MUSIIKKI, ARKKITEHTUURI, LUONTO - Kauneuden kolmiyhteys heinolalaisessa metsässä

Hyvin suunniteltu rakenne on yhtä aikaa kaunis, kestävä ja käyttökelpoinen, kuten antiikin viisaus opettaa.
Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat, Eetu-Pekka Heiskanen

Täysosuma, kehui säveltäjämestari Jean Sibelius tyttärensä ja vävynsä valintaa. Margareta ja Jussi Jalas olivat hankkineet kesäpaikan Heinolan maalaiskunnasta, tienoolta, joka vielä tuolloin oli erämaata, korppien ja kaakkurien valtakuntaa. Tämä ilahdutti säveltäjää, suurta luonnonystävää.

Kesäpaikkaa alettiin kutsua Tapiolaksi. Nimi viittasi metsään ja Jalasten Tapio-poikaan. Tapiola on myös Jean Sibeliuksen sinfoninen runo, joka soi tekijänsä mielestä kauneimmin kapellimestari Jussi Jalaksen johtamana.

Ensin rakennettiin sauna, joka valmistui vuonna 1949. Saunan suunnitteli Aulis Blomstedt, Jussi Jalaksen arkkitehtiveli. Veistetystä hirrestä kootun ristinurkkatalon pystytti läheisen maalaistalon isäntä. Perinteinen suomalainen kansanrakennustaito innoitti Blomstedtia, mikä näkyy saunan mittasuhteissa: ne ovat täydelliset ja ympäröivään maisemaan taiten sovitetut. Rakennusta on kuvattu ajan patinoimaksi Guarneri-viuluksi, joka kirkasvetisen järven ja jylhän luonnon äärellä soi aina vain ihanammin.

Tapiolan sauna edustaa perinteistä hirsisalvostekniikkaa. Aulis Blomstedt sovelsi menetelmää esimerkiksi jatkosodan aikana laatimissaan tyyppitalosuunnitelmissa. Talot oli helppo kuljettaa ja koota missä vain.
Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat, Eetu-Pekka Heiskanen

Vuonna 1955 Blomstedt laati huvilan, Pirtin piirustukset. Jalakset siirrättivät lähistöltä vanhan riihen, ja sen päälle rakennettiin toinen kerros, joka on hieman ensimmäisen kerroksen hirsikehikkoa suurempi. Rakennuksen muoto ja ilme ovat äärimmäisen yksinkertaiset.

Huvilan julkisivuissa on muutama pienehkö ikkuna sijoitettuna siten, että ne aikaansaavat vähäisen liikevaikutelman. Ulko-ovi jakaa pääjulkisivun pituussuunnassa kahteen yhtä suureen osaan. Hirsien, lautojen ja kuistin kaiteen viivat synnyttävät yhdessä aukotuksen kanssa rytmikkään, abstraktia maalausta muistuttavan kokonaisuuden. Kuten maalauksessa väri on punnittava suhteessa viereiseen väriin, on rakennuksessa mitta aina suhteutettava toiseen mittaan, on arkkitehti Aulis Blomstedt sanonut. Pirtti osoittaa teorian todeksi.

Tapiolan sauna ja huvila lukeutuvat Blomstedtin ensimmäisiin mittojen musikaalisen harmonian tutkimuksiin. Hän etsi luonnon omaa kieltä, kaiken olevaisen aakkosia, kuten hän kirjoitti Pirtin syntyvuonna. Rakennustaiteen perusta ovat arkkitehdin mukaan antiikin lukuihin kätkeytyvät viisaudet.

Pirtin kalustuksen nikkaroi isäntä itse. Jalaksen usein höyläämättömästä laudasta kokoamat huonekalut ovat kuten rakennuskin, askeettisia ja perusmuotoihin pitäytyviä. Alkuperäisiä huonekaluja on myöhemmin korvattu jonkin verran uusilla, mutta varoen.

Aulis Blomstedtin arkkitehtuuri perustuu yksinkertaisille perusmuodoille ja tarkasti sommitelluille mittasuhteille. Tapiolan päärakennuksessa nämä yhdistyvät ikivanhaan suomalaiseen rakennustaitoon.
Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat, Eetu-Pekka Heiskanen.

Jalakset viettivät Tapiolassa aina koko kesän. Alkuvuosina he saapuivat junalla Helsingistä Lahteen ja sieltä Heinolaan. Sitten matkaa jatkettiin kuorma-autolla ja lopuksi veneellä. Tie saatiin 1950-luvun lopulla. Se oli Jussi Jalaksen seitsenvuotinen urakka, jonka hän päätti Tapiolassa vietettyyn 50-vuotispäiväjuhlaansa.

