Metallinetsintäkausi käyntiin - vinkkejä vastuulliseen toimintaan

EETU SORVALI, tutkija

”Ollessani kaivauksia suorittamassa kesäkuussa 1936 Hollolan pitäjän Untilan kylän Kirkailanmäessä ilmoitti eräs paikkakuntalainen, että naapurikylän, Vesalan Ojumäestä oli kesällä 1935 löydetty rautainen keihäänkärki. Ojumäki on noin 700 m Lahti - Hämeenlinna maantienristoksesta Hollolan kirkolle päin, tien vasemmalla puolella (ks. valokuvaa 10510 ja 10511). Sähköpylvästä varten kuoppaa kaivettaessa löydettiin noin ½ m syvyydestä keihäänkärki. Pyysin talon n. 12 v. poikaa piirtämään hiekkaan kuvan esineestä. Erittäin järkevältä vaikuttava poika piirsi selvän väkäsellisen putkikeihään, tyyppi, joka jäi maassamme pois käytännöstä 500-luvulla. Talon emäntä kertoi nähneensä piha-alueella nokea sisältäviä kohtia siellä täällä, muuta hän ei ollut huomannut. Paikkaa ei uhkaa mikään vaara.” - arkeologi Helmer Salmo 1936

Valveutuneet kansalaiset ovat tehneet ilmoituksia muinaisesineistä ja mahdollisista muinaisjäännöksistä siitä lähtien, kun tietoa näistä on ylipäätään ryhdytty hankkimaan. Kuten yllä oleva lainauskin paljastaa, ovat esinelöydöt aiemmin liittyneet suurelta osin peltotöihin ja muuhun maankäyttöön ja ilmoitus on usein ollut helpointa tehdä lähialueella liikkuville arkeologeille.

Nykyisin valtaosa esinelöydöistä tehdään metallinilmaisimella ja viileästä keväästä huolimatta on metallinetsintäkausi päässyt käyntiin tänäkin vuonna. Myös meille tänne Päijät-Hämeen maakuntamuseolle on ehditty lähettää ja tuoda muutamia löytöjä esimerkiksi Kärkölästä ja Sysmästä. Vuosi tulee todennäköisesti olemaan metallilöytöjen osalta erityisen runsas. Senpä vuoksi on tärkeää muistuttaa maakuntamuseon tarjoamista palveluista koskien arkeologista kulttuuriperintöä.

Järjestimme tämän vuoden helmikuussa metallinilmaisinharrastajille pienen työpajan, jonka tarkoituksena oli yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen ja hyvien käytäntöjen läpikäynti. Lisäksi konservaattori Anu Kinnunen antoi neuvoja löytöjen käsittelyyn. Osanotto yllätti järjestäjät positiivisesti. Tilaisuuteen osallistui sekä kokeneita että aloittelevia harrastajia aina Etelä-Karjalasta saakka. Työpajan jälkeen museolle on tullut useita pyyntöjä myös laajemman aiheeseen liittyvän kurssin pitämisestä. Toiveeseen pyritään vastaamaan täällä Päijät-Hämeessä mahdollisuuksien mukaan tämän vuoden syksyllä. Vastaavia kursseja on järjestetty esimerkiksi Espoon ja Vantaan kaupunginmuseoissa sekä Pirkanmaan maakuntamuseossa. Kesän aikana museon arkeologien on tarkoitus tehdä yhteistyötä harrastajien kanssa ainakin Lahden Urheilukeskuksen maastossa, missä metallinilmaisimella voidaan tutkia lukuisten alueelle kaivettujen kuoppien liittymistä sisällissodan aikaisiin taisteluihin.

Metallinilmaisin käytössä Lahden sisällissodan aikaisen taistelumaaston
tutkimuksessa. Kuva: Päivi Repo/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Päijät-Hämeen maakuntamuseosta saa ohjeita ja neuvoja metallinetsintään liittyvissä asioissa. Esimerkiksi kiinteitä muinaisjäännöksiä ja niiden rajausta koskevissa asioissa museolla on ajantasaisin tieto ja niinpä varsinkin epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä meihin museon arkeologeihin. Etsimiä koskevissa teknisissä ongelmissa tunnustamme kuitenkin vajavaisuutemme. Näihin kysymyksiin asiantuntijat ja ratkaisut löytyvät ehdottomasti parhaiten harrastajien keskuudesta.

Metallinilmaisinlöydöistä sekä muista muinaisesinelöydöistä ja mahdollisista kiinteistä muinaisjäännöksistä voi ilmoittaa suoraan Päijät-Hämeen maakuntamuseolle, jonne löydöt voi myös toimittaa. Lomakkeet ilmoittamista varten löytyvät kootusti Lahden museoiden nettisivuilta, jonne on koottu muitakin muinaisjäännöksiin ja arkeologiaan liittyviä ohjeita ja oppaita, joihin voi tutustua oman mielenkiinnon mukaan. Ennen maastoon lähtemistä kannattaa metallinilmaisinharrastajan ainakin lukaista läpi Museoviraston Muinaisjäännökset ja metallinetsin -opas, joka tarjoaa ohjeet vastuulliseen harrastamiseen ja perustietoja muun muassa arkeologisesta tutkimuksesta. 

Hyvää kesää ja hyviä löytöjä!