Siirry pääsisältöön

Konsepteja ja konkretiaa

TUIJA VERTAINEN, museopedagogi

Viime aikoina on ollut paljon suunniteltavaa. Mielessä pyörivät joskus hyvinkin abstraktit käsitteet ja konseptit. Ajattelua ja ymmärtämistä kuvaavien sanontojen taustat ovat sen sijaan usein varsin konkreettisia. 

Hämmennystä kuvataan joskus sanonnalla ”minulta menivät konseptit sekaisin”. Kouluaikojeni ainekirjoitustunneilla ymmärsin sen niin, että jos konseptipaperit – nuo ruudulliset, kahtia taitetut A3-arkit, joihin vedettiin viivoittimen avulla touhukkaasti neljän ruudun reunukset ennen kuin niiden ääreen pysähdyttiin miettimään lähes lopputunnin ajaksi – menevät sekaisin, ei lukija saa enää juonen päästä kiinni. Myöhemmin ajattelin, että konseptipaperin ’konsepti’ on juuri sitä paperin ääreen pysähtymistä: miettimistä, suunnittelemista, konseptointia. ’Konsepti’ tarkoittaa tässä yhteydessä paitsi suunnitelmaa, myös sen ensimmäistä luonnosta, puhtaaksikirjoittamatonta tekstiä. 

’Konseptin’ (lat. conceptus) merkitys on ’käsite’. Tämä ’käsi’-sanan johdannainen – joka esiintyy Elias Lönnrotilla 1863 – liittyy luonnollisesti ’käsittämiseen’. Suomen sanojen alkuperä -teoksessa valotetaan ’käsittää’-verbin merkityksen kehitystä: ’ottaa käsin kiinni’ → ’tarkastella käsissä olevaa, tehdä havaintoja’ → ’havaita, älytä, ymmärtää’. 

’Käsittäessämme’ jotakin siis ’ymmärrämme’ sen. Otamme sen käteen tarkasteltavaksi ja ympäröimme sen. Voimme verrata näitä ilmauksia muiden kielten samaa tarkoittaviin verbeihin: ranskan comprendre on asian mukaan ottamista. Englannin understand ja ruotsin förstår ilmaisevat asian suhteen tietyssä paikassa seisomista.

Taidemuseomaailmassa ’käsite’-sana esiintyy varsinkin käsitetaiteessa, englanniksi conceptual art. Sen kukoistuskausi oli 1960- ja 70-lukujen vaihteessa ja sen perinne vaikuttaa edelleen. Tate galleryn taidesanaston mukaan conceptual art -termi esiintyi ensimmäisen kerran suuntauksen luonnehdintana Sol LeWittin artikkelissa vuonna 1967. Artikkelin mukaan käsite- eli konseptuaalisessa taiteessa tärkeintä on teoksen idea tai konsepti (“In conceptual art the idea or concept is the most important aspect of the work”). 

Taidemuseomaailmassa törmää myös ’konsepti’-sanaan, jolla on nykyisin uudistusten yhteydessä muitakin merkityksiä kuin ’käsite’. ’Konsepti’ on tässä mielessä kattava, usein kaupallisiin yhteyksiin liittyvä toimintasuunnitelma ja -malli. Käsitteenä se on merkitykseltään enemmän kuin ’idea’. Konseptia on ideoinnin jälkeen voitu kokeilla, se on saatettu havaita hyväksi tai se on voinut tulla hylätyksi. Konseptia voi kehitellä edelleen kohti brändiä myöten valmista yritystä tai muuta tuotanto-organisaatiota.

Konsepti ja käsite ovat usein näkymättömissä olevia abstrakteja asioita, ajatuksia. Se mitä nähdään on ainetta, konkreettista materiaa. Englannin sana concrete merkitsee paitsi jotakin konkreettista, myös betonia. Se taas on suosittu rakennusmateriaali, joka sopii nykyaikaiseen taidemuseokonseptiin. 

Liisa Ruusuvaaran betoninen Kukkatervehdys vuodelta 1973 Lahden kaupunginsairaalan edustalla.
Kuva Tiina Rekola/Lahden museot.


Lähteet:
Koukkunen, Kalevi 1990. Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY, Porvoo.
Piehl, Aino 1993. ”Konseptit sekaisin”, Kielikello 4/1993. www.kielikello.fi
Itkonen, Erkki (päätoim.) 2012. Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja. SKS, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Vantaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Andelinin perhe – tarina sukualbumien sivuilta

Lahden museoiden kuvakokoelmiin on tullut sadan toimintavuoden aikana monen lahtelaisen suvun valokuvia, albumeja ja arkistoaineistoa. Kokonaisuuksia käsitellessä herää kysymys, miksi jonkin suvun kuvat ja asiakirjat ovat päätyneet museoon. Miksi niitä ei ole pidetty suvulla? Ensiksi on todettava, että on henkilöitä, jotka ovat tietoisesti halunneet lahjoittaa sukukuvansa museolle. On myös tapauksia, että aineisto on saattanut löytyä kiinteistökaupan jälkeen ullakolta ja uudet omistajat ovat lahjoittaneet tuntemattomien ihmisten kuvat museolle. Joskus suvun aineisto on saattanut jäädä henkilölle, jolla ei ole ollut jälkikasvua tai ylipäätään perijöitä tai testamenttia, jolloin omaisuus on mennyt valtiolle, minkä jälkeen henkilön kotikunta on voinut hakea osuutta perinnöstä itselleen. Tällä tavalla Lahden museoiden kokoelmiin on tullut esimerkiksi Martti Saksalan suvun valokuvia ja arkistoaineistoa. Neljäs vaihtoehto on, että vaikka perheettömällä henkilöllä on sukua, yhteys sukuun on v...

Maakuntamme mäkihyppy ja hyppyrimäet

Paksussa iittiläisessä sammalikossa Salpausselän pohjoisrinteessä heikosti erottuvalla tasanteella on joskus ollut vauhtimäen nokka. Edessä jyrkässä rinteessä avautuu – metsä. Lahden Betonin nokalta maisema näyttää hyvin erilaiselta: avoimelta ja hoidetuilta. Täällä ei näy tuomaritornia eikä katsomoita. Lahden urheilukeskus on nykyään ainoa aktiivinen mäkihyppypaikka Päijät-Hämeessä, mutta 60 vuotta sitten päijäthämäläinen saattoi harrastaa lajia omalla kylällä. Tälle iittiläiselle hyppyrille pääsi sukset olalla vaikka junalla Lahdesta. Sitikkalan seisakkeelta oli lyhyt matka kivuta Siperianmäen hiihtomajalle. Nykyisen Aurinkoladun hiihtäjät eivät välttämättä tiedäkään minkä talvilajin majalla pysähtyvät. Entisen hyppyrin nokkatasanne Iitin Sitikkalassa. Kuva Tiina Rekola 2023, Lahden museot. 1970-luvulla pelkästään Lahdessa oli 12 rakennettua kaupungin huoltamaa hyppyrimäkeä. Niiden lisäksi oli isompia ja pienempiä tösiä, jotka rakennettiin vaatimattomampaan mutta kaiketi yhtä tavoitt...

Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys 2024

Jyrängönkosken ympäristö Heinolassa. Kuva Tiina Rekola, Lahden museot. Päijät-Hämeen maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on nyt päivitetty, aiempi selvitys oli laadittu vuonna 2006 (Wager 2006). Selvityksessä määriteltiin maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 210 kpl ja maisema-alueita 100 kpl. Kokonaisuudessaan kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman, perinnemaiseman ja muinaisjäännökset. Selvityksen laatiminen on iso työ — ajallisesti, topografisesti ja teemallisesti. Mikä selvitys on ja miksi se on tehty? Maakunnallisesti merkityksellisten alueiden lähtökohtana pidetään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . Sanahirviö ei kerro ajattelematta paljoakaan. Mutta mietitäänpä. Merkittävällä tarkoitetaan arvokasta ja merkityksellistä, sellaista, jonka ei haluttaisi katoavan. Merkittävä kohde tai alue voi olla monella tapaa arvokas. Se voi olla hyvinkin tavanomainen mutta...