Siirry pääsisältöön

Ikärikkaiden talvisista muistoista tanssia, laulua ja liikettä

 

Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä -hanke syntyi tarpeesta kehittää ikärikkaille suunnattuja palveluita. Hankkeelle myönnettiin Museoviraston innovatiiviset hankkeet -rahoitusta. Innovatiivisen ja osallistavan hankkeen tavoitteena on kehittää Hiihtomuseon senioriyleisötyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät ikäihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Osallistujia Salpausselän kisat -aiheisessa muistelutilaisuudessa lokakuussa 2023. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen tavoitteena on liikkumisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen, sekä sosiaalisen ja osallistavan toiminnan mahdollistaminen. Hiihtomuseo toimii osana Lahden museoita, jotka kehittävät aktiivisesti ikääntyvän väestön yleisötyön palveluja. Lahden museoiden uusi strategia on asettanut askelmerkit asiakaslähtöiselle, laajasti yleisötyöosaamista kehittävälle toiminnalle. Lahden museoiden toimintamalli on osallistava.

Lahden museoiden tallennusvastuuseen kuuluvat myös vanhuuteen liittyvät ilmiöt kansallisessa Takon tallennustyönjaossa. Tämä vastuualue vahvistaa tarvetta perehtyä vanhusten tarpeisiin ja olla aktiivisena toimijana ikäihmisten elämässä. Hiihtomuseon senioriyleisötyöpalveluissa huomioidaan jatkossa tarve sekä läsnäoloa vaativille että erilaisille digitaalisille kokonaisuuksille.

Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen sekä Takon tallennustyön vastuualue edellyttävät yhteistyötä erityisesti ikäihmisten ja gerontologiaan perehtyneiden toimijoiden kanssa. Muistot liikkeeksi -hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat tästä syystä ikäihmisten asiantuntijat Lahden kaupungin liikuntapalveluista, Gerontologian tutkimuskeskuksesta (GEREC), Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:stä (PHLU), Vire TV:stä ja Wellamo-opistosta.

Muistot liikkeeksi -hankkeen yleisölle näkyvä osuus käynnistyi syksyllä 2023 ikäihmisille suunnatuilla muistelutapahtumilla. Muisteluihin osallistuneille kerrottiin, että heidän muistojensa pohjalta kehitettäisiin liikunnan ammattilaisten toimesta tarinallistettuja ja moniaistisia liikuntaharjoituksia.

Muistelutilaisuuksien Salpausselän kisat -aiheista käyttökokoelmaa. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen maksuttomia muistelutilaisuuksia järjestettiin Hiihtomuseossa sekä kentällä eri asumisyksikköjen kerhotiloissa loppuvuodesta 2023. Pienryhmissä toteutetuissa muisteluissa kerättiin pieniä ja suuria muistoja ja tunnelmia Salpausselän kisoista, hiihtoretkistä ja lumileikeistä. Muistoja heräteltiin katselemalla teemoihin liittyviä arkistokuvia Hiihtomuseon kokoelmista ja tutustumalla erilaisia esineitä sisältäviin käyttökokoelmiin. Tilaisuuksia järjestettiin kaiken kaikkiaan lähes kaksikymmentä, ja niihin osallistui kuusikymmentä muistelijaa.

Muistelutilaisuuksissa hankkeen työntekijät toimivat keskustelun herättäjinä ja ohjaajina, tilaisuudet aloitettiin usein mielikuvaharjoituksella sekä muistia aktivoivilla liikkeillä. Osallistujille jaettiin myös lumipalloa muistuttavat pallot, joita sai pidellä käsissä tilaisuuden ajan. Keskustelun hiipuessa ohjaajat esittivät teemoihin liittyviä lisäkysymyksiä ja jakoivat tarpeen mukaan omia muistojaan. Tilaisuuksissa viihdyttiin keskimäärin tunnin verran.

Osallistavan tason lisäksi myös hankkeen muisteluiden sosiaalinen ulottuvuus muodostui merkittäväksi. Erilaisissa kerhoryhmissä toteutuneihin tilaisuuksiin saavuttiin välillä vain kuuntelemaan toisten muistoja, ja muistojen herättämät keskustelut jatkuivat paikoin myös varsinaisen muistelutilaisuuden päätyttyä. Muutama osallistuja halusi jakaa hankkeen työntekijöiden kanssa myös muita lapsuuteen, nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen liittyviä muistoja, vaikka niitä ei tallennettu hankekäyttöä varten.

Vuodenvaihteessa 2023–2024 hankkeen työntekijät rekrytoivat neljä liikunnan alan ammattilaista tulevien liikuntaharjoitusten ohjaajiksi. Ohjaajat löytyivät sekä hankkeen yhteistyökumppaneiden että paikallisten verkostojen kautta. Hankkeen innovatiivisen luonteen vuoksi rekrytoinneissa painotettiin erilaisia osaamisalueita, jotka muistojen teemoihin yhdistettyinä muodostaisivat uudenlaisia kokonaisuuksia. Muistelutilaisuuksissa tallennetut muistot siirrettiin nauhapöytäkirjoihin, joista kertyi hankkeen ohjaajille muisteluaineistoa harjoituksen tarinallistamista varten lähes kolmenkymmenen sivun verran.

Talviset tanssit -harjoituksen ohjaaja, tanssitaiteilija Leena Keizer. Kuvaaja Karoliina Redsven, Lahden museot.

