Siirry pääsisältöön

Ikärikkaiden talvisista muistoista tanssia, laulua ja liikettä

 

Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä -hanke syntyi tarpeesta kehittää ikärikkaille suunnattuja palveluita. Hankkeelle myönnettiin Museoviraston innovatiiviset hankkeet -rahoitusta. Innovatiivisen ja osallistavan hankkeen tavoitteena on kehittää Hiihtomuseon senioriyleisötyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät ikäihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Osallistujia Salpausselän kisat -aiheisessa muistelutilaisuudessa lokakuussa 2023. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen tavoitteena on liikkumisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen, sekä sosiaalisen ja osallistavan toiminnan mahdollistaminen. Hiihtomuseo toimii osana Lahden museoita, jotka kehittävät aktiivisesti ikääntyvän väestön yleisötyön palveluja. Lahden museoiden uusi strategia on asettanut askelmerkit asiakaslähtöiselle, laajasti yleisötyöosaamista kehittävälle toiminnalle. Lahden museoiden toimintamalli on osallistava.

Lahden museoiden tallennusvastuuseen kuuluvat myös vanhuuteen liittyvät ilmiöt kansallisessa Takon tallennustyönjaossa. Tämä vastuualue vahvistaa tarvetta perehtyä vanhusten tarpeisiin ja olla aktiivisena toimijana ikäihmisten elämässä. Hiihtomuseon senioriyleisötyöpalveluissa huomioidaan jatkossa tarve sekä läsnäoloa vaativille että erilaisille digitaalisille kokonaisuuksille.

Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen sekä Takon tallennustyön vastuualue edellyttävät yhteistyötä erityisesti ikäihmisten ja gerontologiaan perehtyneiden toimijoiden kanssa. Muistot liikkeeksi -hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat tästä syystä ikäihmisten asiantuntijat Lahden kaupungin liikuntapalveluista, Gerontologian tutkimuskeskuksesta (GEREC), Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:stä (PHLU), Vire TV:stä ja Wellamo-opistosta.

Muistot liikkeeksi -hankkeen yleisölle näkyvä osuus käynnistyi syksyllä 2023 ikäihmisille suunnatuilla muistelutapahtumilla. Muisteluihin osallistuneille kerrottiin, että heidän muistojensa pohjalta kehitettäisiin liikunnan ammattilaisten toimesta tarinallistettuja ja moniaistisia liikuntaharjoituksia.

Muistelutilaisuuksien Salpausselän kisat -aiheista käyttökokoelmaa. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen maksuttomia muistelutilaisuuksia järjestettiin Hiihtomuseossa sekä kentällä eri asumisyksikköjen kerhotiloissa loppuvuodesta 2023. Pienryhmissä toteutetuissa muisteluissa kerättiin pieniä ja suuria muistoja ja tunnelmia Salpausselän kisoista, hiihtoretkistä ja lumileikeistä. Muistoja heräteltiin katselemalla teemoihin liittyviä arkistokuvia Hiihtomuseon kokoelmista ja tutustumalla erilaisia esineitä sisältäviin käyttökokoelmiin. Tilaisuuksia järjestettiin kaiken kaikkiaan lähes kaksikymmentä, ja niihin osallistui kuusikymmentä muistelijaa.

Muistelutilaisuuksissa hankkeen työntekijät toimivat keskustelun herättäjinä ja ohjaajina, tilaisuudet aloitettiin usein mielikuvaharjoituksella sekä muistia aktivoivilla liikkeillä. Osallistujille jaettiin myös lumipalloa muistuttavat pallot, joita sai pidellä käsissä tilaisuuden ajan. Keskustelun hiipuessa ohjaajat esittivät teemoihin liittyviä lisäkysymyksiä ja jakoivat tarpeen mukaan omia muistojaan. Tilaisuuksissa viihdyttiin keskimäärin tunnin verran.

Osallistavan tason lisäksi myös hankkeen muisteluiden sosiaalinen ulottuvuus muodostui merkittäväksi. Erilaisissa kerhoryhmissä toteutuneihin tilaisuuksiin saavuttiin välillä vain kuuntelemaan toisten muistoja, ja muistojen herättämät keskustelut jatkuivat paikoin myös varsinaisen muistelutilaisuuden päätyttyä. Muutama osallistuja halusi jakaa hankkeen työntekijöiden kanssa myös muita lapsuuteen, nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen liittyviä muistoja, vaikka niitä ei tallennettu hankekäyttöä varten.

