Siirry pääsisältöön

Tuoleja tuhansille – Risto Halme in memoriam

Sisutusarkkitehti Risto Halme kuoli 7.3.2021 kotikaupungissaan Lahdessa. Hän oli syntynyt vuonna 1934 ja olisi täyttänyt kuluvan vuoden maaliskuun 24. päivänä 88 vuotta. 

Halme kävi koulunsa Lahdessa ja opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa, josta heti valmistumisensa jälkeen vuonna 1959 siirtyi lahtelaisen Sopenkorpi Oy:n palvelukseen. Sopenkorvelta hän siirtyi Iskun Oy:lle, jossa suunnitteli 1960-luvun alussa muun muassa yli kolmekymmentä vuotta käytössä olleen koulukalustesarjan.  

Erityisesti Risto Halme tunnetaan tuoleistaan. Hän totesi, että tuoli on ikuinen haaste muotoilijalle. Tuolissa on perusmuoto, mutta sen yksityiskohdilta odotetaan persoonallisuutta ja miellyttävän ulkomuodon lisäksi tuolin on oltava hyvä istua, turvallinen ja sarjatuotannon vaatimukset täyttävä. ”Parhaat mallit mä olenkin tehnyt, ettei ole ollut mitään tilausta. Sitä kuule vaan kynän kanssa suttaa ja miettii, ajattelee kynän kanssa valkoiselle paperille, ja sieltä se joukosta jostakin sitten löytyy.” hän kuvaili suunnitteluprosessia.

Kaksi Isku 411 vanerituolia mustavalkoisessa mainoskuvassa.
Taivutetusta vanerista tehty Isku 411 tuolin suunnittelun Risto Halme aloitti jo opiskeluaikoinaan. Tuoli otettiin Iskun tuotantoon vuonna 1960 ja oli samalla vuosikymmenellä myös Sopenkorpi Oy:n mallistossa. Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat, Valokuvausliike Erkki Halme Ky.


Vuodesta 1964 Halme toimi vapaana suunnittelijana ja sai tuolejaan ja muita kalusteitaan mm. Askon, Lepofinnin, Martelan, Merivaaran ja Peemin tuotantoon. Tehtaiden malliston lisäksi hän teki sisustuksia pankkeihin, ravintoloihin ja yksityiskoteihin. Hän toimi Sisustusarkkitehdit SIOn hallituksessa ja Suomen Huonekaluviejät yhdistyksessä. Suomalaisen huonekalun näkymistä maailmalla edustivat myös Halmeen 1970-luvulla kansainvälisille messuille suunnittelemat osastot. 

Risto Halme arvosti museotyötä ja huonekaluteollisuusperinne oli lähellä hänen sydäntään. Hän oli Huonekalumuseosäätiön perustajajäseniä ja toi vuosikymmenien mittaan myös julkisuudessa esille toivetta ja suunnitelmia huonekalumuseon saamiseksi Lahteen. Lahden museoiden kanssa Risto Halme teki yhteistyötä paitsi näyttelyhankkeissa myös lahjoittamalla kokoelmiin mittavan ja poikkeuksellisen huolellisesti järjestetyn piirustusarkistonsa sekä suunnittelemiaan kalusteita. Lisäksi arkistoihin saatiin monta tuntia arvokasta haastattelumateriaalia.

Huonekalualalla pitkän päivätyön tehneen ja aktiivisesti toimineen suunnittelijan arkisto ja haastattelut ovat todistusvoimainen ja korvaamaton näköala huonekaluteollisuuteen yli viideltä vuosikymmeneltä. Haastatteluaineisto tarjoaa monen tunnetun tuolin suunnitteluprosessista ainutlaatuista ja kiinnostavaa tietoa. Seuraavassa on Riston omin sanoin kuvattu designklassikoksikin muodostuneen tuoli 144 taustoja:

"Se oli semmoinen, että tästä tehtiin semmoinen viilunippu, sen kaavat oli niin kuin miesten pitkissä alushousuissa. Sitten kun pantiin liimaa niitten väliin ja pantiin prässiin, niin se taipui tuommoiseen muotoon. Se on tuosta keskeltä myöskin taivutettu, että teoriassa se on niin kuin yhtä palaa. ---Ilmari Tapiovaara oli käymässä Iskun tehtaalla kerran, kun tämä tuoli oli protovaiheessa.---  mä sanoin että tuu kattomaan, mulla on yksi tuoli niin saat lausua siitä mielipiteesi. Se tuli ja se sanoi, että se on kuule hyvä tuoli, mutta tutkipas tuota selkänojakappaletta vielä vähän uudestaan. Ja hän oli ihan oikeassa, minä olin tehnyt semmoisen koverankäyrän --- Ja minä sen korjasin ja lähetin vielä Immalle kuvan, että tätäkö tarkoitit? Joo, ja Imma tykkäsi siitä kovasti ja kun jotkut oli sitä mieltä myöhemmin, että minä olen sen kopsannut Imma Tapiovaaralta, niin Imma sanoi, että siinä on samaa ilmettä kuin joissakin hänen tuoleissaan, mutta ei se ole sinne päinkään muuten, että anna mennä vaan. Niin, mä kysyin häneltä ihan sitäkin, että voinko mä tän panna tuotantoon, mä tiesin, että siinä on muotoilullisesti yhtymäkohtia johonkin Imman malliin. Että se homma meni sillee."

Museo muistaa kiitollisuudella lahtelaista, tuhansien tuolien miestä.

Sisustusarkkitehti Risto Halme.
Risto Halme 1934–2021.
Kuva Lahden museot, kuvakokoelmat, Tiina Rekola
.


SARI KAINULAINEN, kokoelmapäällikkö


Lainaukset:
Päivi Repo: Risto Halmeen haastettelu 4.7.2014.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, kaksi

Kesäisiä päiviä Jalkarannassa – Ainolan historiaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Herrasväen kesänviettotavat alkoivat muuttua kaupungistumisen myötä. Suomalaisen maalaismaiseman kauneus avautui uudella tavalla. Höyrylaivat kuljettivat väkeä suvisiin maisemiin, ja rautatieverkon laajetessa junakyydilläkin oli mahdollista päästä vilpeiden vesien äärelle. 1800-luvun loppupuolella rannoille alkoi nousta porvariston huviloita, joihin talous palvelijoineen kaikkineen siirrettiin yleensä koko kesän ajaksi. Lahden seudun ensimmäisiä huviloita oli apteekkari Aron Grönmarkin Jalkarantaan rakennuttama Merilä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Talon takan piirsi taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joskin tieto on epävarma. Eliel Saarisen suunnittelema Merilä vuonna 1904 lähetetyssä postikortissa. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Suomalaismielinen Grönmark halusi huvilansa suunnittelijaksi suomalaisuuden manifestiksi vuonna 1900 nousseen Pariisin maailmannäyttelypaviljongin arkkitehdin. Mer

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii