Siirry pääsisältöön

Salpausselät ovat nyt osa Unesco-kohdetta

Tiedätkö, miten Suomen Salpausselät syntyivät? Entä mikä merkitys Salpausselkä Geoparkin luonnolla on ihmiselle? Tai mitä Geopark voisi tuoda juuri sinun arkeesi?

Kapea metsäinen harju järven keskellä
Asikkalassa sijaitseva Pulkkilan harju on muodostunut muinaisen jäätikköjoen kohdalle. Kuva Lahden kaupunki, Hannes Paananen. 

Salpausselkä Geoparkin tarina kietoutuu tiukasti Yhdistyneiden Kansakuntien agendaan, joka tähtää mahdollisimman monen kestävän kehityksen periaatteen toteutumiseen vuoteen 2030 mennessä. Maaston muotojen synty ja nykyinen käyttö koskettavat erityisesti periaatetta, jonka tavoitteena on turvata puhdas vesi kaikille. Salpausselät syntyivät viimeisimmän jääkauden, Veikselin (116 000–11 500 eaa), loppuvaiheilla, tarkemmin sanottuna nuoremmalla Dryas -kaudella noin 12 000 vuotta sitten. Silloin tapahtui nopea ilmastonmuutos. Mielenkiintoista on, että vaikka ilmastonmuutoksen syistä on esitetty useampia teorioita, tarkkaa syytä viilentymiselle ei vieläkään tiedetä. Syyksi on epäilty muun muassa Golfvirran kylmenemistä tai tulivuoren purkauksia. Toisaalta tutkijat ovat väittäneet, että maapallo käy elinkaarensa aikana läpi eri lämpöisiä ilmaston vaiheita, jotka luonnollisesti vaikuttavat maisemaan ja ekosysteemiin. 

”Jääkausi” -termi otettiin käyttöön jo vuonna 1837 saksalaisen kasvitieteilijä Karl Friedrich Schimperin (1803–1867) toimesta. Schimper pyrki kartoittamaan, mitkä periodit maapallon historiasta ovat luoneet parhaat ja huonoimmat olosuhteet eliöiden elämälle. Tähän kysymykseen voidaan rinnastaa olettamukset ihmisten historian suuresta murroskohdasta: lajin elämäntapa muuttui merkittävästi viimeisintä kylmää jaksoa seuranneesta maanviljelyn aloittamisesta. Monessa kulttuurissa ihminen muuttui pikkuhiljaa metsästäjä-keräilijästä yhä suurempien kaupunkien herraksi. Samalla ihminen muokkasi aiemmin koskemattomia ja luonnontilassa olleita ympäristöjä omiin tarpeisiinsa sopivaksi, tietenkin kehittyvän teknologian avulla.  

Nuoremmalla Dryas -kaudella koettiin ensin 1000-vuoden kylmä ajanjakso, jonka jälkeen ilmasto lämpeni äkillisesti. Tarkemmin sanottuna jopa 5 celsiusastetta muutaman vuosikymmenen aikana. Tämän johdosta aluetta peittänyt mannerjäätikkö alkoi sulaa. Mannerjäätikön sulamisvedet muokkasivat maastoa: muinaiset joet muovasivat Salpausselkien deltamuodostelmat sorasta, hiekasta ja moreenista. Sama sora takaa sadeveden suodattumisen puhtaaksi pohjavedeksi, joka antaa Päijänteen veden rinnalla elämän juoman neljännesosalle suomalaisista. Salpausselän uuden Unesco Global Geopark statuksen teemana onkin sopivasti Landscape Created by Water, veden muovaama maisema.  Voit nähdä edelleen muinaisten jäätiköiden  liikkeiden jäljet katsoessasi pohjoiseen suuntautuvia rinteitä. Niitä, jotka jään ja veden voimien kasaamina kohoavat Lahdessa ja Vääksyssä monumentaalisesti 60–70 metriä muun maaston yläpuolelle.

Metsän keskellä oleva lampi, jossa laituri.
Hiihtomuseon läheisyydessä sijaitseva Häränsilmä on jääkauden perintönä muodostunut suppalampi. Kuva Lahden kaupunki, Hannes Paananen.  

Ilmastonmuutoksen lisäksi ihminen vaikuttaa omien päivittäisten valintojensa kautta hänelle elintärkeään ympäristöön pysyvästi. Uuden Unesco-statuksen merkityksenä onkin kouluttaa ja osallistuttaa alueen asukkaita sekä koko maailmaa Geoparkin ainutlaatuisen ekosysteemin suojelemiseksi. Salpausselkä Geopark muinaisten jäätikköjokien muovaamine harjuineen osoittaa tärkeän tien kohti ihmiskunnan syvempää tietoisuutta aiemmista ilmastonmuutoksista. Esimerkiksi alueelta on mahdollista tutkia Baltian jääjärven vedenpinnassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat tallentuneet kerroksiksi alueen lustosaveen. Muutokset näkyvät lustosaven eri vahvuisissa kerroksissa kuin vuosirenkaat puissa ja toimivat perustana myöhäisjääkauden  ajanlaskulle. Tuolla ajanlaskulla voidaan selvittää ja ajoittaa mannerjäätiköiden vetäytymisen prosessia, mikä auttaa ihmistä hahmottamaan paremmin Veikselin tapahtumien kronologiaa. Unescon korrelaatio-ohjelmassa on etsitty vertailukohtaa nykyiselle saastuttamisen seurauksena syntyneelle kasvihuoneilmiölle, joka puolestaan aiheuttaa maapallon keskilämpötilan lämpenemisen. Tieto on tärkeää nykyisen ilmastonmuutoksen vakavimpien seurausten ehkäisemiseksi. Niinpä Salpausselkä Geopark yhteistyökumppaneineen on sitoutunut toiminnallaan luomaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ympäristöystävällistä matkailua.  

