Siirry pääsisältöön

Ikärikkaiden talvisista muistoista tanssia, laulua ja liikettä

 

Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä -hanke syntyi tarpeesta kehittää ikärikkaille suunnattuja palveluita. Hankkeelle myönnettiin Museoviraston innovatiiviset hankkeet -rahoitusta. Innovatiivisen ja osallistavan hankkeen tavoitteena on kehittää Hiihtomuseon senioriyleisötyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät ikäihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Osallistujia Salpausselän kisat -aiheisessa muistelutilaisuudessa lokakuussa 2023. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen tavoitteena on liikkumisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen, sekä sosiaalisen ja osallistavan toiminnan mahdollistaminen. Hiihtomuseo toimii osana Lahden museoita, jotka kehittävät aktiivisesti ikääntyvän väestön yleisötyön palveluja. Lahden museoiden uusi strategia on asettanut askelmerkit asiakaslähtöiselle, laajasti yleisötyöosaamista kehittävälle toiminnalle. Lahden museoiden toimintamalli on osallistava.

Lahden museoiden tallennusvastuuseen kuuluvat myös vanhuuteen liittyvät ilmiöt kansallisessa Takon tallennustyönjaossa. Tämä vastuualue vahvistaa tarvetta perehtyä vanhusten tarpeisiin ja olla aktiivisena toimijana ikäihmisten elämässä. Hiihtomuseon senioriyleisötyöpalveluissa huomioidaan jatkossa tarve sekä läsnäoloa vaativille että erilaisille digitaalisille kokonaisuuksille.

Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen sekä Takon tallennustyön vastuualue edellyttävät yhteistyötä erityisesti ikäihmisten ja gerontologiaan perehtyneiden toimijoiden kanssa. Muistot liikkeeksi -hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat tästä syystä ikäihmisten asiantuntijat Lahden kaupungin liikuntapalveluista, Gerontologian tutkimuskeskuksesta (GEREC), Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:stä (PHLU), Vire TV:stä ja Wellamo-opistosta.

Muistot liikkeeksi -hankkeen yleisölle näkyvä osuus käynnistyi syksyllä 2023 ikäihmisille suunnatuilla muistelutapahtumilla. Muisteluihin osallistuneille kerrottiin, että heidän muistojensa pohjalta kehitettäisiin liikunnan ammattilaisten toimesta tarinallistettuja ja moniaistisia liikuntaharjoituksia.

Muistelutilaisuuksien Salpausselän kisat -aiheista käyttökokoelmaa. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen maksuttomia muistelutilaisuuksia järjestettiin Hiihtomuseossa sekä kentällä eri asumisyksikköjen kerhotiloissa loppuvuodesta 2023. Pienryhmissä toteutetuissa muisteluissa kerättiin pieniä ja suuria muistoja ja tunnelmia Salpausselän kisoista, hiihtoretkistä ja lumileikeistä. Muistoja heräteltiin katselemalla teemoihin liittyviä arkistokuvia Hiihtomuseon kokoelmista ja tutustumalla erilaisia esineitä sisältäviin käyttökokoelmiin. Tilaisuuksia järjestettiin kaiken kaikkiaan lähes kaksikymmentä, ja niihin osallistui kuusikymmentä muistelijaa.

Muistelutilaisuuksissa hankkeen työntekijät toimivat keskustelun herättäjinä ja ohjaajina, tilaisuudet aloitettiin usein mielikuvaharjoituksella sekä muistia aktivoivilla liikkeillä. Osallistujille jaettiin myös lumipalloa muistuttavat pallot, joita sai pidellä käsissä tilaisuuden ajan. Keskustelun hiipuessa ohjaajat esittivät teemoihin liittyviä lisäkysymyksiä ja jakoivat tarpeen mukaan omia muistojaan. Tilaisuuksissa viihdyttiin keskimäärin tunnin verran.

Osallistavan tason lisäksi myös hankkeen muisteluiden sosiaalinen ulottuvuus muodostui merkittäväksi. Erilaisissa kerhoryhmissä toteutuneihin tilaisuuksiin saavuttiin välillä vain kuuntelemaan toisten muistoja, ja muistojen herättämät keskustelut jatkuivat paikoin myös varsinaisen muistelutilaisuuden päätyttyä. Muutama osallistuja halusi jakaa hankkeen työntekijöiden kanssa myös muita lapsuuteen, nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen liittyviä muistoja, vaikka niitä ei tallennettu hankekäyttöä varten.

Vuodenvaihteessa 2023–2024 hankkeen työntekijät rekrytoivat neljä liikunnan alan ammattilaista tulevien liikuntaharjoitusten ohjaajiksi. Ohjaajat löytyivät sekä hankkeen yhteistyökumppaneiden että paikallisten verkostojen kautta. Hankkeen innovatiivisen luonteen vuoksi rekrytoinneissa painotettiin erilaisia osaamisalueita, jotka muistojen teemoihin yhdistettyinä muodostaisivat uudenlaisia kokonaisuuksia. Muistelutilaisuuksissa tallennetut muistot siirrettiin nauhapöytäkirjoihin, joista kertyi hankkeen ohjaajille muisteluaineistoa harjoituksen tarinallistamista varten lähes kolmenkymmenen sivun verran.

