Koivuniemestä Ruoriniemeksi

 Lahden museot sai tänä vuonna lahjoituksena noin kolmekymmentä Antti Mäkiprosin 1940-luvun lopulla ottamaa valokuvaa Niemen kaupunginosaan kuuluvasta niemen alueesta. Ennestään alueelta ei juurikaan ollut vanhoja kuvia museon kokoelmissa. Negatiivien digitointi paljasti, miten hienosta lahjoituskokonaisuudesta on kysymys. Kuvien joukossa on myös talvikuvia, joita tulee lahjoituksina yleensä paljon vähemmän. Kuvien kautta pääsee aikamatkalle niemen 1940-luvun loppupuolen tunnelmaan. Koska niemen maisema ja käyttötarkoitus ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana niin paljon, käydään tässä lyhyesti läpi paikan historiaa ennen ja jälkeen 1940-luvun. 

Vuoden 1885 Vesijärvi-kartassa niemi on saanut nimekseen Björkudd, Koivuniemi, ja sen kärkeen on merkitty kolmio, joka tarkoittaa kumpelia eli kummelia, rannalle todennäköisesti kivistä rakennettua, valkoiseksi maalattua merimerkkiä.  

Niemen maisema on ikuistettu useampaan 1900-luvun alun postikorttiin. Tässä kortissa oikealla näkyy pieni uimakoppi. Näkymä on viehättävä! Kuvaa katsomalla voi melkein kuulla lintujen laulun, koivujen huminan ja veden liplatuksen. Kuva: Lahden museot, kuvakokoelmat.

Luonnonvaraisen niemialueen maisema muuttui merkittävästi 1900-luvun alussa, jolloin sinne rakennettiin yksityinen kapearaiteinen Loviisan rata. Ratalinja kulki Vesijärven rannasta noin 82 kilometriä Suomenlahden rantaan Loviisan Valkoon. Rautatien lisäksi alueelle rakennettiin ratapihat, varastoja ja satama. Niemen satamaan tehtiin kolme 30 metrin pituista laiturihaaraa ja yhtäjaksoinen 150 metrin mittainen maalaituri. Kapearaiteinen rata avattiin yleiselle liikenteelle helmikuussa 1904. Niemen sataman ja asemapaikan kautta vietiin lähinnä puutavaraa ja tuotiin muun muassa jauhamatonta viljaa Lahden ja Heinolan polttimoihin, joista ensin mainittu sijaitsee edelleen lähellä entistä Niemen satamaa. Tallinnasta puolestaan tuotiin ruisjauhoja koko maakunnan tarpeisiin. Lisäksi paikan kautta kulki suolaa, kalkkia, tulikiveä sekä kaupan tavaraa.  

Heinolalainen Oy Koskensaari Ab:n omistama Tervatehdas Oy Kanto aloitti toimintansa sataman tuntumassa vuonna 1918. Yritys toimi alueella yli 25 vuotta. Tervatehdas kuivasi tervaskannoista tervaa, josta jalostettiin karboleumia, koneöljyä ja laivapikeä. Karboleumia käytettiin valtion rautateiden asemalaitureiden ja avovaunujen lattiapintojen käsittelyyn. Sittemmin yritys valmisti myös seinä- ja kattomaaleja.Niemekkeelle syntyi lisää teollisuutta 1920-luvun puolivälissä kun Fennia Faneriosakeyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1925. Yhtiö oli 1930-luvulla yli 800 työntekijällään Lahden suurin teollisuuslaitos. Vuonna 1963 Asko-Upo Oy osti yrityksen ja vuonna 1980 vaneritehdas myytiin Oy Wilh. Schauman Ab:lle. Myöhemmin tehdas tuli osaksi UPM-Kymmene Oyj:tä. 