Tunne ympäristösi – Salpausselkien historian ja merkityksen tiedostamisen kautta voit olla osana luomassa kestävämpää tulevaisuutta. Salpausselkä Unesco Global Geopark tarjoaa historian ja luonnon täyteisiä retkikohteita niin seikkailunnälkäisille lapsiperheille kuin rauhaa kaipaaville retkeilijöille.

Salpausselkä Geoparkin kohteita ja jännittäviä tarinoita

Onkiniemen liikkuva kivi

Kiillegneissisellä siirtolohkareella on kasvot. Löydätkö kohdan, josta huhutaan, että kiveä voi liikuttaa ihmisvoimin? Löydät kiven Sysmän Onkiniemestä Valtatie E 75 varrelta.   

Pirunkirkko

Viistojyrkänne muistuttaa suurta laavua. Saavu sen suojiin, niin kuin piiloutuivat ihmiset isovihan (1713–1721) aikana sotilaita. Pirunkirkon löydät Paistjärven alueelta Heinolan kunnasta.  Kyseessä on yksi Salpausselkä Geoparkin huomattavimmista kalliokohteista.  

Pirunpesä

Rotko, jonka seinämät yltävät 20 metrin korkeuteen. Vertaa sitä Hollolan Tiirismaan 223 metriä merenpinnan yläpuolella olevaan maastoon, joka on samalla Etelä-Suomen korkein kohta.  Paikan päällä saatat nähdä siellä sijainneiden muinaisten aaltojen rantaveden pohjukalle jättämiä jälkiä.   

Huijalan Helvetti, Helvetin Rotko

Kyseessä on kaunis laakso, jonka pohjalla virtaa rauhallinen puro. Alueen hurja nimi tulee siitä, että paikkaa hämärtävät jylhät rinteet ja laaksossa on pimeämpää puuston tuoman varjostuksen takia. Aidatulla laitumella rotkon antimia nautiskelevat uhanalaiset kyytöt, joita saa käydä katsomassa. Suoraan Helvetin rotkoon pääset matkustamalla Hämeenkosken Huijalaan. Aloita retki Vanhatieltä. 

Uskallatko kuunnella?
Kivet, harjut ja rinteet; edelleen kertovat:
Veden vuosituhansien mittaista tarinaa.

Löydätkö maastosta polkuja?
Joista esi-isät olivat aikoinaan kulkeneet,
ja joista sinä kuljet uudelleen
osana ikiaikaista ja mahtavaa luontoa.

LILIAN KIANDER, museoharjoittelija

Lähteet:
Eren, M. (2012). Hunter-Gatherer Behavior: Human Response During The Younger Dryas. Taylor & Francis Group.
Krüger, T, & A. Hentschel. (2013).  Discovering the Ice Ages : International Reception and Consequences for a Historical Understanding of Climate. Leiden: Brill.
Saarnisto, M., Rainio, H. & Kutvonen, H. (1994).  Salpausselkä ja Jääkaudet. Geologian tutkimuskeskus, Lahden Kaupunginmuseo: Espoo.
Suomen YK-Liitto. (24.5. 2022). Kestävän Kehityksen tavoitteet.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, kaksi

Kesäisiä päiviä Jalkarannassa – Ainolan historiaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Herrasväen kesänviettotavat alkoivat muuttua kaupungistumisen myötä. Suomalaisen maalaismaiseman kauneus avautui uudella tavalla. Höyrylaivat kuljettivat väkeä suvisiin maisemiin, ja rautatieverkon laajetessa junakyydilläkin oli mahdollista päästä vilpeiden vesien äärelle. 1800-luvun loppupuolella rannoille alkoi nousta porvariston huviloita, joihin talous palvelijoineen kaikkineen siirrettiin yleensä koko kesän ajaksi. Lahden seudun ensimmäisiä huviloita oli apteekkari Aron Grönmarkin Jalkarantaan rakennuttama Merilä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Talon takan piirsi taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joskin tieto on epävarma. Eliel Saarisen suunnittelema Merilä vuonna 1904 lähetetyssä postikortissa. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Suomalaismielinen Grönmark halusi huvilansa suunnittelijaksi suomalaisuuden manifestiksi vuonna 1900 nousseen Pariisin maailmannäyttelypaviljongin arkkitehdin. Mer

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii