Siirry pääsisältöön

Ikärikkaiden talvisista muistoista tanssia, laulua ja liikettä

 

Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä -hanke syntyi tarpeesta kehittää ikärikkaille suunnattuja palveluita. Hankkeelle myönnettiin Museoviraston innovatiiviset hankkeet -rahoitusta. Innovatiivisen ja osallistavan hankkeen tavoitteena on kehittää Hiihtomuseon senioriyleisötyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät ikäihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Osallistujia Salpausselän kisat -aiheisessa muistelutilaisuudessa lokakuussa 2023. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen tavoitteena on liikkumisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen, sekä sosiaalisen ja osallistavan toiminnan mahdollistaminen. Hiihtomuseo toimii osana Lahden museoita, jotka kehittävät aktiivisesti ikääntyvän väestön yleisötyön palveluja. Lahden museoiden uusi strategia on asettanut askelmerkit asiakaslähtöiselle, laajasti yleisötyöosaamista kehittävälle toiminnalle. Lahden museoiden toimintamalli on osallistava.

Lahden museoiden tallennusvastuuseen kuuluvat myös vanhuuteen liittyvät ilmiöt kansallisessa Takon tallennustyönjaossa. Tämä vastuualue vahvistaa tarvetta perehtyä vanhusten tarpeisiin ja olla aktiivisena toimijana ikäihmisten elämässä. Hiihtomuseon senioriyleisötyöpalveluissa huomioidaan jatkossa tarve sekä läsnäoloa vaativille että erilaisille digitaalisille kokonaisuuksille.

Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen sekä Takon tallennustyön vastuualue edellyttävät yhteistyötä erityisesti ikäihmisten ja gerontologiaan perehtyneiden toimijoiden kanssa. Muistot liikkeeksi -hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat tästä syystä ikäihmisten asiantuntijat Lahden kaupungin liikuntapalveluista, Gerontologian tutkimuskeskuksesta (GEREC), Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:stä (PHLU), Vire TV:stä ja Wellamo-opistosta.

Muistot liikkeeksi -hankkeen yleisölle näkyvä osuus käynnistyi syksyllä 2023 ikäihmisille suunnatuilla muistelutapahtumilla. Muisteluihin osallistuneille kerrottiin, että heidän muistojensa pohjalta kehitettäisiin liikunnan ammattilaisten toimesta tarinallistettuja ja moniaistisia liikuntaharjoituksia.

Muistelutilaisuuksien Salpausselän kisat -aiheista käyttökokoelmaa. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen maksuttomia muistelutilaisuuksia järjestettiin Hiihtomuseossa sekä kentällä eri asumisyksikköjen kerhotiloissa loppuvuodesta 2023. Pienryhmissä toteutetuissa muisteluissa kerättiin pieniä ja suuria muistoja ja tunnelmia Salpausselän kisoista, hiihtoretkistä ja lumileikeistä. Muistoja heräteltiin katselemalla teemoihin liittyviä arkistokuvia Hiihtomuseon kokoelmista ja tutustumalla erilaisia esineitä sisältäviin käyttökokoelmiin. Tilaisuuksia järjestettiin kaiken kaikkiaan lähes kaksikymmentä, ja niihin osallistui kuusikymmentä muistelijaa.

Muistelutilaisuuksissa hankkeen työntekijät toimivat keskustelun herättäjinä ja ohjaajina, tilaisuudet aloitettiin usein mielikuvaharjoituksella sekä muistia aktivoivilla liikkeillä. Osallistujille jaettiin myös lumipalloa muistuttavat pallot, joita sai pidellä käsissä tilaisuuden ajan. Keskustelun hiipuessa ohjaajat esittivät teemoihin liittyviä lisäkysymyksiä ja jakoivat tarpeen mukaan omia muistojaan. Tilaisuuksissa viihdyttiin keskimäärin tunnin verran.

Osallistavan tason lisäksi myös hankkeen muisteluiden sosiaalinen ulottuvuus muodostui merkittäväksi. Erilaisissa kerhoryhmissä toteutuneihin tilaisuuksiin saavuttiin välillä vain kuuntelemaan toisten muistoja, ja muistojen herättämät keskustelut jatkuivat paikoin myös varsinaisen muistelutilaisuuden päätyttyä. Muutama osallistuja halusi jakaa hankkeen työntekijöiden kanssa myös muita lapsuuteen, nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen liittyviä muistoja, vaikka niitä ei tallennettu hankekäyttöä varten.

Vuodenvaihteessa 2023–2024 hankkeen työntekijät rekrytoivat neljä liikunnan alan ammattilaista tulevien liikuntaharjoitusten ohjaajiksi. Ohjaajat löytyivät sekä hankkeen yhteistyökumppaneiden että paikallisten verkostojen kautta. Hankkeen innovatiivisen luonteen vuoksi rekrytoinneissa painotettiin erilaisia osaamisalueita, jotka muistojen teemoihin yhdistettyinä muodostaisivat uudenlaisia kokonaisuuksia. Muistelutilaisuuksissa tallennetut muistot siirrettiin nauhapöytäkirjoihin, joista kertyi hankkeen ohjaajille muisteluaineistoa harjoituksen tarinallistamista varten lähes kolmenkymmenen sivun verran.

Talviset tanssit -harjoituksen ohjaaja, tanssitaiteilija Leena Keizer. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen ohjaajista tanssitaiteilija Leena Keizer on kulttuurin moniammattilainen, joka tuottaa esityksiä eri-ikäisille yleisöille teattereihin, luontoon ja kiertueille. Lahtelaissyntyinen Leena Vilponen on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, joka on ohjannut kiinalaista taijiliikuntaa yli kolmekymmentä vuotta. Aiemmin muun muassa Vire TV:n kanssa yhteistyötä tehnyt Tarja Kindstedt on fysioterapeutti sekä geriatrisen- ja muistikuntoutuksen asiantuntija. Päivi Vihma on puolestaan Wellamo-opiston liikunnan suunnittelijaopettaja ja muusikko.

Keväällä 2024 tarjottavat elämykselliset liikuntaharjoitukset ovat maksuttomia yli 65-vuotiaille osallistujille. Harjoituksia elävöitetään museon arkistokuvilla, ne kestävät noin 45 minuuttia ja pidetään pienryhmissä. Niitä voi kokeilla joko kertaluontoisesti tai ilmoittautua useampaan harjoitukseen. Liikuntaharjoitukset on suunniteltu ikäihmisille, eli ne tehdään pääosin tuolilla istuen. Harjoituksiin ilmoittautuneet osallistujat pääsevät tutustumaan Hiihtomuseon näyttelyihin ilmaiseksi, eli hanke tuo Hiihtomuseolle uusia yleisöjä ja tekee museon näyttelyitä ja tiloja tutuiksi kohderyhmän edustajille.

Tammikuusta huhtikuulle 2024 ulottuvassa kokeiluvaiheessa harjoitukset pidetään pääosin Hiihtomuseon Nuoska-tilassa, mutta hankkeen yhteistyökumppanina toimiva Wellamo-opisto vie Päivi Vihman suunnitteleman ja vetämän Laulaen Salppurin kisoihin -harjoituksen myös kentälle. Jokainen ohjaaja vetää suunnittelemansa harjoituksen vähintään kuusi kertaa, ja kehittää sen sisältöä ja toteutusta jokaisen toteutuskerran jälkeen kerätyn palautteen pohjalta. Palautetta kerätään harjoitusten jälkeen sekä suullisesti että kirjallisesti anonyymin Miltä tuntuu -lomakekyselyn avulla.

Huhtikuussa päättyvän kokeiluvaiheen jälkeen yksi harjoitus jatkaa toukokuussa 2024 pidettävään pilotointivaiheeseen, jossa ohjaaja voi jatkokehittää harjoitustaan edelleen. Kokeilu- ja pilotointivaiheen aikana kehittyvästä uudesta palvelusta tulee osa Hiihtomuseon senioriyleisötyön palveluvalikoimaa vuoden 2025 aikana. Tulevaisuudessa palvelua tarjotaan myös digitaalisessa muodossa.

