Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä avaa tänä vuonna arvokkaan arjen käsitettä tapahtumaviikolla 1.-9.7.2023. Tapahtumaviikkoon osallistuvissa museoissa arki on läsnä esineinä, valokuvina, tarinoina ja tapahtumina.
 |
| Sahdin valmistuksella on pitkä historia Päijät-Hämeessä ja monen paikallismuseon kokoelmiin kuuluu sahdin valmistuksessa käytettyä esineistöä. Sahtiperinnettä jatkavat muun muassa useat pienpanimot ja vuosittain järjestettävissä sahtitapahtumissa myös yleisöllä on mahdollisuus tutustua paikalliseen juomaperinteeseen. Sahdin valmistusta Asikkalan Vesivehmaalla vuonna 1975. Kuva: Museoviraston journalistinen kuva-arkisto |
Vielä 1900-luvun alkupuolella arki ja pyhä erosivat selkeästi toisistaan. Pyhällä viitattiin sunnuntaihin tai kirkolliseen pyhäpäivään, jolloin puettiin pyhävaatteet päälle ja irrottauduttiin arkisista askareista. Työviikon päätteeksi mentiin saunaan. Saunassa sekä ruumis että mieli puhdistuivat vastaanottamaan pyhäpäivän. Lauantai oli työpäivä ja osa arkea aina 1960-luvulle asti, jolloin viikkotyötunnit vähenivät ja lauantaityöpäivä jäi vähitellen pois.
Tunnetussa joululaulussa kehotetaan heittämään arkihuolet pois, kun siirrytään joulun eli pyhän viettoon. Nykyään arki-sana viittaa pääsääntöisesti viikonpäiviin maanantaista perjantaihin, jolloin suuri osa suomalaisista käy töissä. Illat täyttyvät harrastuksista, ruuanlaitosta, kodinhuollosta ja yhteisestä ajasta läheisten kanssa. Vaikka arjen ja pyhän erot ovat loiventuneet, edelleen korostetaan eroa arjen ja vapaan välillä. Arki on vastakohtana niin pyhälle, viikonlopulle kuin lomalle, jota usein odotetaan malttamattomana harmaan arjen lipuessa ohi. Kuitenkin suuri osa elämästämme on arkea, arkipäiväistä puurtamista, arjen askareita, arkiliikuntaa ja arkiaterioita. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Englanniksi arki kääntyykin jokapäiväiseksi (everyday).
Arki yhdistyy usein perheeseen, kotiin ja elämän yksityiseen piiriin. Samoin arjen historia on perinteisesti nähty naisten kodin piiriin rajautuvana historiana, sosiaalihistoriana ja mikrohistoriana vastakohtana valtavirran historialle, jota määrittävät suuret historialliset tapahtumat, (miespuoliset) merkkihenkilöt ja julkinen tila. Arki ulottuu kuitenkin kodin piirin ulkopuolelle ja kiinnittyy sekä julkisiin tiloihin että yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
 |
| Hiihtäminen on osa suomalaisten arkea, vaikka hiihtämisen tavat ovat vuosikymmenien saatossa muuttuneet. Ennen sukset olivat kulkuväline, joka nopeutti siirtymistä paikasta toiseen, kun taas nykyään hiihto on pääasiassa vapaa-ajan harrastus. Koululaiset lähdössä hiihtämään kotiin parijonossa Miekkiön koulusta Hollolassa. Kuvaaja: Eero Koskela / Lahden museot |
Arjen keskellä yksityiskohdat helposti katoavat ja arki muuttuu suorittamiseksi. Kun arkeen ottaa mukaan aikaperspektiivin, kaikki kuitenkin muuttuu. Yksityiskohdat nousevat esiin ja tekevät arkisista muistoista arvokkaita. Arvokkaaseen arkeen liittyy usein itselle tärkeitä ihmisiä ja paikkoja sekä merkityksellisiä asioita. Yhteinen sieniretki isovanhempien kanssa salaiseen sienipaikkaan, naapurin mummun matonpesuvinkit tai suvun reseptillä valmistettu näkkileipä jäävät elämään muistoina, tarinoina ja uusintamisen kautta. Näin tieto siirtyy sukupolvelta toiselle. Arki muuttuu arvokkaaksi, kun katsomme sitä taaksepäin, elettynä elämänä. Arki pitää sisällään aineetonta, elävää kulttuuriperintöä, jota toistamme ja uusinnamme jokapäiväisissä puuhissamme.
Päijät-Hämeen paikallismuseoiden esineet ja tarinat kertovat arjen historiasta ja yhdistävät arjen askareet ja paikalliskulttuurin jatkumoksi menneisyydestä nykyisyyteen. Päheet museot –viikolla ei nousta arjen yläpuolelle, vaan tutkitaan ja sukelletaan arjen saloihin ja liitytään sukupolvien ketjuun elämällä ja arvostamalla omaa arkeamme. Museoviikkoon osallistuvat museot kutsuvat katsomaan arkea uusin silmin.
Lue lisää Päheet museot -viikosta
MARJA LÄHTEENMÄKI, tutkija
Kommentit
Lähetä kommentti