Hankkeen ohjaajista tanssitaiteilija Leena Keizer on kulttuurin moniammattilainen, joka tuottaa esityksiä eri-ikäisille yleisöille teattereihin, luontoon ja kiertueille. Lahtelaissyntyinen Leena Vilponen on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, joka on ohjannut kiinalaista taijiliikuntaa yli kolmekymmentä vuotta. Aiemmin muun muassa Vire TV:n kanssa yhteistyötä tehnyt Tarja Kindstedt on fysioterapeutti sekä geriatrisen- ja muistikuntoutuksen asiantuntija. Päivi Vihma on puolestaan Wellamo-opiston liikunnan suunnittelijaopettaja ja muusikko.

Keväällä 2024 tarjottavat elämykselliset liikuntaharjoitukset ovat maksuttomia yli 65-vuotiaille osallistujille. Harjoituksia elävöitetään museon arkistokuvilla, ne kestävät noin 45 minuuttia ja pidetään pienryhmissä. Niitä voi kokeilla joko kertaluontoisesti tai ilmoittautua useampaan harjoitukseen. Liikuntaharjoitukset on suunniteltu ikäihmisille, eli ne tehdään pääosin tuolilla istuen. Harjoituksiin ilmoittautuneet osallistujat pääsevät tutustumaan Hiihtomuseon näyttelyihin ilmaiseksi, eli hanke tuo Hiihtomuseolle uusia yleisöjä ja tekee museon näyttelyitä ja tiloja tutuiksi kohderyhmän edustajille.

Tammikuusta huhtikuulle 2024 ulottuvassa kokeiluvaiheessa harjoitukset pidetään pääosin Hiihtomuseon Nuoska-tilassa, mutta hankkeen yhteistyökumppanina toimiva Wellamo-opisto vie Päivi Vihman suunnitteleman ja vetämän Laulaen Salppurin kisoihin -harjoituksen myös kentälle. Jokainen ohjaaja vetää suunnittelemansa harjoituksen vähintään kuusi kertaa, ja kehittää sen sisältöä ja toteutusta jokaisen toteutuskerran jälkeen kerätyn palautteen pohjalta. Palautetta kerätään harjoitusten jälkeen sekä suullisesti että kirjallisesti anonyymin Miltä tuntuu -lomakekyselyn avulla.

Huhtikuussa päättyvän kokeiluvaiheen jälkeen yksi harjoitus jatkaa toukokuussa 2024 pidettävään pilotointivaiheeseen, jossa ohjaaja voi jatkokehittää harjoitustaan edelleen. Kokeilu- ja pilotointivaiheen aikana kehittyvästä uudesta palvelusta tulee osa Hiihtomuseon senioriyleisötyön palveluvalikoimaa vuoden 2025 aikana. Tulevaisuudessa palvelua tarjotaan myös digitaalisessa muodossa.

MIRA ARKKO, projektitutkija


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maauimala mäkimontussa – Lahden oma erikoisuus

Lahden maauimalan tuleva kohtalo on puhututtanut kaupunkilaisia niin lehtien palstoilla kuin uimalan saunan lauteillakin. Alkukesästä uutisoitiin, että maauimala on vuonna 2024 auki mahdollisesti viimeistä kesää. Korjausvelkaa on kertynyt, eikä remontin rahoittamisesta tai tahtotilasta siihen ole tietoa.  Urheilukeskus on nykymuodossaan pitkälti 1970-luvun asussa. Maauimala otettiin mukaan Urheilukeskuksen yleissuunnitelmaan oikeastaan käytännön tarpeesta: Suurmäen mäkimonttu jouduttiin betonoimaan, jotta alueen pohjavedet pystyttiin paremmin suojelemaan. Näin syntyi harvinainen yhdistelmä mäkihyppyä ja uintia. Mäen alusta saatiin valmiiksi vuoden 1972 kisoihin, mutta maauimala avautui yleisölle 1974. Maauimalasta tuli Lahden ensimmäinen ja ainoa 50 metrin allas. 1980-luvun postikorttiin on kaupungintalon ja rautatieaseman lisäksi päätynyt hyppyrimäet ja maauimala. Kuva: Raimo Ketola/Laatukortti, Lahden museoiden kuvakokoelmat.  Maauimalan kohtalo on monisyinen juttu, johon li...

Andelinin perhe – tarina sukualbumien sivuilta

Lahden museoiden kuvakokoelmiin on tullut sadan toimintavuoden aikana monen lahtelaisen suvun valokuvia, albumeja ja arkistoaineistoa. Kokonaisuuksia käsitellessä herää kysymys, miksi jonkin suvun kuvat ja asiakirjat ovat päätyneet museoon. Miksi niitä ei ole pidetty suvulla? Ensiksi on todettava, että on henkilöitä, jotka ovat tietoisesti halunneet lahjoittaa sukukuvansa museolle. On myös tapauksia, että aineisto on saattanut löytyä kiinteistökaupan jälkeen ullakolta ja uudet omistajat ovat lahjoittaneet tuntemattomien ihmisten kuvat museolle. Joskus suvun aineisto on saattanut jäädä henkilölle, jolla ei ole ollut jälkikasvua tai ylipäätään perijöitä tai testamenttia, jolloin omaisuus on mennyt valtiolle, minkä jälkeen henkilön kotikunta on voinut hakea osuutta perinnöstä itselleen. Tällä tavalla Lahden museoiden kokoelmiin on tullut esimerkiksi Martti Saksalan suvun valokuvia ja arkistoaineistoa. Neljäs vaihtoehto on, että vaikka perheettömällä henkilöllä on sukua, yhteys sukuun on v...

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...