Talviset tanssit -harjoituksen ohjaaja, tanssitaiteilija Leena Keizer. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen ohjaajista tanssitaiteilija Leena Keizer on kulttuurin moniammattilainen, joka tuottaa esityksiä eri-ikäisille yleisöille teattereihin, luontoon ja kiertueille. Lahtelaissyntyinen Leena Vilponen on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, joka on ohjannut kiinalaista taijiliikuntaa yli kolmekymmentä vuotta. Aiemmin muun muassa Vire TV:n kanssa yhteistyötä tehnyt Tarja Kindstedt on fysioterapeutti sekä geriatrisen- ja muistikuntoutuksen asiantuntija. Päivi Vihma on puolestaan Wellamo-opiston liikunnan suunnittelijaopettaja ja muusikko.

Keväällä 2024 tarjottavat elämykselliset liikuntaharjoitukset ovat maksuttomia yli 65-vuotiaille osallistujille. Harjoituksia elävöitetään museon arkistokuvilla, ne kestävät noin 45 minuuttia ja pidetään pienryhmissä. Niitä voi kokeilla joko kertaluontoisesti tai ilmoittautua useampaan harjoitukseen. Liikuntaharjoitukset on suunniteltu ikäihmisille, eli ne tehdään pääosin tuolilla istuen. Harjoituksiin ilmoittautuneet osallistujat pääsevät tutustumaan Hiihtomuseon näyttelyihin ilmaiseksi, eli hanke tuo Hiihtomuseolle uusia yleisöjä ja tekee museon näyttelyitä ja tiloja tutuiksi kohderyhmän edustajille.

Tammikuusta huhtikuulle 2024 ulottuvassa kokeiluvaiheessa harjoitukset pidetään pääosin Hiihtomuseon Nuoska-tilassa, mutta hankkeen yhteistyökumppanina toimiva Wellamo-opisto vie Päivi Vihman suunnitteleman ja vetämän Laulaen Salppurin kisoihin -harjoituksen myös kentälle. Jokainen ohjaaja vetää suunnittelemansa harjoituksen vähintään kuusi kertaa, ja kehittää sen sisältöä ja toteutusta jokaisen toteutuskerran jälkeen kerätyn palautteen pohjalta. Palautetta kerätään harjoitusten jälkeen sekä suullisesti että kirjallisesti anonyymin Miltä tuntuu -lomakekyselyn avulla.

Huhtikuussa päättyvän kokeiluvaiheen jälkeen yksi harjoitus jatkaa toukokuussa 2024 pidettävään pilotointivaiheeseen, jossa ohjaaja voi jatkokehittää harjoitustaan edelleen. Kokeilu- ja pilotointivaiheen aikana kehittyvästä uudesta palvelusta tulee osa Hiihtomuseon senioriyleisötyön palveluvalikoimaa vuoden 2025 aikana. Tulevaisuudessa palvelua tarjotaan myös digitaalisessa muodossa.

MIRA ARKKO, projektitutkija


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, k...

Purkuaalto uhkaa rakennettua ympäristöä – ja ilmastoa

Viime vuosina Suomessa on havahduttu siihen, että erityisesti modernia rakennusperintöä puretaan kiihtyvään tahtiin. Purkamisen kohteeksi voivat joutua jopa 1990-luvulla rakennetut rakennukset ja purkamisvimma tuntuu vallanneen koko Suomen. Helsingissä on esimerkiksi puhututtanut Aktian talon purkaminen Mannerheimintiellä. Miten purkaminen vaikuttaa ilmastoon ja elinympäristöömme?   Lahden vientikerman tehdasrakennus purettiin alkuvuodesta 2022. Kuva: Anssi Malinen/Lahden museot  Modernin rakennusperinnön arvojen tunnistaminen on ollut kulttuuriympäristökentällä viime vuosina keskeinen teema, sillä modernit rakennukset päätyvät yhä useammin museon asiantuntijoiden työpöydälle joko korjaushankkeiden tai – yhä useammin – purkavan uudisrakentamisen yhteydessä. Yli 90 % Suomen rakennuskannasta on rakennettu sotien jälkeisenä aikana. Rakennusperintömme on siis määritelmällisesti hyvin modernia.  1960-luvun rakennukset ovat nyt peruskorjausiässä, mutta kuitenkin moni niist...

Mukana museossa – Birgitta Stjernvall-Järvi Lahden museoiden muistoissa

Birgitta Stjernvall-Järvi kuoli 80-vuotiaana 10.6.2024. Hän oli syntynyt 1.4.1944 Sysmän Virtaan Vanhankartanon tyttärenä. Birgitta Stjernvall kirjoitti ylioppilaaksi Salpausselän yhteiskoulun ensimmäisen ylioppilasvuosikerran mukana vuonna 1964 ja valmistui kaksi vuotta myöhemmin kansakoulunopettaksi Helsingin opettajakorkeakoulusta. Birgitta Stjernvall-Järvi oli monin tavoin mukana museossa. Birgitta Sjernvall-Järvi 1960-luvun alussa. Lahden museoiden kuvakokoelmat. Opiskellessaan Birgitta sai tilaisuuden mukavaan sivutoimeen. Hänestä tuli televisiokuuluttaja, yksi alan pioneereista. Taikalaatikon kaunottaret olivat vielä 1960-luvulla suuri ihailun kohde. Tv-illan päätteeksi kuuluttajan lausuma ”Hyvää yötä” kuulosti henkilökohtaiselta ja turvalliselta. Television varhaisvuosista saakka lastenohjelmat olivat merkittävä osa ohjelmistoa, kuten voimme Radio- ja tv-museon perusnäyttelyssä oppia. Oli tietenkin tärkeää naulita kansa vastaanotinten ääreen ja totuttaa katsojat pienestä...