlanäyttely. Tutkijaverkosto löytyy Facebookista nimellä ”Helena Maria Beckerin elämä”.
Kommentit
Lähetä kommentti