Vuodenvaihteessa 2023–2024 hankkeen työntekijät rekrytoivat neljä liikunnan alan ammattilaista tulevien liikuntaharjoitusten ohjaajiksi. Ohjaajat löytyivät sekä hankkeen yhteistyökumppaneiden että paikallisten verkostojen kautta. Hankkeen innovatiivisen luonteen vuoksi rekrytoinneissa painotettiin erilaisia osaamisalueita, jotka muistojen teemoihin yhdistettyinä muodostaisivat uudenlaisia kokonaisuuksia. Muistelutilaisuuksissa tallennetut muistot siirrettiin nauhapöytäkirjoihin, joista kertyi hankkeen ohjaajille muisteluaineistoa harjoituksen tarinallistamista varten lähes kolmenkymmenen sivun verran.

Talviset tanssit -harjoituksen ohjaaja, tanssitaiteilija Leena Keizer. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen ohjaajista tanssitaiteilija Leena Keizer on kulttuurin moniammattilainen, joka tuottaa esityksiä eri-ikäisille yleisöille teattereihin, luontoon ja kiertueille. Lahtelaissyntyinen Leena Vilponen on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, joka on ohjannut kiinalaista taijiliikuntaa yli kolmekymmentä vuotta. Aiemmin muun muassa Vire TV:n kanssa yhteistyötä tehnyt Tarja Kindstedt on fysioterapeutti sekä geriatrisen- ja muistikuntoutuksen asiantuntija. Päivi Vihma on puolestaan Wellamo-opiston liikunnan suunnittelijaopettaja ja muusikko.

Keväällä 2024 tarjottavat elämykselliset liikuntaharjoitukset ovat maksuttomia yli 65-vuotiaille osallistujille. Harjoituksia elävöitetään museon arkistokuvilla, ne kestävät noin 45 minuuttia ja pidetään pienryhmissä. Niitä voi kokeilla joko kertaluontoisesti tai ilmoittautua useampaan harjoitukseen. Liikuntaharjoitukset on suunniteltu ikäihmisille, eli ne tehdään pääosin tuolilla istuen. Harjoituksiin ilmoittautuneet osallistujat pääsevät tutustumaan Hiihtomuseon näyttelyihin ilmaiseksi, eli hanke tuo Hiihtomuseolle uusia yleisöjä ja tekee museon näyttelyitä ja tiloja tutuiksi kohderyhmän edustajille.

Tammikuusta huhtikuulle 2024 ulottuvassa kokeiluvaiheessa harjoitukset pidetään pääosin Hiihtomuseon Nuoska-tilassa, mutta hankkeen yhteistyökumppanina toimiva Wellamo-opisto vie Päivi Vihman suunnitteleman ja vetämän Laulaen Salppurin kisoihin -harjoituksen myös kentälle. Jokainen ohjaaja vetää suunnittelemansa harjoituksen vähintään kuusi kertaa, ja kehittää sen sisältöä ja toteutusta jokaisen toteutuskerran jälkeen kerätyn palautteen pohjalta. Palautetta kerätään harjoitusten jälkeen sekä suullisesti että kirjallisesti anonyymin Miltä tuntuu -lomakekyselyn avulla.

Huhtikuussa päättyvän kokeiluvaiheen jälkeen yksi harjoitus jatkaa toukokuussa 2024 pidettävään pilotointivaiheeseen, jossa ohjaaja voi jatkokehittää harjoitustaan edelleen. Kokeilu- ja pilotointivaiheen aikana kehittyvästä uudesta palvelusta tulee osa Hiihtomuseon senioriyleisötyön palveluvalikoimaa vuoden 2025 aikana. Tulevaisuudessa palvelua tarjotaan myös digitaalisessa muodossa.

MIRA ARKKO, projektitutkija


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, kaksi

Kesäisiä päiviä Jalkarannassa – Ainolan historiaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Herrasväen kesänviettotavat alkoivat muuttua kaupungistumisen myötä. Suomalaisen maalaismaiseman kauneus avautui uudella tavalla. Höyrylaivat kuljettivat väkeä suvisiin maisemiin, ja rautatieverkon laajetessa junakyydilläkin oli mahdollista päästä vilpeiden vesien äärelle. 1800-luvun loppupuolella rannoille alkoi nousta porvariston huviloita, joihin talous palvelijoineen kaikkineen siirrettiin yleensä koko kesän ajaksi. Lahden seudun ensimmäisiä huviloita oli apteekkari Aron Grönmarkin Jalkarantaan rakennuttama Merilä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Talon takan piirsi taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joskin tieto on epävarma. Eliel Saarisen suunnittelema Merilä vuonna 1904 lähetetyssä postikortissa. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Suomalaismielinen Grönmark halusi huvilansa suunnittelijaksi suomalaisuuden manifestiksi vuonna 1900 nousseen Pariisin maailmannäyttelypaviljongin arkkitehdin. Mer

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii