Salpausselät ovat nyt osa Unesco-kohdetta

Tiedätkö, miten Suomen Salpausselät syntyivät? Entä mikä merkitys Salpausselkä Geoparkin luonnolla on ihmiselle? Tai mitä Geopark voisi tuoda juuri sinun arkeesi?

Asikkalassa sijaitseva Pulkkilan harju on muodostunut muinaisen jäätikköjoen kohdalle. Kuva Lahden kaupunki, Hannes Paananen. 

Salpausselkä Geoparkin tarina kietoutuu tiukasti Yhdistyneiden Kansakuntien agendaan, joka tähtää mahdollisimman monen kestävän kehityksen periaatteen toteutumiseen vuoteen 2030 mennessä. Maaston muotojen synty ja nykyinen käyttö koskettavat erityisesti periaatetta, jonka tavoitteena on turvata puhdas vesi kaikille. Salpausselät syntyivät viimeisimmän jääkauden, Veikselin (116 000–11 500 eaa), loppuvaiheilla, tarkemmin sanottuna nuoremmalla Dryas -kaudella noin 12 000 vuotta sitten. Silloin tapahtui nopea ilmastonmuutos. Mielenkiintoista on, että vaikka ilmastonmuutoksen syistä on esitetty useampia teorioita, tarkkaa syytä viilentymiselle ei vieläkään tiedetä. Syyksi on epäilty muun muassa Golfvirran kylmenemistä tai tulivuoren purkauksia. Toisaalta tutkijat ovat väittäneet, että maapallo käy elinkaarensa aikana läpi eri lämpöisiä ilmaston vaiheita, jotka luonnollisesti vaikuttavat maisemaan ja ekosysteemiin. 

”Jääkausi” -termi otettiin käyttöön jo vuonna 1837 saksalaisen kasvitieteilijä Karl Friedrich Schimperin (1803–1867) toimesta. Schimper pyrki kartoittamaan, mitkä periodit maapallon historiasta ovat luoneet parhaat ja huonoimmat olosuhteet eliöiden elämälle. Tähän kysymykseen voidaan rinnastaa olettamukset ihmisten historian suuresta murroskohdasta: lajin elämäntapa muuttui merkittävästi viimeisintä kylmää jaksoa seuranneesta maanviljelyn aloittamisesta. Monessa kulttuurissa ihminen muuttui pikkuhiljaa metsästäjä-keräilijästä yhä suurempien kaupunkien herraksi. Samalla ihminen muokkasi aiemmin koskemattomia ja luonnontilassa olleita ympäristöjä omiin tarpeisiinsa sopivaksi, tietenkin kehittyvän teknologian avulla.  

Nuoremmalla Dryas -kaudella koettiin ensin 1000-vuoden kylmä ajanjakso, jonka jälkeen ilmasto lämpeni äkillisesti. Tarkemmin sanottuna jopa 5 celsiusastetta muutaman vuosikymmenen aikana. Tämän johdosta aluetta peittänyt mannerjäätikkö alkoi sulaa. Mannerjäätikön sulamisvedet muokkasivat maastoa: muinaiset joet muovasivat Salpausselkien deltamuodostelmat sorasta, hiekasta ja moreenista. Sama sora takaa sadeveden suodattumisen puhtaaksi pohjavedeksi, joka antaa Päijänteen veden rinnalla elämän juoman neljännesosalle suomalaisista. Salpausselän uuden Unesco Global Geopark statuksen teemana onkin sopivasti Landscape Created by Water, veden muovaama maisema.  Voit nähdä edelleen muinaisten jäätiköiden  liikkeiden jäljet katsoessasi pohjoiseen suuntautuvia rinteitä. Niitä, jotka jään ja veden voimien kasaamina kohoavat Lahdessa ja Vääksyssä monumentaalisesti 60–70 metriä muun maaston yläpuolelle.

Hiihtomuseon läheisyydessä sijaitseva Häränsilmä on jääkauden perintönä muodostunut suppalampi. Kuva Lahden kaupunki, Hannes Paananen.  

Ilmastonmuutoksen lisäksi ihminen vaikuttaa omien päivittäisten valintojensa kautta hänelle elintärkeään ympäristöön pysyvästi. Uuden Unesco-statuksen merkityksenä onkin kouluttaa ja osallistuttaa alueen asukkaita sekä koko maailmaa Geoparkin ainutlaatuisen ekosysteemin suojelemiseksi. Salpausselkä Geopark muinaisten jäätikköjokien muovaamine harjuineen osoittaa tärkeän tien kohti ihmiskunnan syvempää tietoisuutta aiemmista ilmastonmuutoksista. Esimerkiksi alueelta on mahdollista tutkia Baltian jääjärven vedenpinnassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat tallentuneet kerroksiksi alueen lustosaveen. Muutokset näkyvät lustosaven eri vahvuisissa kerroksissa kuin vuosirenkaat puissa ja toimivat perustana myöhäisjääkauden  ajanlaskulle. Tuolla ajanlaskulla voidaan selvittää ja ajoittaa mannerjäätiköiden vetäytymisen prosessia, mikä auttaa ihmistä hahmottamaan paremmin Veikselin tapahtumien kronologiaa. Unescon korrelaatio-ohjelmassa on etsitty vertailukohtaa nykyiselle saastuttamisen seurauksena syntyneelle kasvihuoneilmiölle, joka puolestaan aiheuttaa maapallon keskilämpötilan lämpenemisen. Tieto on tärkeää nykyisen ilmastonmuutoksen vakavimpien seurausten ehkäisemiseksi. Niinpä Salpausselkä Geopark yhteistyökumppaneineen on sitoutunut toiminnallaan luomaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ympäristöystävällistä matkailua.  

Tunne ympäristösi – Salpausselkien historian ja merkityksen tiedostamisen kautta voit olla osana luomassa kestävämpää tulevaisuutta. Salpausselkä Unesco Global Geopark tarjoaa historian ja luonnon täyteisiä retkikohteita niin seikkailunnälkäisille lapsiperheille kuin rauhaa kaipaaville retkeilijöille.

Salpausselkä Geoparkin kohteita ja jännittäviä tarinoita

Onkiniemen liikkuva kivi

Kiillegneissisellä siirtolohkareella on kasvot. Löydätkö kohdan, josta huhutaan, että kiveä voi liikuttaa ihmisvoimin? Löydät kiven Sysmän Onkiniemestä Valtatie E 75 varrelta.   

Pirunkirkko

Viistojyrkänne muistuttaa suurta laavua. Saavu sen suojiin, niin kuin piiloutuivat ihmiset isovihan (1713–1721) aikana sotilaita. Pirunkirkon löydät Paistjärven alueelta Heinolan kunnasta.  Kyseessä on yksi Salpausselkä Geoparkin huomattavimmista kalliokohteista.  

Pirunpesä

Rotko, jonka seinämät yltävät 20 metrin korkeuteen. Vertaa sitä Hollolan Tiirismaan 223 metriä merenpinnan yläpuolella olevaan maastoon, joka on samalla Etelä-Suomen korkein kohta.  Paikan päällä saatat nähdä siellä sijainneiden muinaisten aaltojen rantaveden pohjukalle jättämiä jälkiä.   

Huijalan Helvetti, Helvetin Rotko

Kyseessä on kaunis laakso, jonka pohjalla virtaa rauhallinen puro. Alueen hurja nimi tulee siitä, että paikkaa hämärtävät jylhät rinteet ja laaksossa on pimeämpää puuston tuoman varjostuksen takia. Aidatulla laitumella rotkon antimia nautiskelevat uhanalaiset kyytöt, joita saa käydä katsomassa. Suoraan Helvetin rotkoon pääset matkustamalla Hämeenkosken Huijalaan. Aloita retki Vanhatieltä. 

Uskallatko kuunnella?

Kivet, harjut ja rinteet; edelleen kertovat:

Veden vuosituhansien mittaista tarinaa.

Löydätkö maastosta polkuja?

Joista esi-isät olivat aikoinaan kulkeneet,

ja joista sinä kuljet uudelleen

osana ikiaikaista ja mahtavaa luontoa.

LILIAN KIANDER, museoharjoittelija

Lähteet:

Eren, M. (2012). Hunter-Gatherer Behavior: Human Response During The Younger Dryas. Taylor & Francis Group.

Krüger, T, & A. Hentschel. (2013).  Discovering the Ice Ages : International Reception and Consequences for a Historical Understanding of Climate. Leiden: Brill.

Saarnisto, M., Rainio, H. & Kutvonen, H. (1994).  Salpausselkä ja Jääkaudet. Geologian tutkimuskeskus, Lahden Kaupunginmuseo: Espoo.

Unesco Global Geoparks. (24.5. 2022).

Suomen YK-Liitto. (24.5. 2022). Kestävän Kehityksen tavoitteet.