Siirry pääsisältöön

Katseet kohti 30-vuotiasta Lanu-puistoa

Etualalla veistos, jossa naisen vartalo vaakasuorasti lävistää harmaan kiven, taustalla öinen metsä.
Olavi Lanu: Läpi harmaan kiven, Lanu-puisto, 1992.
Kuva Juha Tanhua 2011, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan kokoelmat.

Lahden Kariniemen mäelle kätkeytyy varsinainen helmi. Lehtometsän siimeksessä on 12 kuvataiteilija Olavi Lanun (1925–2015) betoniveistosta. Materiaalin lisäksi kaikkia veistoksia yhdistää aihe – niissä jokaisessa esiintyy yksi tai useampi ihmishahmo. Nämä istuvat, seisovat, halailevat ja mitä erilaisempiin asentoihin asettuneet betonijättiläiset ovat asuttaneet Kariniemen mäkeä jo 30 vuotta. Luonto on ottanut teokset omakseen. Sammal saa kasvaa niiden päällä ja teokset sulautuvat osaksi puustoa ja maastoa. Juuri niin kuin taiteilija toivoikin.

Lanu-puisto valmistui vuosien 1989–1992 välillä. Veistoksia pystytettiin paikoilleen kesäisin, kolme teosta vuodessa. Veistokset ovat paitsi isokokoisia, myös painavia. Lanun avustajina toimi Lahden taideinstituutin oppilaita. Heistä osa ikuistettiin myös itse teoksiin, sillä hahmojen malleina toimi Lanun oppilaita ja perheenjäseniä. Veistosten pinta imitoi luonnonmateriaaleja, kuten kiveä, oksia ja jäätä.

Teokset on tarkoitettu löydettäväksi sattumalta. Siinä ne onnistuvatkin – kävely Lanu-puistossa on samanaikaisesti virkistävä, rauhoittava ja innostava kokemus. Lapsille paikka voi olla hauska seikkailu. Näihin veistoksiin saa koskea!

Ihmishahmoista koostuva veistos öisessä metsässä.
Olavi Lanu: Iso kivi, Lanu-puisto, 1991.
Kuva Juha Tanhua 2011, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan kokoelmat.

Lanu-puistossa tapahtuu

Lanu-puiston täyttäessä tänä vuonna 30 vuotta, joukko lahtelaisia kulttuuri-, luonto- ja matkailualan toimijoita on yhdessä ideoinut juhlavuoden ohjelmaa. Kesäkaudella järjestetään muun muassa eri teemaisia opastuksia, villiyrttikävelyjä, valokuvatapahtuma, konsertti ja muisteluhetki Olavi Lanusta. Juhlavuoden kohokohta on Lanun syntymäpäivä 10. heinäkuuta, jolloin on myös Suomen kuvataiteen päivä. Syksyllä Kino Iiriksessä esitetään Lanusta kertovaa dokumenttia, jonka on ohjannut Keijo Skippari. Esitykset ovat yleisölle maksuttomia. Tapahtumia on koottu Lanu-puisto 30 vuotta -Facebook sivustolle, mikä jokaisen kaupunkilaisen kannattaa ottaa seurantaan.

Valaistu veistos öisessä metsässä.
Olavi Lanu: Rankakasa, Lanu-puisto, 1990.
Kuva Juha Tanhua 2011, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan kokoelmat.

Mikä Lanu-puisto?

  • Lanu-puisto valmistui vuosien 1989–1992 aikana Lahden kaupungin tilattua 12 betoniveistosta kuvataiteilija Olavi Lanulta.
  • Lanu-puiston yhtenä lähtökohtana oli Lanun Venetsian biennaaliin vuonna 1978 toteuttama teoskokonaisuus ”Elämää suomalaismetsissä”, joka käsitteli eri tavoin ihmisen ja luonnon suhdetta.
  • Olavi Lanu oli merkittävä lahtelainen kuvataiteilija, taidekentän vaikuttaja ja opettaja.
  • Pikku-Vesijärven puistossa on kolme Lanun betoniveistosta, jotka sijoitettiin sinne taiteilijan kuoleman jälkeen vuonna 2017.
  • Lanu-puiston juhlavuoden viestintää ja tapahtumia voi seurata Facebookissa, Lanu-puisto 30 vuotta sivustolla.
Muotokuvamaalaus miehestä, jolla ruskea kauluspaita ja ruskea tukka.
Olavi Lanu tulli tunnetuksi kuvanveistäjänä, mutta koulutukseltaan hän oli taidemaalari. Malvan kokoelmissa on Lanun Omakuva 1940-luvun loppupuolelta.
Kuva Eetu-Pekka Heiskanen, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan kokoelmat.

Lisätietoja Lanu-puistosta ja kesän 2022 tapahtumista:


LIISA MÄKITALO, amanuenssi

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kaupunkilainen-lehden numerossa 1/2022
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, kaksi
2 kommenttia
Lue lisää

Kesäisiä päiviä Jalkarannassa – Ainolan historiaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Herrasväen kesänviettotavat alkoivat muuttua kaupungistumisen myötä. Suomalaisen maalaismaiseman kauneus avautui uudella tavalla. Höyrylaivat kuljettivat väkeä suvisiin maisemiin, ja rautatieverkon laajetessa junakyydilläkin oli mahdollista päästä vilpeiden vesien äärelle. 1800-luvun loppupuolella rannoille alkoi nousta porvariston huviloita, joihin talous palvelijoineen kaikkineen siirrettiin yleensä koko kesän ajaksi. Lahden seudun ensimmäisiä huviloita oli apteekkari Aron Grönmarkin Jalkarantaan rakennuttama Merilä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Talon takan piirsi taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joskin tieto on epävarma. Eliel Saarisen suunnittelema Merilä vuonna 1904 lähetetyssä postikortissa. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Suomalaismielinen Grönmark halusi huvilansa suunnittelijaksi suomalaisuuden manifestiksi vuonna 1900 nousseen Pariisin maailmannäyttelypaviljongin arkkitehdin. Mer
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii
Lähetä kommentti
Lue lisää