Vuonna 1907 otetussa kuvassa näkyy rannassa pitkät halkopinot. Pimeään aikaan aluetta valaisi lyhtymäinen valaisin, joka sijaitsi asemarakennuksen läheisyydessä.  Kuva: Arthur Johansson, Lahden museot, kuvakokoelmat.

 

Satama-alue sijaitsi niemen kärjessä. Rata kulki aivan rantaa myöten. Kuvassa keskellä olevan Fennia Faneriosakeyhtiön tehdasalueen pohjoispuolella näkyy muun muassa Lahden Polttimo Oy, jonne Niemen sataman kautta rahdattiin viljaa. Kartta vuodelta 1948.

Niemen alueen eteläranta oli osittain kivetty. Taustalla häämöttää Niemen rautatieasema. Kuva Antti Mäkiprosi, Lahden museot, kuvakokoelmat. 

Niemen rannassa kulki rinnakkain useita raiteita. Niistä erkani rantaan päin kolme laiturihaaraa, pistoraidetta, jotka toimivat kuormaus- ja purkamispaikkoina. Tässä lastina on kivilohkareita ja puutavaraa. Kuva Antti Mäkiprosi, Lahden museot, kuvakokoelmat.  

 Rantaan on ”parkkeerattu” myös hinaaja ja proomu. Kuva Antti Mäkiprosi, Lahden museot, kuvakokoelmat.  

Pistoraiteiden läheisyyteen valmistui 1900-luvun alussa jugendtyylinen Niemen rautatieasema, joka  palveli Vesijärveltä ja Vääksyn kanavan kautta Päijänteeltä vesitse kulkenutta matkustaja- ja rahtiliikennettä sekä puunjalostuksen tavaraliikennettä. Helmikuussa 1948 aseman ympäristössä oli vilskettä kun siellä järjestettiin hiihtokilpailut ehkä lähellä olleiden tehtaiden työntekijöille. Aseman matkustajaliikenne loppui 1.8.1952, ja koko liikennepaikka lakkautettiin 30.4.1960, jonka jälkeen Loviisa–Vesijärvi-rata muutettiin leveäraiteiseksi. Niemen rautatieasema purettiin todennäköisesti vuonna 1974. Kuva Antti Mäkiprosi, Lahden museot, kuvakokoelmat. 

Niemen kärjessä, sen pohjoispuolella, oli aikoinaan hyvin suosittu matonpesupaikka. Näin mattoja pestiin vuonna 1954. Kuva: Eino Mäkinen, Lahden museot, kuvakokoelmat.

Toiminta niemen alueella alkoi hiljentyä 1900-luvun puolivälin jälkeen. Sataman karuudesta huolimatta niemen alue koettiin 1950-luvulla mukavaksi alueeksi. Eräs lahtelainen muistelee, miten hän istui tuolloin usein pistoraiteiden kupeessa pöytäliinoja merkaten. Vuonna 1980 etelästä päin otetussa ilmakuvassa ei Niemen rautatieasemaa enää ole. Kuva Raimo Airamo, Lahden museot, kuvakokoelmat.

Vuosikymmenien hiljaisuuden jälkeen alueelle alkoi 1990-luvulla rakentua yksi Lahden kalleimmista asuntoalueista, joka nimettiin Ruoriniemeksi. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot, kuvakokoelmat.

PÄIVI TAIPALE, museoamanuenssi

Lähteet

Painamattomat lähteet
L. Taipaleen suullinen tiedonanto 21.3.2023.

Painetut lähteet
Kartta Vesijärvestä. Valmistunut vuonna 1885.
Lahden kaupunki 1948. Kartta 1:10000. Helsinki.
Kivilä, Hannu 2007. Lahtelaisten lukukirja. Lahti.
Laapotti, Marjukka 1994. Lahden paikannimistö. Lahti.
Pihlaja, Juhani 2005. Lahti-käsikirja. Jyväskylä.
Vihola, Teppo 1996. Lahden historia 3. Lahden talouselämän historia. Jyväskylä.