MIRA ARKKO, projektitutkija


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maauimala mäkimontussa – Lahden oma erikoisuus

Lahden maauimalan tuleva kohtalo on puhututtanut kaupunkilaisia niin lehtien palstoilla kuin uimalan saunan lauteillakin. Alkukesästä uutisoitiin, että maauimala on vuonna 2024 auki mahdollisesti viimeistä kesää. Korjausvelkaa on kertynyt, eikä remontin rahoittamisesta tai tahtotilasta siihen ole tietoa.  Urheilukeskus on nykymuodossaan pitkälti 1970-luvun asussa. Maauimala otettiin mukaan Urheilukeskuksen yleissuunnitelmaan oikeastaan käytännön tarpeesta: Suurmäen mäkimonttu jouduttiin betonoimaan, jotta alueen pohjavedet pystyttiin paremmin suojelemaan. Näin syntyi harvinainen yhdistelmä mäkihyppyä ja uintia. Mäen alusta saatiin valmiiksi vuoden 1972 kisoihin, mutta maauimala avautui yleisölle 1974. Maauimalasta tuli Lahden ensimmäinen ja ainoa 50 metrin allas. 1980-luvun postikorttiin on kaupungintalon ja rautatieaseman lisäksi päätynyt hyppyrimäet ja maauimala. Kuva: Raimo Ketola/Laatukortti, Lahden museoiden kuvakokoelmat.  Maauimalan kohtalo on monisyinen juttu, johon li...

Mukana museossa – Birgitta Stjernvall-Järvi Lahden museoiden muistoissa

Birgitta Stjernvall-Järvi kuoli 80-vuotiaana 10.6.2024. Hän oli syntynyt 1.4.1944 Sysmän Virtaan Vanhankartanon tyttärenä. Birgitta Stjernvall kirjoitti ylioppilaaksi Salpausselän yhteiskoulun ensimmäisen ylioppilasvuosikerran mukana vuonna 1964 ja valmistui kaksi vuotta myöhemmin kansakoulunopettaksi Helsingin opettajakorkeakoulusta. Birgitta Stjernvall-Järvi oli monin tavoin mukana museossa. Birgitta Sjernvall-Järvi 1960-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat. Opiskellessaan Birgitta sai tilaisuuden mukavaan sivutoimeen. Hänestä tuli televisiokuuluttaja, yksi alan pioneereista. Taikalaatikon kaunottaret olivat vielä 1960-luvulla suuri ihailun kohde. Tv-illan päätteeksi kuuluttajan lausuma ”Hyvää yötä” kuulosti henkilökohtaiselta ja turvalliselta. Television varhaisvuosista saakka lastenohjelmat olivat merkittävä osa ohjelmistoa, kuten voimme Radio- ja tv-museon perusnäyttelyssä oppia. Oli tietenkin tärkeää naulita kansa vastaanotinten ääreen ja totuttaa katsojat pienestä...

Kaikenkarvaiset ystävät ja arjen hyödylliset apurit

Oletko koskaan miettinyt eläinten merkitystä entisaikoina tai esimerkiksi niiden roolia ihmisen apuna arjessa? Eläimiä on pidetty sekä käytetty monenlaisiin tarkoituksiin, ja ne ovat olleet osana ihmisten elämää aina. Eläimet ovat myös kuvastaneet omistajiaan ja olleet tärkeitä selviytymisen kannalta. Kanoja riihitarhassa arviolta 1900-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat. Kotieläimillä on aina ollut suuri merkitys ihmisille, riippumatta siitä, asuttiinko kaupungissa vai maalla. Myös kaupunkilaiset viljelivät peltoja sekä pitivät monenlaisia kotieläimiä. Tonttien perällä oli usein talli sekä navetta, ja pihalla juoksentelevia kanoja. Ruotsin vallan aikaan ja vielä 1800-luvulla monilla oli lehmiäkin, ja niitä saattoi nähdä kadulla vapaana. Lehmien avulla saatiin niin maitoa, voita kuin juustoa. Työnjako meni yleensä niin, että lehmät kuuluivat talon emännän vastuutehtäviin, ja hevoset isännän työlistalle. Wahlströmin perhettä ja hevonen Roinilan talolla Kuhmoisissa vuonna 1890. ...