Millä tavalla mahtavatkaan linkittyä toisiinsa Lahden kirjasto sekä hotelliravintola Lahden seurahuone? Äkkiseltään voisi todeta, etteivät juuri mitenkään. Kuitenkin molempien syntytarinan taustalla näemme erään tarmokkaan rouvan, Karoliina Moesbellin, vaikutuksen.
Lahtelaiset oppivat tuntemaan rouva Moesbellin juuri Karoliina Moesbellinä, jota nimeä käytän nyt minäkin tässä tekstissä. Hänen nimensä oli oikeasti kuitenkin Carolina Moesböll, syntyjään Dalinger. Hän syntyi vuonna 1814 Württenbergissä, vanhassa kuningaskunnassa, josta oli myöhemmin tuleva osa nykyistä Saksaa. Dalingerien perhe eli ilmeisen liikkuvaa elämää vaikuttaen aikanaan esimerkiksi Riiassa sekä Viipurissa. Matkustelun syyksi ilmoitettiin hajuvesikauppa sekä posetiivinsoitto. Kenties Karoliinan yritteliäisyys kumpuaakin juuri hänen perhetaustastaan.
Viipurissa Karoliina tapasi tulevan miehensä, tanskalaisen Carl Emil Moesböllin, joka oli saapunut kaupunkiin sirkusseurueen palvelijana. Nuori pari ei jäänyt toimettomaksi, tuloja saatiin posetiivinsoiton ohella hajuvesi- ja kenkävoidekaupasta. Hajuvesibisnekset veivät pariskunnan lopulta Porvooseen, jonne he aikoivat perustaa hajuvesitehtaan. Suunnitelman kaaduttua pariskunta siirtyi Heinolaan, jossa he rupesivat sokerileipureiksi. Konditorian yhteydessä toimi myös biljardisali, aikansa harvinaisuus, josta joutui maksamaan jopa erikoisveroa.
Carl Emilin kuoleman jälkeen vuonna 1860 Karoliina jatkoi liiketoimintaansa ensin yksin ja myöhemmin apumiehensä kanssa, jonka kanssa hän myöhemmin meni naimisiinkin. Karoliinan liitto 25 vuotta nuoremman alaisensa kanssa herätti paheksuntaa sen aikaisissa heinolalaisissa.
 |
| Lahden palosta selviytynyt Karoliina Moesbellin kiinteistö Rautatien- ja Vapaudenkadun kulmassa vähän ennen purkua vuonna 1963. Lahden museot, kuvakokoelmat. |
Pieneen mutta vimmatusti kehittyvään Lahden kylään Karoliina Moesbell muutti 1860-luvun lopulla, jos rippikirjoja on uskominen, ilman uutta puolisoaan. Älykkäänä liikenaisena hän lienee huomannut kasvavan risteyspaikan potentiaalin. Hänestä tulikin yksi aivan ensimmäisistä lahtelaisista naisyrittäjistä hänen jatkaessaan leipomo- ja ravintolatoimintaansa kylässä vuonna 1872. Moesbellin ravintola, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen torin Rauhankadun puoleisella kulmalla, oli Lahden ensimmäinen ravintola. Se kehittyi Lahden kylän ja myöhemmin uuden kauppalan seuraelämän ehdottomaksi keskukseksi. Karoliina piti kiinteistössään yllä myös majoitustoimintaa ja moni Lahteen saapunut matkaaja viettikin yönsä juuri hänen huomassaan.
Karoliinalla oli bisnesvaiston lisäksi myös kulttuurista kiinnostusta. Vuonna 1876 järjestettiin Karoliinan ravintolassa ”iltahuvit”, joiden tuotto ohjattiin kirjojen hankintaan lainakirjastoa varten. Karoliina itse teki illan suurimman lahjoituksen ja oli näin ollen etunenässä Lahden ensimmäistä kirjastoa perustettaessa. Idea kirjastosta ei varsinaisesti ollut hänen vaan erään toisen kyläläisen, mutta Karoliinan toimilla sen perustaminen, ellei suorastaan mahdollistunut, niin vähintään nopeutui. Toimipa kirjasto hänen talossaankin joinakin vuosina.
Lahden palo vuonna 1877 tuhosi suuren osan vanhasta kylästä mutta Karoliinaa lykästi, sillä hänen ravintolansa selvisi palosta nipin napin. Palon jälkeen Lahteen suunniteltiin ruutukaava ja tontteja huutokaupattiin. Karoliina hankki tontin Rautatien- ja Vapaudenkadun kulmasta ja siirsi talonsa sinne menestyksellistä ravintolatoimintaansa jatkaen.
Karoliina kuoli 69-vuotiaana vuonna 1883. Moesbellin ravintolan toiminta lakkasi tämän jälkeen. Muutaman välivaiheen myötä ravintolatoiminta Moesbellin kiinteistössä kuitenkin jatkui, kun Seurahuone avasi samaisessa talossa ravintolansa vuonna 1892. Voitaneen siis nähdä Karoliina Moesbellin vaikuttaneen, vaikkakin epäsuorasti, tämän lahtelaisin ikonin syntyyn.
 |
| Moesbellin kiinteistö sisäpihalta kuvattuna.Lahden museot, kuvakokoelmat |
Karoliina Moesbellin elämä vaikuttaa olleen vallan mielenkiintoista. Ennen Hämeeseen päätymistään hän lienee nähnyt varsin paljon maailmaa. Hänellä ja hänen miehellään oli lusikka monessa sopassa eikä Karoliina leskeksi jäätyäänkään pysynyt toimettomana taikka alistunut ajan sukupuolinormeihin. Karoliinaa ei ilmeisesti kukaan koskaan näy taltioineen valokuvaan tai maalaukseen ja hänen ravintolakiinteistönsäkin purettiin 1960-luvulla. Silti tomeran Karoliinan vaikutus Lahdessa näkyy vieläkin, 140 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Loistavuuden majakka! Viestisi on sekä oivaltava että hyvin muotoiltu. Kiitos arvokkaan näkökulmasi jakamisesta.
VastaaPoista