Naputtelun ja raivauksen ohella Jussi Jalas teki kesällä myös varsinaista työtään, tutki partituureja ja valmistautui seuraavan konserttikauden tehtäviin. Lisäksi hän tallensi Jean Sibeliuksen kanssa käymiään keskusteluja, jotka ovat myöhemmin olleet tärkeä lähde säveltäjän ajatteluun ja tuotantoon. Kapellimestari saattoi kantaa pöydän ja tuolin metsään työskennelläkseen lasten äänten ulottumattomissa.

Kolmesta lapsesta tuli muusikoita, Tapio Jalaksesta huilisti, Satu Jalas-Risitosta viulisti ja Aino Porrasta oboisti. Silloin tällöin perheestä oli tapana koota kvartetti, joka soitti ulkona Tapiolan kallioiden tarjotessa hienon akustiikan. Mieliohjelmisto koostui barokkimusiikista.

Tapiolassa viettivät kesäänsä myös Jalasten lasten samanikäiset serkut. Veljekset Aulis ja Jussi olivat naimissa sisarusten, Heidi ja Margareta Sibeliuksen kanssa, ja kummallekin pariskunnalle syntyi vuonna 1946 lapsi saman tunnin sisällä, Jalaksille Aino, Blomstedteille Severi, tuleva arkkitehti ja Rakennustaiteen museon johtaja. Blomstedtien poika Petri oli puolestaan samanikäinen Tapio Jalaksen kanssa. Petri oli jokakesäinen vieras Tapiolassa. Hän sai aikanaan arkkitehtina suunnitellakseen Jalasten lapsille omat mökit Pirtin ympärille. Hirsirakennukset täydentävät Aulis Blomstedtin kädenjälkeä.

Luonnonkivet olivat Aulis Blomstedtille tärkeä rakennusmateriaali. Niitä on käytetty Tapiolan saunan ohella muun muassa Blomstedtin säveltäjä Uuno Klamille suunnittelemassa venevajassa.
Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat, Eetu-Pekka Heiskanen.

Nyt Tapiolan kesästä nauttii kolmaskin muusikkosukupolvi, muun muassa basisti ja säveltäjä Lauri Porra ja puolisonsa, Sinfonia Lahden ylikapellimestari Dalia Stasevska. Nimi on enne: Dalia on viherpeukalo, jonka kaikenlaiset kasvi-ihanuudet kukkivat Tapiolassa.

Luonto oli Tapiolan lähtökohta. Se syntyi Aulis Blomstedtin ihaileman Vitruviuksen, antiikin ajan arkkitehdin, hengessä. Vitruviuksen kolmio, kauneus, kestävyys, käyttökelpoisuus, pystytettiin suomalaiseen mäntymetsään, suomalaisen erämaajärven rannalle. Se rakennettiin suomalaisesta hirrestä ikiaikaisin suomalaisin puunkäsittelytaidoin. Tuloksena oli ajatonta taidetta, joka sai arkkitehdin itsensä sanoin kaikki aakkosensa, kaikki sanansa, kaikki vertauskuvansa ja kaikki tavoitteensa suoraan luonnosta.

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija

LÄHTEET:
Arkkitehtuurimuseo, Helsinki. Aulis Blomstedtin päiväämättömät rakennuspiirustukset ja luonnokset Jalaksen huvilaa varten.
Porra, Aino, muusikko, Helsinki. Haastattelut 3.2.2009 ja 6.5.2021
Blomstedt, Aulis 1955. Arkkitehtuurin kieli. Arkkitehti 6/1955.
Blomstedt, Aulis 1962. Mitta ja suhde. Arkkitehti 9/1962.
Connah, Roger 2000. Sa[l]vaged Modernism. Re-inventing Finnish Architecture. Rakennustieto, Helsinki.
Jalas, Jussi 1981. Elämäni teemat. Tammi, Helsinki.
Pallasmaa, Juhani 1992. Man, Measure and Proportion – Aulis Blomstedt and the tradition of Pythagorean harmonies. Acanthus 1992. The Art of Standards / Standardien taide. Ed. Riitta Nikula, Marja-Riitta Norri, Kristiina Paatero. Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki.
Pallasmaa, Juhani 2005. Ihminen – Talo – Kosmos. Aulis Blomstedt ja pythagoralainen harmoniikka. Tieteessä tapahtuu 5/2005.
Sarjakoski, Helena 2003. Rationalismi ja runollisuus. Aulis Blomstedt ja suhteiden taide. Rakennustieto, Helsinki.
Sirén, Vesa 2000. Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin. Otava, Helsinki.
Vanhakoski, Erkki 1992. Aulis Blomstedt – Works / Työt 1926–1979. Acanthus 1992. The Art of Standards / Standardien taide. Ed. Riitta Nikula, Marja-Riitta Norri, Kristiina Paatero. Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki.