Siirry pääsisältöön

Sata vuotta hiihtourheilun hyväksi

Kaksi miestä kannattelee kolmatta miestä käsillä nostaen mustavalkoisessa kuvassa.
Osmo Leivo kultatuolissa mäkihyppykilpailun jälkeen 1960-luvulla. Leivoa kannattelee Niilo Halonen ja Veikko Kankkonen.
Lahden museot, kuvakokoelma.


"Hienoja hetkiä, hyviä muistoja”, tiivisti yksi Lahden Hiihtoseuran entinen urheilija vuotensa seuran toiminnan parissa. Hiihtomuseon uusi näyttely esittelee menestyneen ja yhteisöllisen urheiluseuran vaiheita sadan vuoden ajalta.

Lahden Hiihtoseura sai alkunsa innostuksesta saada Suomeen Norjan Holmenkollenin kaltainen talviurheilun pyhättö. 3.4.1922 perustettu LHS osoitti toimeliaisuutensa heti kättelyssä. Ensimmäiset Salpausselän hiihdot järjestettiin jo perustamista seuranneena talvena.  

”Salpausselän kisoissa tunnen erityisesti olevani ylpeä hiihtoseuralainen!”

Lahden Hiihtoseuran pitkäjänteisellä työllä Lahdesta on kasvanut pohjoismaisten hiihtolajien kansainvälinen näyttämö. Salppurin kisat ovat aina olleet LHS:n, kaupunkilaisten ja paikallisten yritysten yhteinen ponnistus. Hiihtoseuraan on sadan vuoden ajan kuulunut vankkumaton rivi vapaaehtoisia, jotka vuodesta toiseen saapuvat Salpausselälle tukemaan ja mahdollistamaan toiminnan. 

”Hiihtoseuralaisuus ja vapaaehtoistyöskentely hiihdon parissa on minulle sydämen asia. Olen osa lahtelaista hiihtoperhettä. Tämä on minun oma harrastukseni ja intohimoni. Isä minut aikanaan vei treeneihin ja isän kanssa me nyt tehdään vapaaehtoistyötä.”

Kaksi valkoisiin toppa-asuihin pukeutunutta naista mäkihyppymäkien edessä käsissään kilpailijoiden rintanumeroita.
Vapaaehtoiset toimitsijat sylissään urheilijoiden kilpanumeroita, Salpausselän kisat 1980-luku.
Lahden museot, kuvakokoelmat.

Hiihtoseura tekee merkittävää liikuntakasvatustyötä kannustamalla paikallisia lapsia ja nuoria lumilajien pariin. Vaikka valmennustyön kirkkaimpina saavutuksina loistavat olympiakullat, on tärkeintä silti liikkumisen ilo. 

”Treenit ovat kivoja, kovia, haastavia, mutta myös hauskoja. Vaikka olisi joskus vaikeeta, ni halu jatkaa on silti kova, jos harrastaa itselle rakasta lajia. Kaverit on myös tärkeä osa treenejä ja harrastuksesta voi myös saada omat parhaat kaverit, niinku mulle kävi.”

Väkijoukko kilpanumerot päällä ja lasketteluvarusteissa hiihtohissien lähettyvillä.
Suksien tarkastusta Tiirismaan hiihtokeskuksessa 1970-luvulla.
Lahden museot, kuvakokoelmat, Eeva Juhanila.

Hiihtoseuralaisuus on ollut monelle jäsenelle elinikäinen diili. Pienistä kotkanpojista on kasvanut hopeatukkaisia punapaitoja. Entiset juniorit kuskaavat uusia sukupolvia hiihtostadionille, Karpalolle, Hälvälään ja Messilään. Talkoolaiset lahjoittavat edelleen vuosittain aikaansa yhteiseen hyvään.  

”Siellähän meitä ensilumenladulla hiihtelee vieläkin – Hiihtoseuran entisiä ja tulevia lupauksia.”

Hankalistakin suvannoista on selvitty, ja LHS juhlii merkkivuottaan keskellä hiihtourheilun uutta renessanssia. Onnea Lahden Hiihtoseura – myös seuraavalle sadalle vuodelle!

Hiihtourheilun hyväksi – Lahden Hiihtoseura 100 vuotta -juhlanäyttely on avoinna Hiihtomuseossa ja jatkuu syksyyn 2024.

RIIKKA HUUSKONEN, museoamanuenssi

Jutun lainaukset ovat hiihtoseuralaisten vastauksia Hiihtomuseon verkkokyselyyn.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...

Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...

Teollisuutta tallentamassa – Lahden museot jalkautui paikallisiin yrityksiin

Museo paitsi säilyttää ja vaalii kulttuuriperintöä, myös jatkuvasti tallentaa sitä. Museoiden tekemän nykydokumentointityön tarkoituksena on tallentaa nykypäivän ilmiöitä osaksi yhteistä kulttuuriperintöä. Viime kuukausina Lahden museoiden huomion kohteena on ollut työelämä ja tarkemmin paikallisten teollisuusyritysten arki. Lahden Teollisuusseuran tukemassa hankkeessa tutustuttiin yhdeksän eri yrityksen toimintaan. Dokumentoidut yritykset olivat Peikko, Kemppi, Kemptron, Kempower, Viking Malt, Teerenpeli Panimo & Tislaamo, Makron, Luhta ja Askon Sohvatehdas. Yritykset olivat yhtä lukuun ottamatta Lahden Teollisuusseuran jäseniä, ja edustivat monipuolisesti eri teollisuuden aloja. Museolaisia kierrätetään Viking Maltin tuotantotiloissa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Hankkeessa haluttiin tallentaa työtä sen kaikessa arkisuudessaan. Museon tiimi jalkautui yrityksiin havainnoimaan työskentelyä eri osastoilla. Työntekijöitä jututettiin heidän työnsä ohessa ja syvemmissä haastattelu...